Mitä kukkia voi kasvaa aivan lähellä? Nyt on aika avata silmät. Ensi sunnuntaina (17.6.) vietetään Luonnonkukkien päivää. Tänä vuonna tunnuskukkana on metsätähti.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on tapahtuman suojelija ja hän on kirjoittanut tervehdyksessään seuraavasti:
”Toivon, että Luonnonkukkien päivänä mahdollisimman moni tarttuu tilaisuuteen lähteä tutustumaan kesäisen luonnon ihmeisiin ja väriloistoon. Kukkien bongaamisen ei tarvitse myöskään jäädä tuohon yhteen kertaan – Suomen luonto tarjoaa meille ihmeitään keväästä syksyyn saakka. Luonnonkukkien bongaaminen on helppo aloittaa tutuilla kasveilla ja saapa tuosta mukavan yhteisen harrastuksen isommallekin perheelle – uuden oppiminen tuo onnistumisen iloa sekä lisää tiedonjanoa niin isoille kuin pienille.”
_ _ _
Kävin äsken kiertämässä kotimme tontilla kynän ja paperin kanssa. Kirjasin ylös kasveja, joita havaitsin. Kaikki eivät ole nyt kukassa. Tunnistamisesta en voi olla varma jokaisen kasvin kohdalla. Puut ja heinät jätin tällä kerralla väliin.
Ahomansikka, ahomatara, aho-orvokki, heinätähtimö, horsma, huopaohdake, järvikaisla, keltavuokko, ketohanhikki, kielo, kultapiisku, käenkaali, käenrieska, lehtohorsma, leskenlehti, lillukka, luhtalemmikki, metsäkurjenpolvi, metsäorvokki, mäkikuisma, niittyleinikki, niittynätkelmä, niittysuolaheinä, nokkonen, nurmitädyke, oravanmarja, peltokorte, peltolemmikki, pelto-ohdake, piikkiohdake, piharatamo, pikkulimaska, poimulehti, rautanokkonen, rentukka, saniainen, siankärsämö, sudenmarja, vehka, suikeroalpi, vadelma, valkoapila, valkovuokko, voikukka, vuohenputki.
_ _ _
Kuten listasta näkyy, on tontillamme monenlaisia kasvupaikkoja. Koilliseen viettävän tontin alalaidassa on parin aarin niitty, jota olen niittänyt kerran kesässä. Sen laidassa on pari suurta kuusta. Oravat ja närhet sekä rastaat ovat kylväneet ahkerasti puita. Niityn laidalle on noussut paljon tammen ja pihlajan taimia sekä suuri koiranruusu.
Varjon lisääntyessä vuohenputki ja metsäkurjenpolvi ovat nyt niityn pohjoislaidan valtakasveja. Kuismat ja kultapiiskut ovat taantuneet. Samoin niityn keskellä aiemmin kasvaneet hiirenvirnat ja päivänkakkarat ovat kadonneet. Komea huopaohdake on sen sijaan lisääntynyt. Samoin niityllä kasvaa edelleen esimerkiksi keltainen niittynätkelmä.
Muutama suuri kuusi kaadettiin kahdeksan vuotta sitten ja niiden paikalle on tullut parinkymmenen neliön verran horsmaa ja vadelmaa. Olen antanut niiden olla. Mehiläiseni kolmesta pesästä vierailevat niissä samoin kuin metsäkurjenpolvissa ja lemmikeissä. Nyt iltaisin mehiläispesistä nousee vahva tuoksu, joka on sekoitus medestä, hunajasta ja toukkien ruokanesteestä.
_ _ _
Kuusen juurella on suuri muurahaiskeko, jossa kasvaa ahomataroita. Muurahaiset yrittivät jälleen keväällä tunkeutua mehiläispesiin, mutta laitoin muovikelmua pesien ja alustojen väliin sekä voitelin kelmun reunat ruokaöljyllä. Muurahaiset ovat pysyneet poissa.
