Miksi kirkko on olemassa?

Helsingin seurakuntayhtymän johtaja, kirkkoherra Juha Rintamäki sanoo Kirkko ja Kaupunki – lehdessä koronan pakottaneen kirkon miettimään, miksi se oikeastaan on olemassa. Kysymys on vaikea siksikin, että kirkko ei ole itse päättänyt olemassa oloaan.

Mikä on kirkon rooli, mikä erottaa sen muista toimijoista, kysyi Rintamäki. Hyvä kysymys.

Kirkko on monesti se viimeinen turva, kun kunta tai kela ei enää auta. Kirkon rooli on aina korostunut hädän hetkellä. Katastrofien yhteydessä ei kukaan ole kyseenalaistanut kirkon apua. Onneksemme meillä on kirkko.

Koronavuosi on muuttanut kirkkoa ja vienyt sen perimmäisten kysymysten äärelle.  Ihmiset ovat epävarmoja tulevaisuudesta ja ehkä pohtivat, mistä elämässä ja kuolemassa on kysymys. Miten minun ja läheisteni käy? Mieleen voi tulla kysymys Jumalan olemassaolosta.

Kirkko on tarjonnut apua monella tavalla, ainakin fyysiseen hätään, mutta entä hengelliseen?

Kirkot on jouduttu sulkemaan, kun niitä ehkä eniten tarvittaisiin. Kirkkorakennus on ollut perinteinen turvapaikka sekä fyysisesti että henkisesti.  Meidän aikanamme se on sitä enemmän henkisesti, hiljentymisen ja rukouksen paikkana.

Hyvä, että on nopeasti siirrytty digiviestintään. Seurakuntaan voi pitää yhteyttä ja tilaisuuksia välittää netin kautta. Kirkko on jo monen taskussa.

Aikaisemmin verkkoyhteyttä ei pidetty oikeana yhteisöllisyytenä. Nyt sitä ei enää epäillä.

Mutta kaikille digi ei ole mahdollista. Miten heidät tavoitetaan ja miten he pitävät yhteyttä seurakuntaan? Tuntuu, että digihuumassa heidät olisi unohdettu.

****

Aamulla kuulin Ylen Radio Suomessa puhetta adventista. Puheessa olin kuulevinani vilahduksen kristillisestä joulusta. Radiojuontajat yleensä nykyään jotenkin häpeävät puhua joulustakaan kristillisenä juhlana, ikään kuin joulu ja kristinusko eivät juuri olisi tekemissä toistensa kanssa.

Juontaja kertoi neljän adventtikynttilän symboloivan Toivoa, Rauhaa, Rakkautta ja Iloa. Ei hullumpi sanoitus, joka sopii kyllä kristillisen sanoman sisälle. Taisi olla suora lainaus Kirkko ja Kaupunki – lehdestä.

Kirkoissa adventtia sanoitetaan vähän mutkikkaammin, tänään puhuttiin Johannes Kastajasta.

Pari päivää sitten kuulin samassa radiossa juontajan ihmettelevän postin ilmoitusta joulukorttien suuresta määrästä.  Toimittaja totesi ihmisten lähettävän joulukortteja jumalattomasti. Tarkoittiko hän, että kortteja lähetetään paljon, vai tarkoittiko hän korttien sisältöä tai tarkoitusta? Todennäköisesti hän ei tarkoittanut sillä mitään.

Jouluun liittyy paljon traditioita ja symboliikkaa. Joskus traditioiden juuret uhkaavat unohtua. Silloin niistä tulee tyhjiä sanoja tai kuvia.

Mutta valoa kohden mennään. Hyvää Lucian päivää!

25 kommenttia

  • Charlotta Lindfors sanoo:

    Kunnan vaivaisista on aikaa. Nyt ollaan valtion (Kela eli me kaikki) kontolla. Hakijassa on “vikaa” (rahat menee muuhun kuin leipään), jos sieltä ei apua saa. Kirkko taitaa jakaa muiden lahjoittamaa leipää. Kaiken maksaa jossain muodossa veronmaksaja.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Veli Pesonen sanoo:

