Mentävä ulos, että löytäisi sisään! Eteläisessä Lapissa vielä horisontin takaa kajastaa auringon kajo, aivan kuin metsäkämpän oven raosta, kun väsynyt vaeltaja sitä illan tullen availee.

 

 

Jokaiselle ulkoilmaihmiselle on tuttu se vapauttava kokemus, joka erämaahan menemisestä syntyy. Kun sisällä on sulkeutunut tunkkaisiin ajatuksiin ja joskus kireään ilmapiiriin, tuntuu raikas ulkoilma avaavan taas tien omaan sieluun. Myös sopiva ruumiillinen rasitus, vaikkapa kävelyn muodossa, rentouttaa ja avaa sisintä. Kävelyretki voi olla pyhiinvaellus, joka auttaa löytämään takaisin rukouksen maailmaan. Joskus on mentävä ulos, että löytäisi sisään.

Erityisesti syystalven tunturimaisemaa silmäillessä tuntuu adventin sanoma alkavan elää. Eteläisessä Lapissa vielä horisontin takaa kajastaa auringon kajo, aivan kuin metsäkämpän oven raosta, kun väsynyt vaeltaja sitä illan tullen availee. Jotta jotakin uutta voisi alkaa, on avattava ja avarruttava uuden edessä. Hoosianna hymnin lisäksi juhlavassa adventin messussa on tapana laulaa Raamatun sanoihin perustuvaa virttä: ”Avaja porttis ovesi.”

Adventtisunnuntaina luetaan profeetta Jesajaa: ”Lähtekää, menkää ulos porteista, valmistakaa tie kansalle, valmistakaa, tasoittakaa valtatie, raivatkaa pois kivet, kohottakaa lippu merkiksi kansoille! Maailman ääriin saakka Herra on kuuluttanut: – Sanokaa tytär Siionille: Katso, sinun pelastajasi saapuu, hän kuljettaa mukanaan työnsä palkkaa, johdattaa niitä, jotka on omikseen hankkinut. Heitä kutsutaan nimellä Pyhä kansa, Herran lunastamat, ja sinua nimellä Kaivattu kaupunki, Kaupunki, jota ei hylätä.” (Jes. 62: 10-12)

Jesajan julistamat runolliset sanat kirjoitettiin ylös jo lähes kaksi ja puoli tuhatta vuotta sitten. Ne tarkoitettiin lohduttamaan aluksi Baabelin pakkosiirtolaisuudesta palaavaa Jumalan kansaa, joka oli vapautettu. Sanat viittaavat myös kauemmas tulevaisuuteen: messias kuninkaan vapauttamaan uuden liiton kansaan. Kristus todella tuli pelastamaan meidät jokaisen ja johdattamaan meitä. Jo hepreankielisestä tekstistä voi löytää merkillisellä tavalla nimen Jeesus, sillä se on heprean sana jeshua, jota profeetta tässä käyttää tarkoittaessaan pelastusta.

Vaikka Lapin talven luonto pimenee ja kylmenee, vakuuttaa Jumalan sana, että meitä ei hylätä. Pimeimmän kaamoksen keskelle syntyy joulun lapsi, jota me adventin ajan odotamme. Jos huomaat elämässäsi vaeltavasi pimeässä yössä, muista kuitenkin, että Jumala ei hylkää. Jää rukoillen ja Raamatun sanaan turvautuen odottamaan ja etsimään Herraa. Kun metsäreissulta palaa, on aina virkistävää nähdä valaistu kotikylä tai kaupunki. Niin ehkä näki profeettakin valaistun kaupungin erämaasta: kun se etsii Herraa, sitä ei hylätä, vaan siitä tulee se kaivattu.

 

 

Pentti Tepsa, Kemijärven kirkkoherra

 

  1. Tepsa
    ”Jo hepreankielisestä tekstistä voi löytää merkillisellä tavalla nimen Jeesus, sillä se on heprean sana jeshua, jota profeetta tässä käyttää tarkoittaessaan pelastusta.”