Pienessä vesialtaassa kasvavat järvikaisla ja vehka sekä pikkulimaska. Aiemmin keväällä altaan reunalla kukki rentukka kirkkaan keltaisena. Altaassa on sammakon nuijapäitä ja myös pari aikuista sammakkoa, jotka käyvät ilmeisesti syömässä lähimmän mehiläispesän ulkopuolelta heikkoja mehiläisiä. Nyt kuivina viikkoina rastaat ja muut linnut tulevat juomaan altaan reunalle.
Tontin pohjoislaidassa metsän reunassa kasvaa valkovuokkoja ja kieloja sekä metsän varjossa sudenmarjoja. Siellä kukki tänä vuonna myös keltavuokko. Lähellä ovat kompostit, joihin tuon viereisestä kanalasta lannan. Monissa linnunpöntöissä on ollut elämää ja nyt puiden lehvästöstä kuluu tiaisten lentopoikasten kerjuuääni. Kanojen ansiosta lähistöllä lentää kärpäsiä, jotka maistuvat linnuille.
Haastan Sinut pongaaman 10 kukkaa ensi sunnuntaihin mennessä! Kerro, mitä löysit.
Kerran toisella paikkakunnalla asuessani muuan naisihminen kysyi, mistä löytäisi juhannusyöksi seitsemää tietyn sortin kasvia. Vastasin hänelle, että kuljepa sitä ja sitä polkua, niin silloin sen ja sen kiven luota löydät sitä ja sen ja sen puun luota sitä jne.
Tuo kysyjä oli todella kiitollinen saatuaan hyvät vinkit.
Sinulla Matias on hyvää paikallistuntemusta kukkien kasvuoaikoille!
Kilpikaarnamäntyjen katveesta, bitte schön:
Calla palustris, Calluna vulgaris, Convallaria majalis, Enophurum vaginatum, Fragaria vesca, Hepatica nobitis, Juncus filiformis, Lathyrus peatensis, Lathyrus vernus, Ledum palustre, Leucanthemum vulgare,
Linnaea borealis, Lychnis viscaria, Lycopodium annotinun, Maianthemum bififolium, Matteuccia struthiopteris, Melica nutans, Potentilla anserina, Potentilla palustris, Pyrola rotundifolia, Rubus saxatilis,
Urtica dioica, Vaccinium uliginosum, Veronica chmaedrys.
Kiitos Tuula, Sinä olet sukupolvea, joka on varmaankin kerännyt kasveja ja opetellut tieteelliset nimet!
Itse tunnistin vain muutaman nimen. Loput piti katsoa: Suovehka, kanerva, kielo, tupasvilla, ahomansikka, sinivuokko, jouhivihvilä, niittynätkelmä, kervätlinnunherne, suopursu, päivänkakkara, vanamo, mäkitervakko, riidenlieko, oravanmarja, kotkansiipi, nuokkuhelmikkä, ketohanhikki, kurjenjalka, isotalvikki, lillukka, nokkonen, juolukka, nurmitädyke.- hieno valikoima kasveja!
Olen itse huomannut paljon mäkitervakoita teiden varsilla. Johtuneeko lämpimästä keväästä. Ne muisuttavat violetilla värillään myös useista piispanvaaleista tänä vuonna.
Pekka Säkiö: ”Sinä olet sukupolvea, joka on varmaankin kerännyt kasveja ja opetellut tieteelliset nimet! Itse.”
Kiitos vastauksesta. Olen sitä sukupolvea, joka keräsi kasveja. En itsekään enää muista kaikkien kasvien tieteellistä nimeä, ja siksi mukana oli myös vanha kasvio, jossa on myös kasvien tieteelliset nimet. Paikka on kesäasuntomme monipuolinen tontti, ja mukana oli muistiinpanoja varten kasvion lisäksi kynä ja kirjelehtiö, jonka vasemmassa yläkulmassa on teksti Valamo.