Mihin unohtui uskonnonvapaus partiolupauksesta?

Julkisuudessa on keskustelua herättänyt se, että yhtäältä uudessa partion peruskirjassa halutaan myönteisesti sitoutua ns. positiivisen uskonnonvapauden periaatteeseen. Toisaalta partiolupausta ollaan muuttamassa nyt ns. katsomusneutraaliin suuntaan jättämällä mainitsematta uskonnonvapaus: ”Suomen Partiolaisten hallitus ja peruskirjatyöryhmä ehdottavat Partioneuvostolle uudeksi partiolupaukseksi seuraavaa: ’Lupaan parhaani mukaan elää maani ja maailman parhaaksi, kasvaa katsomuksessani ja toteuttaa ikäkauden ihanteita joka päivä.’”

Kansainvälisen, YK:n ihmisoikeuksien julistukseen ja muihin kansainvälisiin sopimuksiin nojaavan EU-käytännön mukaan (https://ec.europa.eu/europeaid/sectors/human-rights-and-governance/democracy-and-human-rights/freedom-religion-or-belief_en) todetaan: ”Oikeus ajatuksen, omantunnon, uskonnon tai katsomuksen vapauteen, tavallisemmin kutsuttu oikeus uskonnon tai katsomuksen vapauteen (FoRB) on jokaisen ihmisen perustava ihmisoikeus.” Näin luettuna partiolupaus on ristiriidassa perustavan ihmisoikeuden kanssa jättämällä pois uskonnonvapauden ja puhuessaan yleishumanistisesti katsomuksen vapaudesta.

Tavallisesti dilemma uskonnon edustajien ja muiden välillä on ratkaistu siten, että uskontokuntaan kuuluvat ovat antaneet lupauksensa, valansa tai vakuutuksensa uskonnollisessa viitekehyksessä, uskontokuntaan kuulumattomat taas ei-uskonnollisessa neutraalissa muodossa. Nyt siis tuo ei-uskonnollinen muoto tulisi vaihtoehdottomaksi ja vallitsevaksi.

Jos haluttaisiin asia toteuttaa uskonnon ja katsomuksen vapauden periaatteiden mukaisesti tulisi joko antaa uskontoon viittaava vaihtoehto, niin että esimerkiksi entiseen tapaan mainitaan Jumala ja sitten tämä ”katsomuksessani” tai sitten muotoillaan täsmällisesti: ”kasvaa uskontoni tai katsomukseni mukaisesti”

Edellinen artikkeli
Seuraava artikkeli
    • Antto hautamäki onko mielestäsi kirkolla opittavaa tästä ”samanarvoisuuden hoitamisesta”, siis kun ajatellaan historiaa niin eikö kirkon pakkovalta ollut hirmuinen, siis kirkkoko kykenevä opettamaan samanarvoisuutta eri uskontojen ja uskonnottomien välille?

      ymmärrän että yhteiskunta/hallitsijat ovat anteneet kirkolle historiassa sen vallan, mutta nykyisin kun se valta on otettu pois niin nyt kirkko huutaa apua oman ”vapauden” puolesta, jotenkin kornia sanoisin.

    • Vakuutukset ym. ovat yhtä tyhjän kanssa. Niissä vedotaan ”kunnian ja omaantuntoon”, jotka ateistiselle materialistille eli sekulaarille ihmiselle eivät merkitse yhtään mitään. Eihän niitä voi tutkia luonnontieteen keinoin.

      Partio ei ole valtion ohjaama vaan vapaata kansalaistoimintaa, joka saa itse päättää käytäntönsä. Valitettavasti ateistit ovat siis onnistuneet valtaamaan tämänkin liikkeen. Partiolaisena pidän uutta käytäntöä huonona. Miksi ateistit eivät perustaneet omia lippukuntia ja toimineet niissä vaan pakottivat kaikki omaan uskontoonsa?

    • Jori,

      Jonkin asian syrjään sysääminen on myös toimi. Ateistit siis muuttavat koko partion ”jumalattomuudeksi”. No kukin edistää omaa uskontoaan, nyt ateisti ovat hyvin aktiivisia siis partiossakin.

    • Jari, jos vaikkapa islamilaisessa maassa lain mukaan yhden miehen sana painaa oikeudessa saman kuin kahden naisen, ja tästä siirrytään suomalaiseen tapaan jossa painoarvo on sama, on tämäkin ”toimi”. Silti lopputulos ei ole mitään naisten ylivaltaa, vaan neutraali tilanne.