    Melkoisen ratkaisevaa on se, mitä tuohon kysymykseen vastataan. Sillä juuri se ratkaisee sen, miten kirkossa toimitaan. Jos selkeää vastausta ei löydy, niin mikä tahansa vastaus on yhtä hyvä kuin toinenkin. Joten mitään perustuksiin kajoavaa muutosta ei ole tarpeen tehdä. Tällöin rakenteita ei tarvitse purkaa, eikä toimintaa tarvitse alkaa suuntaamaan kirkon kirkon seinien ulkopuolelle. Seurakuntalaisia ei tarvitse ottaa mukaan hengelliseen vastuunkantoon. Kaikessa muussakin voi aivan rauhassa jatkaa samoin kuin tähänkin asti. Jos sen sijaan löytyy selkeä vastaus, niin alkaa säpinä.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Markku Hirn sanoo:

    Mielenkiintoinen pieni lausahdus tekstissä. Nimittäin että Ihmiset saattavat pohtia” mistä elämässä ja kuolemassa on kysymys…?

    Pitäisikö kirkon , tai paremminkin sen toimihenkilöiden osata vastata sellaiseen kysymykseen? Epäilen. Ehkä jotkut luulevat saaneensa vastauksen noihin kysymyksiin teologiaa ja Raamattua lukiessaan. Mutta en muista tältä istuimelta jonkun saarnanneen sellaisesta.

    Tosiaankin , mistä elämässä on kyse? Kuolemassa on kyse elämän sammumisesta joten kysymykseksi jää : Mistä elämässä on kyse? Niin kauan kun kirkon toiminnassa etsitään vastausta tuohon kysymykseen niin kirkollakin on oikeutuksensa. Mutta jos kirkko luulee ,että tuohon kysymykseen on valmis vastaus , niin sitten sopii kirjoittaa kirjanen siitä ja jakaa jokaiseen kotiin ja sitten panna kirkon ovet kiinni.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Veli Pesonen sanoo:

      Siinähän se on. Käden ulottuvilla ja me kirkon ihmiset etsimme sitä ja tuskailemme, kun emme tiedä miksi kirkko on olemassa. Meillähän on Jumalan varma sana ja vastaukset juuri näihin kahteen kysymykseen. Tämä on tietenkin se perusta, johon kaikki toiminta tulisi kytkeytyä. Monitouhuisuuden tähden kirkko on kadottanut tämän koko olemassaolonsa merkityksen avaimen. Merkillistä, että Markku tulee uskon elämän ulkopuolelta näyttämään tietä. Olemmeko todella näin sokeita itse.

      Onhan aika merkillistä tuo , että kyselemme miksi olemme olemassa. Ei ole ihme, jos moni muukaan ei tiedä sitä, miksi hän maksaa kirkollisveroja. Näyttää siltä, että kirkossa pysyminen johtuu monen kohdalla ihan jostain muusta, kuin siitä mitä kirkko tekee, tai heidän mielestään on.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Erään teologin-Osmo Tiililän-mielestä kirkko on olemasa siksi, että täällä kuollaan. Varsin totta. Kaikissa kulttuureissa on kuolemanpelko nostanut esiin. uskomuksia joista on konstruoitu uskontoja, joiden poppamiehet yhä tänään rahoittavat ko, mysteeristä elämänsä.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • kimmo wallentin sanoo:

    “kirkon miettimään, miksi se oikeastaan on olemassa. ”

    Niinpä. Kirkot ovat kautta aikojen haalineet itselleen ainakin valtavia omaisuuksia, rypeneet yltäkylläisyydessä jumalan nimeen vannomalla ja taivaallista iloa kauppaamalla. Helvetin pelkoa kylvämällä ovat kansan rahapussin nyörit löystyneet helposti. Suomessakin pitää kuulua kuulemma kirkkoon ja maksaa kiltisti jäsenmaksu, jotta pelastuminen helvetistä olisi mahdollista.

    Kuinka paljon vähemmällä ja halvemmalla maailma olisikaan selvinnyt ilman minkään sorttisia kirkkoja pröystäilevine rakennuksineen ja valtavine omaisuuksineen.

    “Kysymys on vaikea siksikin, että kirkko ei ole itse päättänyt olemassa oloaan.”

    Kukas muu kirkon olemassaolosta olisi päättänyt kuin ihmiset?

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Veli Pesonen sanoo:

      Kimmo. Tiedätkö että kanssasi on hyvä keskustella. Olet rehellisesti sitä, mitä olet. Et yritä olla jotain muuta. Kerroit joskus saaneesi rippikoulussa ohjeen etsiä Jumalan valtakuntaa, mutta kun et löytänyt, niin tulit siihen tulokseen ettei sellaista ole. Näin käsitin asian. Olenko oikeassa?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Peka: “Olet rehellisesti sitä, mitä olet”

      Etkö sinä sitten ole?

