Löytääkö yksinäinen kirkosta ystävän?

Arkkipiispa Kari Mäkinen totesi television Ykkösaamussa 27.9., että yksinäisyys on suurin tekijä, joka uhkaa suomalaisten hyvinvointia. Arkkipiispa tarttui hyvin merkittävään kysymykseen, joka saa pohtimaan, voisiko kirkko ja Helsingissä seurakunnat tehdä vielä enemmän yksinäisyyden vähentämiseksi kaupungissamme.

Huomioidaanko esimerkiksi uudet messuvieraat kirkkokahveilla siten, että he rohkaistuvat tulemaan uudestaan seuraavanakin sunnuntaina? Nähdäänkö kirkko paikkana, josta työttömyyden, läheisen kuoleman, parisuhteen päättymisen ja muiden elämän vaikeuksien kohdatessa tämän päivän kaupunkilainen hakee ja saa kuuntelijan?

Yksinäisyyttä ehkäisevän vapaaehtoistoiminnan osalta kirkko voisi ottaa mallia esimerkiksi HelsinkiMissiosta. Tämä järjestö on sekä onnistunut herättämään yhteiskunnallista keskustelua yksinäisyydestä että kehittämään työmuotoja erityisesti ikäihmisten yksinäisyyden vähentämiseksi.

Mielipidekirjoitus Kirkko ja Kaupunki -lehdessä 6.10.2014.

5 kommenttia

  • Timo Pöyhönen sanoo:

    Huipputärkeä teema! Kirkolla olisi ehkä parhaat mahdollisuudet Suomessa auttaa tässä asiassa. Kirkon pitäisi olla ”pyhien yhteisö”, tunnustuksensa mukaisesti, ja olla tunnettu keskinäisestä rakkaudesta. Se ei onnistu isoissa yksiköissä vaan kirkon seurakuntien sisälle pitää rakentaa ihmisen kokoisia yhteisöjä. Niiden kautta rakkauden nälkä alkaa tyydyttyä. Tämä vaatii paljon muutoksia nykyiseen toiminta- ja työkulttuuriin mutta on täysin mahdollista.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Reino Suni sanoo:

    Yksinäisyys on ennenkaikkea seniori ikäisten joukossa hyvinkin polttava ongelma. Ja se tulee ikärakenteen kasvaessa yhä polttavammaksi ongelmaksi.

    Seurakunnilla on realistinen mahdollisuus olla ihmisten tukena ja uusien sosiaalisten suhteiden rakentajana. Mahdollisuuksia on useita eri diakoni työmuotojen puitteissa mutta otan tässä nyt vain yhden esimerkin. Seurakunta voisi vaikka kerran kuukaudessa järjestää tiloissaan kahvipohjaisen yhdessäolo tilaisuuden kaikille yksityisyydestä kärsivile ennenkaikkea senioreille. Tilaisuuden jossa ei kirkko ole läsnä oppeineen. Taustamusiikki voisi olla suositeltavaa. Tilaisuus olisi luonnollisesti maksuton osallistujille.

    Ollessani kirkkoneuvoston jäsenenä muistaakseni Oulussa oli tämänkaltainen tilaisuus uuden ” parisuhteen ” merkeissä. En tiedä miten siinä onnistuttiin mutta tätä voisi kuitenkin kokeilla ja se ei tuottaisi toivottua tulosta niin sitten siitä luonnollisesti luovuttaisiin.

    Ilmoita asiaton kommentti