  1. Naurettavaa, meillä on Suomessa uskonnoinvapauslaki ja on itsestäänselvä, että partiolainen luvatessaan tomia maansa parhaaksi sitoutuu ja lupaa noudattaa myös maansa lakeja vai pitäsikö lupauksesa luetella koko Suomen lakikirja…
    Ei itsestään selviöitä tarvitse mainita.
    Kun muuten aikanaan uskonnonvapauslaki saatiin aikaan niin mahtaako Kar ttunen muistaa mitkä piirit lakia enin vastustivat?

  2. Sana ”katsomus” voi aivan hyvin sisältää myös uskonnolliset katsomukset. Aito tasa-arvo on sitä, että edes uskonnollisia katsomuksia ei kohdella muita kummempina.

    ”… tai sitten muotoillaan täsmällisesti: ”kasvaa uskontoni tai katsomukseni mukaisesti””

    Tuo ”täsmällinen muotoilu” myös herkästi korostaisi jakoa ”me uskovaiset ja nuo muut”. Voi olla, että partiossa ei niin haluta. Eiköhän tarve lupauksen muuttamiseen olekin lähtöisin siitä, että partiossa halutaan välttää leimautumista pelkästään kristilliseksi järjestöksi. Ehkä partiotoiminnassa ei lopulta ole niin väliä sillä, mihin henkiolentoihin uskotaan (jos mihinkään), vaan käytännöllisemmillä partiotaidoilla?

    Uskonnonvapaudesta puhuminen tässä yhteydessä on täysin keinotekoista ja (uskonnonvapauden kannalta) turhaa. Mutta politiikka nyt on mitä on. Siinä pääasia on, että puhutaan.

  3. Hyvä Kysymys Tomi K.

    Liberaaliin katsantoon ei kuitenkaan ole koskaan kuulunut todellinen uskonnonvapaus. Sekularismi on vain toinen nimi ateismille. Nyt ateistit ovat ottaneet vahvan otteen partiostakin. Ei siis mikään yllätys.

    Pidän kehitystä huonona. Lippukuntani Reippaat Pojat ry on yli 100-vuotisen historiansa aikana ollut aina läheisessä yhteistyössä seurakunnan tai NMKY:n kanssa. Ketään ei syrjitty vaikka hengellisyys oli mukana ( https://www.reippaatpojat.fi/ ).

    • Onko ateisti tervetullut partioon ensinkään? On tietysti, mutta entä jos on myös rehellinen eikä voi luvata rakastaa ”Jumalaansa”?

  4. Kiitos Tomi blogistasi.

    Maassamme on jo liian pitkään annettu ateistisen ajattelun hämärtää uskonnonvapauslain varsinaista sisältöä, että meillä on vapaus harjoittaa uskontoa. Ateismin tavoitteenahan on siirtää kaikki uskonnonharjoitus marginaaliin ja pitää uskonnon harjoittamista vain ihmisen omana mielipiteen kysymyksenä ilman että otetaan huomioon Jumalan luomistyötä ja hänen johdatustaan koko maailmankaikkeuden ylläpidossa. Näin kuva Jamalasta väärityy koko maailmankaikkeuden käsissään pitäjästä vain yksittäisen ihmisen ajatuksen tulokseksi.

    On mieletöntä että sellaisen pienen porukan kuin Vaapaajattelijain liiton mielipiteitä kuunnellaan, kun liittomaksujen perusteella sen jäsenmäärä vuonna 2018 oli yhteensä 1364. mikä on 28 vähemmän kuin vuonna 2017. Heillä on 20 jäsenyhdistystä.

    Tämän rinnalla jopa jehovan todistajia pitäisi kuunnella monin verroin enemmän, koska heitä oli tässä jokunen aika sitten 18 324 ja heillä on 290 seurakuntaa, mikä on 14,5 kertaa enemmän seurakuntia kuin vapaa ajattelioilla yhdistyksiä.

    Joten jotenkin hassusti on maassamme hoidettu eri porukoiden mielipiteiden kuuntelu.

    • Matias R,

      ”Vapaa-ajattellijoita” kuunnellaan, koska valtaosa sekä kansasta että päättäjistä on uskonsa vakavasti ottavia ja sitä kiihkeästi harjoittavia ateisteja. Eivät vain kuulu liittoon, vapaamatkustajuus kun on yksi meidän suomalaisten perushyveitä.

    • Matiakselta jälleen pettämätöntä logiikkaa. Jatketaanpa ajatusta: kristittyjen määrä maailmassa on n. 2,4 miljardia. Ihmisiä maailmassa on n. 7.7 miljardia. Tästä seuraa, että kristittyjä ei juurikaan kannata kuunnella missään asiassa;)

      Mahtavaa toisaalta, että partioliikekin kunnioittaa vaparien näkemyksiä. Pieni jäsenmäärä, mutta huomattavan suuri vaikutusvalta näköjään.

    • Risto

      Ateisteja maailman väestöstä on noin pari prosenttia ja kristittyjä noin kolmannes maailman väestöstä.

