Löytääkö yksinäinen kirkosta ystävän?
Arkkipiispa Kari Mäkinen totesi television Ykkösaamussa 27.9., että yksinäisyys on suurin tekijä, joka uhkaa suomalaisten hyvinvointia. Arkkipiispa tarttui hyvin merkittävään kysymykseen, joka saa pohtimaan, voisiko kirkko ja Helsingissä seurakunnat tehdä vielä enemmän yksinäisyyden vähentämiseksi kaupungissamme.
Huomioidaanko esimerkiksi uudet messuvieraat kirkkokahveilla siten, että he rohkaistuvat tulemaan uudestaan seuraavanakin sunnuntaina? Nähdäänkö kirkko paikkana, josta työttömyyden, läheisen kuoleman, parisuhteen päättymisen ja muiden elämän vaikeuksien kohdatessa tämän päivän kaupunkilainen hakee ja saa kuuntelijan?
Yksinäisyyttä ehkäisevän vapaaehtoistoiminnan osalta kirkko voisi ottaa mallia esimerkiksi HelsinkiMissiosta. Tämä järjestö on sekä onnistunut herättämään yhteiskunnallista keskustelua yksinäisyydestä että kehittämään työmuotoja erityisesti ikäihmisten yksinäisyyden vähentämiseksi.
Mielipidekirjoitus Kirkko ja Kaupunki -lehdessä 6.10.2014.
5 kommenttia
” Mallia Helsinki – Missiosta . ”
Eri ikäisten ja ikäihmisten kulttuurillinen vapaus on rikkaus ja iloinen asia.
Kukin ajanjakso yrittää tulla itsestään tietoiseksi ja irtaantua entisestä ja tulkita uutta tilannetta.
Läpi koko Suomen on kuulunut herätyshuutoja siihen suuntaan , juuri aikana tallaisena , jolloin kansamme , niin valtiollisessa kuin henkisessä suhteessa , kipeästi on kaivattu parannusta.
Henkinen elämä , joka kaikkialla synnyttää suuria harrastuksia kaikkeen jaloon , jolloin syntyy henkinen avaruus. Tästä pionerumista mieleen jäivät ,ovat lisänneet kipinöintiä , jotka kerran tuleen leimahtavat . Nyt on aika herätä torkuksista ja avata silmät uuden ajan valolle.
On nähty kuin , kauniin syys-oraan jäätyneenä peittyvän lumen alle , näennäiseen kuolemaan nääntyvän , mutta kumminkin terveenä pysyvän. Tilaisuus vaatii nyt intoa ja hyvää tahtoa.
Luulisi , että nyt kun Helsinki – Missio on antanut niin täyden syyn tähän tuumaan ryhtyä , niin kaikki kepein askelin kiiruhtamaan ja tämän toiverikkaan aiheen saamiseksi tosi tapahtumaksi . Nykypäivänä keskustelulla on tärkeä rooli Ja ihmisillä on halua keskustella, ts. asettua avoimeen vuorovaikutukseen keskustelukumppaneiden kanssa.
” Syksy on tullut , poissa on luonnosta kesän virkistävä viehätys ”. Nyt voisi käynnistää ” , keskustelu , ” Kulttuuri keskustelun nimellä ”.
Yksinäisyys on ennenkaikkea seniori ikäisten joukossa hyvinkin polttava ongelma. Ja se tulee ikärakenteen kasvaessa yhä polttavammaksi ongelmaksi.
Seurakunnilla on realistinen mahdollisuus olla ihmisten tukena ja uusien sosiaalisten suhteiden rakentajana. Mahdollisuuksia on useita eri diakoni työmuotojen puitteissa mutta otan tässä nyt vain yhden esimerkin. Seurakunta voisi vaikka kerran kuukaudessa järjestää tiloissaan kahvipohjaisen yhdessäolo tilaisuuden kaikille yksityisyydestä kärsivile ennenkaikkea senioreille. Tilaisuuden jossa ei kirkko ole läsnä oppeineen. Taustamusiikki voisi olla suositeltavaa. Tilaisuus olisi luonnollisesti maksuton osallistujille.
