Lisää kokkeja joulujuhlasoppaan

Kirkko juhlapaikkana

 

Opetus- ja kulttuuriministeriö osoittaa kirkolle valtionrahoitusta kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja irtaimiston ylläpitoon. Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta:

”Kirkko huolehtii kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kirkollisten rakennusten ja irtaimiston ylläpidosta. Kirkollisen rakennuksen suojelusta säädetään laissa.

Suojelulla halutaan turvata kirkollinen rakennettu kulttuuriympäristö osana kulttuuriperintöä, vaalia sen ominaisluonnetta ja erityispiirteitä sekä edistää sen kulttuurisesti kestävää hoitoa ja käyttöä.

Ennen vuotta 1917 rakennetut kirkolliset rakennukset on suojeltu lailla. Suojelu käsittää myös kiinteän sisustuksen, maalaukset ja taideteokset sekä rakennuksen pihapiirin. Myös nuorempia rakennuksia voidaan määrätä suojeltaviksi.”

Kuusankosken kirkko on käsittääkseni listalla.

Kirkkomme ovat jo nyt tai ovat tulevia kulttuurihistoriallisia kohteita. Valtion näkökulmasta kirkko on ensisijaisesti kulttuurihistoriallinen kohde. Valtio myöntää kirkolle opetus- ja kulttuuriministeriön kautta rahaa näiden kohteiden ylläpitoon. Ajatus siitä, että instituutio, joka kuuluu opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuuteen, ei saisi pitää juhlia paikoissa jotka joko ovat tai tulevat olemaan kulttuurihistoriallisia kohteita ja joiden ylläpidosta opetus- ja kulttuuriministeriö osaltaan vastaa, kuulostaa oudolta.

Valtio ei anna kirkolle sitä merkitystä jonka kirkko itse itselleen määrittelee. Se että jokin tilaisuus järjestetään kirkossa, ei itsessään tee tilaisuudesta uskonnollista. Se että tilaisuus on joulukirkko, on uskonnollista. Se on uskonnollisuuden ja kristillisen uskomme ytimessä.
 

 

Joulujuhla vai joulukirkko

 

Käsittääkseni allaolevassa linkissä esitetty joulujuhlan ohjelma kuvaa ohjelman itsensä mukaan joulukirkkoa. Mielestäni näin voi päätellä ohjelmassa esiintyvästä termistä ”Naukion yhtenäiskoulun joulukirkko”

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006302950.html

Kyseisen ohjeman mukaista ”joulujuhlaa” kutsutaan kirkossamme (sana)jumalanpalvelukseksi.

 
Tervetulosanat
Ristikulkue
Yhteislaulu(Virsi)
Johdantosanat ja rippi
Yhteislaulu
Jouluevankeliumi
Virsi
Musiikkiesitys: Jouluyön hymni
Puhe (saarna?)
Esirukous
Isä meidän -rukous
Virsi
Herran siunaus
Lähetyssanat
Ristikulkue

Uutisessa sanotaan: ” Opettajan mukaan tilaisuus on selkeä jumalanpalvelus.
– Joulujuhla se ei missään tapauksessa ole. Kyseessä on vahvasti uskonnollinen evankelisluterilainen tapahtuma, hän sanoo.”

Opettaja on oikeassa. Kyseessä oli jumalanpalvelus, joulukirkko. Se on vahvasti uskonnollinen evankelisluterilainen tapahtuma.  Jos koulu kutsuu tai on korvannut joulujuhlansa edelläkuvatulla tapahtumalla, niin silloin koulu on korvannut joulujuhlan joulukirkolla. Kirkko on tehnyt sen, mitä se osaa: jumalanpalveluksen. Kirkon tehtävä ei ole järjestää koulun joulujuhlia.

Mikäli oikein ymmärrän, niin koulu on mennyt joulukirkkoon, eikä muuta tapahtumaa, erillistä joulujuhlaa tms. ole ollut. Koulun menettelyä voi ihmetellä, mutta kirkko ei siitä ole vastuussa. Oma käsitykseni/kokemukseni pappina on se, että kirkossa ei aina välttämättä tiedetä millaista ohjelmaa koulut järjestävät oppilailleen lukukauden loppuessa.