      Joten kumpia pitäisi kuunnella enemmän.

    • Matias, et tainnut ymmärtää. Kumpi on isompi luku, 2 vai 7 (vaikeammin sanottuna 2,4 miljardia vs. 7,7 miljardia)?

    • Paljonko Matias luulet maailman väestöstä olevan aitouskovia eli tosikritittyjä? Asiallisesti kristityistäkin valtava valta-osa on uskonnollisesti välinpitämättömiä ja maksavat kirkollisveronsa tavan tai siirtymäriittipalvelujen vuoksi.

  5. Partioliikkeen toimintaa Suomessa ohjaa maailmanjärjestöjen määrittelemä arvopohja, jossa ihmisellä on velvollisuuksia suhteessa Jumalaan, muihin ihmisiin ja omaan itseen (Duty to God, Duty to others ja Duty to self). (Peruskirja ehdotus, luku 3.)

    Kirkko on ollut perinteisesti mukana (läsnä) partioliikkeen toiminassa ja Suomen partioliike on toiminut laajasti yhteistyössä evl. kirkon kanssa. Yhteistyö on ollut hyvää.

    Onko ihmisellä (ja varsinkin nuorisolla) edelleen velvollisuuksia suhteessa Jumalaan?

    • Jos tuo Partioliikkeen arvopohja muuttuu ja kaikki kristilliset elementit siivotaan pois herää kysymys, että vieläkö evl.kirkko haluaa tukea Partioliikkeen toimintaa rahallisesti tai muutenkaan. Ainakin omassa seurakunnassani on osoitettu joka vuosi varoja partioliikkeelle. Ainakin asia pitää ottaa uudelleen mietinnän alle.

    • Karttunen: ”…että vieläkö evl.kirkko haluaa tukea Partioliikkeen toimintaa rahallisesti tai muutenkaan. Ainakin omassa seurakunnassani on osoitettu joka vuosi varoja partioliikkeelle. ”

      Tuskinpa partioliike kirkon tukea kaipaa. Taitaa olla niin päin, että kirkko – pysyäkseen pystyssä – on ennenpitkää partioliikkeen tuen tarpeessa.

      Tänä päivänä homma menee niin, että ensin kansalaiset tukevat kirkkoa jäsenmaksujen muodossa ja sitten jotkut harvat seurakunnat voivat luovuttaa jonkun hassaun roposen siitä kansalaisten antamasta kirkon tuesta paikalliselle partiolippukunnalle.

  6. Mielestäni tässä kirjoittajalla kyllä hieman lähtee niin sanotusti mopo keulimaan ja unohtuu, mitä positiivisella uskonnonvapaudella. Se tarkoittaa vapautta oman uskontonsa harjoittamiseen.

    Positiivinen uskonnonvapaus ei tarkoita sitä, että partioliikkeen on PAKKO sisällyttää riitteihinsä kristillisen uskon elementtejä, jos partioliike ei näin itse halua.

    Posiviitinen uskonnonvapaus ei tarkoita sitä, että Herttoniemen marttaseuran on PAKKO tarjota kristityille jäsenilleen rukoushetki kokoustensa yhteydessä, jos Herttoniemen marttaseura ei näin halua.

    Positiivinen uskonnonvapaus ei tarkoita sitä, että Rovaniemen Palloseuran on PAKKO järjestää harjoitustensa yhteydessä rukoushetki, jos seurassa pelaa vähintään yksi pelaaja, jos Rovaniemen Palloseura ei tällaista halua järjestää.

    Positiivinen uskonnonvapaus tarkoittaa sitä, että jokainen saa harjoittaa omaa uskontoaa, mutta se ei koskaan eikä missään tilanteessa PAKOTA mitään yksittäistä toimijaa kuorruttamaan toimintaansa kristinuskon elementeillä, jos tämä toimija ei sellaista halua tehdä.

    Tämänkaltaiset kirjoitukset uskonnon pakkosyötöstä ovat mielestäni vaarallisia, koska ne kääntävät yhteiskunnan asenteita entistä negatiivisemmiksi eri uskontoja kohtaan.

Kirjoittaja

Karttunen Tomi
Karttunen Tomi
Minut vihittiin papiksi v. 1994 ja väittelin v. 2004 Dietrich Bonhoefferin teologiasta. Seurakuntapappivuosien ja lyhyen yliopistoperiodin jälkeen olen vuoden 2008 joulukuusta toiminut teologian ja ekumenian johtavana asiantuntijana Kirkkohallituksen ulkoasiain osastossa. Olen myös systemaattisen teologian, erityisesti ekumeniikan dosentti Itä-Suomen yliopistossa sekä dogmatiikan dosentti Helsingin yliopistossa.