Me olemme nyt sotatoimialueella
Perjantai-iltaiset ja lauantain vastaisena yönä tehdyt terrori-iskut Pariisissa olivat sotatoimi Euroopan rauhaa vastaan. Syyriassa ja Irakissa käynnissä olevat sodat ovat tulleet meidän luoksemme Eurooppaan. Kyse ei ole vain Ranskasta, vaan seuraava kohde voi olla missä tahansa Euroopan maassa, myös Suomessa.
Vaikka emme olisikaan seuraavan iksun todennäköisin kohdemaa, meidän on torjuttava ajatus, ettei asia koske meitä. Kyllä se koskee. Koska tahansa voi räjähtää, myös täällä. Silti meidän on jatkettava normaalia elämäämme, sillä muutoin ISIS on jo voittanut.
ISIS on voittanut myös silloin, jos käännymme epäluuloisiksi kaikkia heitä kohtaan, jotka ovat saapuneet luoksemme tavoitellen turvaa. ISIS on voittanut, jos me suomalaiset hyökkäämme meille vieraita muukalaisia vastaan. He ovat lähimmäisiämme, jotka ovat tässä sodassa kanssamme samalla puolella. Sodassa sotaa vastaan, rauhan puolesta.
Olkaamme valppaita, sillä räjähdys voi sattua missä tahansa, mutta älkäämme antako pelolle valtaa, koska silloin ISIS on voittanut. Olemme sotatoimialueella, jos suostumme elämään kuin olisimme nyt sotatoimialueella.
17 kommenttia
valitetaavasti tieto ei läpäis kaikkia kansankerroksia. Isis tietää, että lopulta se voittaa pelin. Islamin vastaisuus kasvaa ja niin pian, kuin he alkavat kokea itsensä turvattomiksi, niin olemme pulassa.
Paljon kehotetaan, että alkää antako pelolle valtaa. Minusta tuntuu, että tuon sanominen on helppoa, mutta pelon torjuminen jo vaikeampaa. Uutisissakin jotkut haastateltavat ovat kertoneet pelkäävänsä. Voi olla, että jos ihminen on kokenut elämässään jo aiemmin turvattomuttaa ja jäänyt vaille apua, niin pelko väijyy ovella vaikka sille kuinka hokisi, että mene pois, en pelkää.
Pelkoa lisää se, että nämä tilanteet tulevat ns. puskista täysin odottamatta ja yllättäen.Yksilöihminen ei voi varautua tai ennalta suojautua iskuihin.
Väistämättä tulee mieleen, että eurooppalaiset ovat väsyneitä, degeneroituneita ja naiveja. Isisin kaltaisia terrorijärjestöjä ei voiteta kääntämällä toinen poski. Isisia ei voiteta kuin sodalla.
Turkki on avainasemassa. Ongelmana on tietysti se, että kaikki tahot jotka ovat Isiksen hallitseman alueen ulkopuolella, ovat keskenään enemmän tai vähemmän vihamielisissä suhteissa.
Pelko on siitä hankala tunne, että mitä enemmän siitä puhutaan, niin sitä enemmän sitä koetaan. Emme kykene puhumalla poistamaan pelkoa. Siten se vain lisääntyy.
Pelon tunnetta voi olla tosiaan vaikeaa poistaa vain tahdonvoimalla. Mutta sitäkin tunnetta on syytä tarkastella ja pyrkiä jäsentämään.
Pelko on nimittäin sellainen tunne, että usein se johtaa vihaan, aggressioon, epäluuloisuuteen ja väkivaltaan. Nimenomaan pelkäävä ihminen (tai eläin) voi olla hyvin vaarallinen. Pelkäävä kokee uhkaa ja on usein itsekin uhkaava.
Pelko (ja siitä usein seuraava viha ja epäluulo) kohdistuu meillä ihmisillä usein myös vääriin, viattomiin, kohteisiin, ihmisiin, jotka eivät ole tehneet meille mitään pahaa. Jos Isis tekee jotain kamalaa, saatamme ruveta pelkäämään ja tuntemaan vihaa kaikkia ihmisiä kohtaan, jotka vähänkään näyttävät muslimeilta, arabeilta tms. Jos näin käy, se ruokkii uskonnollisten ryhmien (tai länsimaiden ja arabi/muslimimaiden) välistä epäluuloisuutta ja vihaa – ja tämä sitten taas luo hyvää kasvualustaa sellaisille ryhmille kuten Isis.
Isiksen kannalta olisi tietysti edullista jos me länsimaalaiset/kristityt pelkäisimme ja vihaisimme kaikkia muslimeja ja arabeja – ja kohtelisimme heitä aggressivisesti ja syrjisimme heitä. Näin Isis loisi pelkoa, vihaa, katkeruutta ja epäluuloa, joka vahvistaa sitä itseään ja tuo sille lisää kannattajia.
Kari-Matti, sanot jotenkin kyynisen oloisesti:
“Jotenkin näistä jää aina sellainen vaikutelma, että meidän(länsimaalaisten/kristittyjen) tulisi katsoa peiliin, me olemme luoneet Isisin, Pariisin pommi-isku on meidän vikamme. Äärimmäisen hellyttävää, mutta täyttä roskaa!”.
En ole sanonut, että Isisin isku olisi meidän syytämme. Silti, näiden tapahtumien tiimellyksessä kannattaa aina miettiä, ettei tule itse asennoituneeksi & käyttäytyneeksi epäoikeudenmukaisesti. Onko se paha asia?
“Pelko on nimittäin sellainen tunne, että usein se johtaa vihaan, aggressioon, epäluuloisuuteen ja väkivaltaan.” Sari
Ketä nämä eri kansallisuukisiin kuuluvat terroritekojen tekijät ovat pelänneet, niin, että pelko on heidän kohdallaan johtanut vihaan, aggressioon, epäluuloisuuteen ja väkivaltaan esim. Pariisissa? Vai onko pelko ollut ollenkaan vaikuttamassa ko. terroritekoihin?
Ehkä meidän ei tarvitse olla niinkään huolissamme siitä, että pelkäävät suomalaiset ryhtyvät väkivaltaisiin tekoihin vaan toimia niin, että kansalaisten ei tarvitse tuntea pelkoa. Siihen voidaan vaikuttaa kansallisella ja eurooppalaisella tasolla lainsäädännön ja yhteisten sopimusten kautta, kuten esim. esillä oleva maiden välisten rajatarkistusten palauttaminen.
“Kristillisen” Euroopan on syytä katsoa peiliin. Ja mitä siitä peilistä näkyy? Euroopan entisiä suurvaltoja ( silloisia), jotka vähät välittivät inhimillisyydestä ja alistettujen alisteisestä asemasta. Eivät nämä “rintamat” ole äkkkiä puskasta tulleet. Pitkä on kirouksen ja alistamisen historia. Sen hedelmää Eurooppa “syö”.
Ranskan koneet pommittavat vorostaan ISIStä. http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1447562822877.html
Hyvä kirjoitus, Jukka
Ilmoita asiaton kommentti