    Ei se ole mitenkään merkillinen tapa, vaan sana on suomeksi pelastus tai apu. Tämä tuntuu olevan liian vaikea kristitylle.
    Se kai johtuu siitä, että sanasta on tehty ihminen evankeliumissa.

    • Tarja

      En ala laajemmin vastailemaan Pentin ihanan blogin keskustelussa. Olenhan tässä ketjussa vain vieraana Pentin isännöidessä ketjua.

      Niinpä otan tässä vain yhden selvityksen, nimittäin samalla tavalla kuin nimet Pekka, Petteri, Per, Petri jne ovat Pietarin kaimoja, samalla tavalla Jeesus ja Joosua ovat saman nimen eri muotoja.

      Muoto Jeesus on kreikkalainen muoto, pääte ” s ”, noin pari kolme vuosisataa ennen Kristusta olevasta Joosuan nimen ääntämyksestä, mutta meidän kielemme Joosua nimi on peräisin noin tuhat vuotta myöhemmästä heprean kielisen nimen ääntämyksestä, masoreettien ajalta.

      Septuagintan käännöksessä Joosuan kirjassa jae 1:1 mainitaan Jeesus Nuunin poika , —- τῷ ᾿Ιησοῖ υἱῷ Ναυὴ — ,

      https://www.ellopos.net/elpenor/greek-texts/septuagint/chapter.asp?book=6&page=1

      Toivotan sinulle hyvää Jumalan siunaamaa adventtiaikaa !

  2. Pelastus ja pelastaja ovat kaksi eri asiaa, näin maalaisjärjellä ajateltuna.

    Pelastus on tietynlainen tapahtuma, jossa pelastutaan jostakin, kun taas pelastaja on henkilö, joka auttaa vaarassa olevia henkilöitä pelastumaan.

    Jos pelastus on ihmeenomainen, eli yllättävä, jopa yliluonnollinen, sanotaan usein Jumala pelasti, Jumala auttoi, antoi voimaa ja rohkeutta selviytyä.

  3. Kreikkalainen muoto sanasta pelastaja on Soter. Vapauttaja on Eleutherios.

    Matias
    ”Septuagintan käännöksessä Joosuan kirjassa jae 1:1 mainitaan Jeesus Nuunin poika , —- τῷ ᾿Ιησοῖ υἱῷ Ναυὴ — ,”

    Ei mainita ’ Jeesus Nuunin poika,’ vaan Joshua. Kyllä me kaikki tiedämme Joosuan.

    Ja tässä meillä oli puhe sanasta jeshua. Ei mennä teille tietymättömille. Pysytään asiassa, jeshua mainitaan aloituksessa.

    • Kiitos kommenteistasi Tarja.
      Tässä raamatunkohdassa Jes. 62:11 nimi Jeesus ‎יֵשׁוּעַ Yeshua on läsnä
      heprean kieltä osaavalle ilmaisussa pelastuksesi ‎יִשְׁעֵ֖ךְ yishech, sillä sanan
      ‎ישע (yesha’) taustalla on sama verbi ‎ישע yasha pelastaa.

      Jeesus ja Joosua on heprealaisessa Raamatussa sama nimi ‎יְהוֹשֻׁעַ Yĕhôshúa ja
      UT:n aikana Jeesus nimi oli aramealaistunut muotoon ‎יֵשׁוּעַ Yeshua, näin fem. Pelastusta tarkoittava sana on hyvin lähellä ‎ישועה yeshua, sitä ei voi kuultaessa erottaa nimestä.
      Vulgatan latinannos tunnustaakin tässä pelastajan lat. salvator.

Kirjoittaja

Tepsa Pentti
Tepsa Pentti
Olen taustaltani lappilainen teologi, pappi ja uskonnon opettaja, Vanhan testamentin eksegeetti ja Kemijärven seurakunnan kirkkoherra.