      Pekka: “Et yritä olla jotain muuta.”

      Miksi pitäisi yrittää?

      Pekka: “Kerroit joskus saaneesi rippikoulussa ohjeen etsiä Jumalan valtakuntaa, mutta kun et löytänyt, niin tulit siihen tulokseen ettei sellaista ole.”

      Rippikoulusta on jo aikaa ja kaikki sen jälkeen elämäni varrella (74 v) saatu kokemus ja tieto tukkee jo silloin muinoin saamaani käsitystäni asiasta.

      Mutta mitenkäs tämä nyt lipsahti minun persoonani ruotimiseksi? Ei kai semmoinen – toisen ihmisen persoonan puiminen – ole tämän sivuston tarkoitus? Oliko sinulla mitään sanottavaa Jalavan blogin aiheesta?

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Tarja Parkkila sanoo:

    Fryksdalin käräjillä 1646

    ” Jokainen suomalainen joka ei tahdo oppia ruotsia, käydä kirkossa , käräjillä ja kokouksissa ja kaikin tavoin olla esivallalle kuuliainen ja tottelevainen pappisviranomaiselle , samaten kuin valtakunnan muut asukkaat, se koti on poletttava, talokirjat tehtävä mitättömiksi ja on hän jokaisen ruotsalaisen edessä henipatto. ”

    Meistä varmaan pyrittiin tekemään ruotsalaisia ihan pakkokuuliaisuudella pappisvirkamiehille, mutta ei tämä enää aikoihin ole ollut voimassa, ellei sitten EU pakota seuraavaksi meitä paavin alle. Meidän itsenäisyys on aina ollut hiuskarvan varassa ja muut ovat sanoneet mitä meidän kuuluu olla.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Väisänen sanoo:

      Ajanjaksoon hiukka aiemmin sopi myös Ihmisille annettu välttämättömyys sukunimen asiassa.

      Näin ei enää kelvannut vanhat käytännöt kutsua vaan verotushaasteet katsottiin tärkeimmiksi.

      Oli toki aiemmin haastettakin meillä mutta Kruunu tarvitsi omansa suojelemiseen. Miten sitten kirkko.

      Kannattaa katsoa Suomen ensimmäisestä Piispan istuimesta jolla hyvin huomaa ettei ilman oltu sielläkään

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Tarja Parkkila sanoo:

    korjaus…

    talo on poltettava, ja henkipatto….

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Yrjö Sahama sanoo:

    Kirkko on perimmältään pelastuslaitos. Missä evankeliumia Kristuksesta julistetaan ja sakramentteja jaetaan, siellä on kirkko. Sikäli kuin varoja ja mahdollisuutta on tulee myös auttaa köyhiä, sairaita ja vammaisia, mutta kirkon historia osoittaa, että aina ei tämä tehtävä ole ollut mahdollinen Laupeudentöitä voidaan toki tehdä ja tehdäänkin myös ilman kirkkoa, mutta sanomaa syntien anteeksiantamisesta ja iankaikkisesta elämästä tuo julki vain kirkko, siksi tuosta perustehtävästä ei saa tinkiä silloinkaan kun ulkoiset toimintaedellytykset vaikeutuvat.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Yrjö Sahama sanoo:

      Maallinen pelastuslaitos pelastaa tulipalosta ja muista onnettomuuksista, kirkon kontekstissa pelastuksella ymmärretään taivaaseen pääsyä ruumiillisen kuoleman jälkeen.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Sahama: “kirkon kontekstissa pelastuksella ymmärretään taivaaseen pääsyä ruumiillisen kuoleman jälkeen.”

      Mikä hinku uskovilla sinne taivaaseen on? Kyllä se iankaikkinen ilo ja riemu pitkän päälle – ikuisuus on käsittääkseni aika pitkä aika – alkaa puuduttaa. Eihän semmoista iloa ja riemullista menoa kukaan iankaikkisesti kestä.

      Ja mistä kirkko sitten “pelastaa”? Kärventymästä Helvetin tulenlieskoissako? Miten siinä helvetissä käristymisessäkään voisi mitään kärsimystä olla koska ihmisen hermojärjestelmähän lakkaa toimimasta maallisen kuolon kohdatessa. Annetaanko ihmiselle uusi hermojärjestelmä ennen helvettiin joutumista, jotta käristyskärsimys voisi toteutua?

