Onko suomalaisten tahto puolustaa maataan laskenut? Maanpuolustuksen suunnittelukunnan marraskuussa julkaisema kysely Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta osoitti pientä, mutta selvää laskua maanpuolustustahdossa. Mitä tuoreen kyselyn laskeneet luvut kertovat asiasta?

Kaksi kolmasosaa (66%; 72% v. 2017) suomalaisista on sitä mieltä, että maata on puolustettava kaikissa tilanteissa, jos maahan hyökätään, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta. Pudotusta on vuodessa kuusi prosenttiyksikköä. Alle 25-vuotiaista näin ajattelee vain 49% (66% v. 2017) ja pudotusta on 17 prosenttiyksikköä.

Mikä voisi selittää pudotusta? Eräs selitys on, että uhkakuvat ovat vuodessa muuttuneet. Ihmisten mielissä suurimmat uhkat työntävät toisia uhkakuvia taka-alalle.

Nyt suurimpia turvallisuutta uhkaavia huolen aiheita ovat enemminkin muut kuin perinteinen sotilaallinen hyökkäys: nimittäin ilmastonmuutos (89%; 75% v. 2017), kansainvälinen terrorismi (88%; 81% v. 2017), maailman pakolaistilanne (87%; 83% v. 2017), joukkotuhoaseiden leviäminen (82%; 68% v. 2017) sekä poliittiset ääriliikkeet (82%; 72% v. 2017) ja tietoverkkoihin kohdistuvat kyberuhkat (79%; 63% v, 2017). Huoli on noussut lähes kaikkien osa-alueiden kohdalla.

Mikään uhka ei kuitenkaan toteutuisi vain yhdellä osa-alueella. Ilmastonmuutoksen vakavimmat seuraukset voivat toteutuessaan sysätä liikkeelle massiivisen pakolaisuuden, horjuttaa kansainvälistä sopimusjärjestelmää, lisätä informaatiovaikuttamista, murentaa järjestäytyneen yhteiskunnan rakenteita, lisätä poliittisia ääriliikkeitä, terrorismia, joukkotuhoaseiden käyttövalmiutta.

Lopulta ilmastonmuutos voi aiheuttaa myös kamppailua resursseista kuten asuttavasta sekä viljelykelpoisesta maasta ja vedestä. Silloin lisääntyy myös vihamielisen tahon hyökkäyksen mahdollisuus Suomea vastaan. Ilmastonmuutoksen, pakolaisuuden tai informaatiovaikuttamisen uhkat eivät siis sulje pois sotilaallisen hyökkäyksen mahdollisuutta ja tee tarpeettomaksi aseellista maanpuolustusta. Päinvastoin.
_ _ _
Yleisen asevelvollisuuden tuki on laskenut viime vuodesta. Nykyistä, miehiä koskevaa asevelvollisuutta tukee kolme neljästä (74%; 81% v. 2017). Vastaajien mielipiteeseen on varmaankin vaikuttanut viimeaikainen keskustelu erilaisista vaihtoehtoisista malleista, joissa on korostettu tasa-arvon toteutumista.

Nykyistä mallia pidetään kuitenkin edelleen parhaana (59%; 65% v. 2017). Kaukana jäljessä tulevat sekä miehiä että naisia koskeva asevelvollisuus (17%; 16% v. 2017) tai miehiä ja naisia koskeva vapaaehtoinen asepalvelus (13%; 11% v. 2017).

Toki tuntuu houkuttelevalta maalata kuva kaikkia yhtäläisesti koskevasta ja vapaaehtoisuuteen perustuvasta järjestelmästä. Nykyinen, sodanajan joukkotuotannon varmistava taso, 20 000 palvelukseen astuvaa jäisi toteutumatta. Ruotsissa on ollut vaikeuksia saavuttaa edes 4000 vapaaehtoista, vaikka maassa on lähes kaksi kertaa enemmän asukkaita.

Vapaaehtoisuus johtaisi melko varmasti Suomessakin samankaltaiseen ongelmaan. Silloin olisi luotava jokin palvelukseen houkuttava kompensaatio, esimerkiksi verohelpotusten tai palkan muodossa. Näin aletaan liukua kohti palkka-armeijaa. Sen ongelmana on asevelvollisuuteen verrattuna kalleus ja miehistön mahdollisesti epäedullinen valikoituminen. Kansan luottamus armeijaan heikkenisi. Pehmeään haihatteluun ei ole varaa.
_ _ _
Keskustelua on aiheuttanut lisäksi esitetty ajatus yleisestä kansalaispalveluksesta, joka voisi olla miehille ja naisille vaihtoehtona asevelvollisuudelle. Kansalaispalveluksen suosio on kasvanut (55%; 45% v. 2017). Samalla sen sisältö ja toteutustapa ovat auki.

Olisiko kyse palo- ja pelastuspalvelusta, ensi- ja sairaanhoidosta, väestön massaevakuoinnista, muonituksesta ja sanitaatiosta, veden- ja sähkön jakelusta, karjanhoidosta, öljyn- ja muiden ympäristömyrkkyjen torjunnasta poikkeusoloissa? Koulutuksen tulisi olla ammattimaista ja tehokasta sekä vastattava kestoltaan ja vaativuudeltaan asepalvelusta, jotta voidaan puhua tasa-arvoisesta vaihtoehdosta asepalvelukselle. Pelastusopisto tarjoaa ammattimaista palo- ja pelastusalan koulutusta suuruusluokkaa 100-200 henkilölle vuodessa. Kansalaispalveluksen kohdalla määrät olisivat monikymmenkertaisia. Missä ja millä resursseilla se voidaan toteuttaa?
_ _ _
Yleinen asevelvollisuus on suomalaisen maanpuolustuksen perusta. Järjestelmän kehittämistä ja mahdollisia muutoksia on arvioitava riittävän joukkotuotannon kannalta realistisesti: on saatava pidettyä yllä ainakin 280 000 sotilaan sodan ajan kokoonpanojen mukainen koulutettu ja kertausharjoitettu, suorituskykyinen joukko.

Hallitusten välisen ilmastopaneelin IPCC:n erittäin vakava raportti ilmaston kuumenemisen etenemisestä pakottaa kaikki maat ja ihmiset nopeaan ja vaikuttavaan toimintaan hiilidioksidipäästöjen leikkaamiseksi sekä elämälle vaarallisen lämpenemisen pysäyttämiseksi. Samaan kehotti painokkaasti Tasavallan presidentti Sauli Niinistö puheenvuorossaan Krakovan ilmastokokouksessa pari päivää sitten.

Ilmaston, merien ja luonnon - Maan - puolustus on samalla maanpuolustusta.
Hyvää 101. itsenäisyyspäivää ja Jumalan siunausta!