Ollessani kirkkoneuvoston jäsenenä muistaakseni Oulussa oli tämänkaltainen tilaisuus uuden ” parisuhteen ” merkeissä. En tiedä miten siinä onnistuttiin mutta tätä voisi kuitenkin kokeilla ja se ei tuottaisi toivottua tulosta niin sitten siitä luonnollisesti luovuttaisiin.
” Kiitos Helsingin Vanhan kirkon virsimessusta, Arto pappi ulkoilmassa , Suomessa , jossa maata viljelevä kansa , joka on suureksi osaksi on elänyt ulkoilmassa , – pimeyden ja varjojen maassa on käynyt ihmiskunnan tie valoon ja vapauteen ”.
” Näytä yhden päivän matka , askel , jonka tänään sain , keiden kanssa mihin suuntaan , polku tänään avautui. ”
Jumalanpalveluksessa jossa rukous toteutuu tietyssä historiallisessa tilanteessa , jossa seurakunta kiittää Jumalaa saamistaan lahjoista ja pyytää Jumalalta apua omaan ja ympäristönsä hätään. ( Yksinäiset ja syrjäytetyt ).
Myötäkäymisen ilo on totista iloa . Filosofi Georg Henrik von Wrightille , esitettiin kysymys , voiko ihminen olla samanaikaisesti humanisti ja kristitty . von Wright vastasi , tullakseen kristityksi , täytyy olla särjetty ihminen . Benjam Rush , terveyden ja hyvinvoinnin puolesta totesi , että henki on ihmisen korkein , syvällisin ja jaloin osa , joka antaa hänelle kyvyn tajuta käsittämättömiä ja ikuisia asioita . Se on talo , jossa usko ja Jumalan sana asuvat.
” Silmiisi katson Jeesus ; Silmiisi helliin Jeesus , katson hyljättynäkin ”.
” Huomioitu.”
Vuonna , 2014 –. SOOP – CAFE’. ANNAN OSTARI: ( Yht. Vanhan kirkon toimintaan , Helsingissä ).
Fredrikinkadulle , on avattu ” SOHP – CAFE’ ” , mottona ” sympatiaa ja kohtaamisia ” . Tarjolla on myös taidetta ym , kahvin lisäksi on monenlaisia leivonnaisia , joita voi ostaa myös kotiin vietäväksi.
Kahvilassa on palvelemassa ja keskustelemassa sympaattiset tytöt , mm, Sirkku Parviainen ja Leena Komulainen . Kahvilaan voi piipahtaa , vain hetkeksi tai jäädä kahvikupposen äärellä keskustelemaan tyttöjen kanssa , sen jälkeen virkistyneenä voi jatkaa matkaa , ( yksinäisyys on lieventynyt ).
ANNAN OSTARISSA , yksi teemoista , ” OHRA on nyt HOT” ( kofeniton kahvi ), se on nyt Euroopan kuumin trendi , jota Suomessa juotiin jo sotien jälkeen. Ohra sisältää E – vitamiinia ja on erittäin kalsium- ja fosforipitoinen , ravintorikas kasvi. Ohralla on tasapainottava vaikutus , se on yhtä aikaa sekä rauhoittava että virkistävä . Antiikin Kreikassa ohraa suositeltiin sekä fyysisten että psyykkisten harjoitusten tueksi , siksi sitä kutsuttiin , filosofien ravinnoksi.
” Maista ja ihastu ” . Tätä , SHOP – kahvia , tarjoaa erittäin miellyttävä nuori , Nea Matikainen . ” Kohtaamisiin ”.
Huipputärkeä teema! Kirkolla olisi ehkä parhaat mahdollisuudet Suomessa auttaa tässä asiassa. Kirkon pitäisi olla ”pyhien yhteisö”, tunnustuksensa mukaisesti, ja olla tunnettu keskinäisestä rakkaudesta. Se ei onnistu isoissa yksiköissä vaan kirkon seurakuntien sisälle pitää rakentaa ihmisen kokoisia yhteisöjä. Niiden kautta rakkauden nälkä alkaa tyydyttyä. Tämä vaatii paljon muutoksia nykyiseen toiminta- ja työkulttuuriin mutta on täysin mahdollista.
Ilmoita asiaton kommentti