      Jos pelastuminen tapahtuu ns. kadotuksesta (mikä sitten lieneekään) ja jos se kadotus on ns. tyhjiin raukeaminen kuten kuulee pappien väittävän, eli olotila kuin ennen syntymää, niin mitä sitten? Eipä tuo nyt kovin hirveältä tunnu. Paremmalta joka tapauksessa kuin iankaikkinen ilakointi taivaallisissa riemuissa.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • kimmo wallentin sanoo:

    Sahama: “Kirkko on perimmältään pelastuslaitos.”

    Olen ymmärtänyt, että pelastuslaitos on entisen palokunnan nykyinen nimitys.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Veli Pesonen sanoo:

    Kimmo. Se on juuri tuo Jalavan kysymyksen vastaus, jonka tähden halusin varmistaa asian. Kiitos kun annoit minulle pyytämäni tiedon. Silmäilin aamulla taas Roseniuksen ” Elämänleipää” kirjaa ja siitä tuo kertomasi rippikouluasia tuli mieleen. Tämän päivän teksti oli juuri siitä, miten vain yhdellä tietyllä tavalla se Jumalan valtakunta voidaan löytää. Olen paljon pohtinut tuota papin teille antamaa tehtävää. Pappi muistaakseni kehotti teitä kaikkia etsimään Jumalan valtakuntaa. Käsitin niin, ettei pappi kuitenkaan antanut sitä ohjetta miten tuo valtakunta on löydettävissä. Joten jouduitte aivan mahdottoman tehtävän eteen, josta selviämismahdollisuudet oli huonot. Jouduitte etsimään, mutta, ette yhtään tienneet mistä ja miten. Saattaahan tietysti olla niinkin että rippipappinne itse ei tiennyt sitä. Joten Hän ei voinut tarkempaa ohjetta antaa. Papit ovat opiskelleet teoriaa teologisessa, mutta Jumalan valtakuntaan ei pelkän teorian avulla mennä.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Eikös se olekaan niin, että Jumala kutsuu uskomaan itseensä, eikä siinä mitään sen kummallisempia kommervnkkejä tarvita? Miksi homma pitäisi tehdä niin vaikeaksi, ettei muka pappikaan sitä tiedä, jos se Jumala kuitenkin kuulemma haluaa, että kaikki Telluksen tallaajat häneen uskoisivat?

      Väitetään myös, että se usko on lahja. Kuka sitä nyt lähtisi itselleen lahjoja kerjäämään jos lahjan antaja ei itse lahjoituspäätöstä omatoimisesti tee? Eipä ole minkään sorttinen jumala koskaan lahjoja tarjonnut.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Veli Pesonen sanoo:

    Keskustelu kanssasi Kimmo on mukavampaa, kuin joidenkin uskovaisten kanssa. Olet reilusti vastakarvaan ja se ei tule minulle yllätyksenä. Onhan siihen oikein hyvät perustelut. Joitakin muita keskustelijoita pitää varoa. He kun saattavat ensin esiintyä oikein hyvinä ja ystävällisinä, mutta hetken päästä ja ihan yllättäen hyökkäävät kimppuun. Semmoinen keskustelu on paljon kurjenpaa, kun joutuu pettymään tyyppiin, josta luuli löytäneensä hyvän ystävän. Samalla keskustelu kanssasi nostaa esiin asioita, joille me uskovaiset saatamme olla sokeita. Joten on hienoa, että olet mukana täällä.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Pekka, tunnen itseni kovin otetuksi persoonaani kohtaan tuntemastasi mielenkiinnosta, mutta edelleen toiistan: sellainen ei kuitenkaan liene tämän sivuston tarkoitus. Jos haluat keskustella kanssani, niin ota kantaa esittämiini mielipiteisiin, älä persoonaani.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Markku Jalava
    Markku Jalava

    Olen kirkosta, historiasta, kulttuurista ja yhteiskunnasta (muun muassa) kiinnostunut toimittaja-viestintäpäällikkö. Virasta irti, mutta luottamustehtävissä jatkan innolla, ja kirjoittamista. Olen kirkkovaltuutettu Nurmijärven seurakunnassa ja kirkolliskokouksen jäsen, sekä kunnan luottamushenkilö. Kokemusta on suntionkin tehtävästä.