Minusta apulaisoikeuasiamies näyttäisi siis linjanneen, että koulujen joulukirkkoa ei saa järjestää kirkossa.

5 kommenttia

  • Charlotta Lindfors sanoo:

    Minulle asia on selvä : joulujuhla (lukukauden päättäjäiset) koulussa ja joulukirkko kirkossa. Joulujuhlaan osallistuvat kaikki ja joulukirkkoon ne, jotka haluavat. En ymmärrä selvän asian vääntämistä kunkin vakaumuksen mukaiseksi valheeksi.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Mikko Nieminen sanoo:

    > Minusta apulaisoikeuasiamies näyttäisi siis linjanneen, että koulujen joulukirkkoa ei saa järjestää kirkossa.

    Olen blogistin kanssa kaikesta muusta samaa mieltä, mutta kirjoituksen johtopäätöstä en näe samalla tavalla. Mielestäni apulaisoikeusasiamies ei tehnyt tällaista linjausta.

    Hänen linjauksensa on mielestäni hyvin johdonmukainen sen kanssa, miten opetusministeriö on kouluja ohjeistanut. Tiivistetyksti ohjeistus sisältää seuraavat pääpointit: koulun pakolliset tilaisuudet eivät saa sisältää minkään uskonnon harjoittamista, yksittäinen suomalaiseen tapakulttuuriin kuuluva virsi (Suvivirsi tai Enkeli taivaan) ei tee tilaisuudesta uskonnollista ja että koululaisjumalanpalveluksia saa järjestää, mutta niiden tulee olla vapaaehtoisia ja niistä tulee tiedottaa vanhempia.

    Edellämainittujen lisäksi apulaisoikeusasiamies, että koulun ei tulisi korvata opetukseen kuuluvaa päätösjuhlaa jumalanpalveluksella edes siinä tilanteessa, että päätösjuhlan ajaksi järjestetään korvaamaa uskonnotonta ohjelmaa. Päätösjuhla on koulutyön kannalta, ja erityisesti lasten kannalta, niin merkittävä osa kouluvuotta, että sen pitäisi olla koko koulun yhteinen tapahtuma.

    Koulun järjestämän joulujuhlan lisäksi koulut saavat järjestää joulukirkkoja ja nämä jumalanpalvelukset voidaan järjestää kirkossa. Tällaisen tilaisuuden tulee kuitenkin olla vapaaehtoinen ja se tulee järjestää joulujuhlan lisäksi eikä sen asemesta.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Markku Virta sanoo:

    ”Päätösjuhla on koulutyön kannalta, ja erityisesti lasten kannalta, niin merkittävä osa kouluvuotta, että sen pitäisi olla koko koulun yhteinen tapahtuma.”

    En löydä mitään asetusta koulujen juhlista. Ne ovat varmaan traditiokysymyksiä niin kuin kirkotkin.

    Tuolause ”Minusta apulaisoikeuasiamies näyttäisi siis linjanneen, että koulujen joulukirkkoa ei saa järjestää kirkossa.” oli provokatiivinen heitto.

    En tiedä onko kyse aina korvaamisesta. Jos koulu päättää, että ei pidetä joulujuhlaa vaan pidetään vaan joulukirkko, niin ei kai juhlaa ole pakko järjestää. EI kai se ole lakisääteinen.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Mikko Nieminen sanoo:

      > En löydä mitään asetusta koulujen juhlista. Ne ovat varmaan traditiokysymyksiä niin kuin kirkotkin.

      Perusopetusasetuksen 3 §:ssä säädetään opetuksen vuosittaisesta ja viikoittaisesta määrästä. Säännöksen 5 momentin mukaan osa työajasta saadaan käyttää työelämään tutustuttamiseen sekä lukuvuoden päättäjäisiin ja muihin yhteisiin tapahtumiin.

      Perusopetusasetuksen 9 §:n mukaan opetuksen järjestäjän tulee laatia lukuvuosittain opetussuunnitelmaan perustuva suunnitelma, josta määrätään opetuksen yleisestä järjestämisestä, opetustunneista ja opetuksen yhteydessä järjestettävästä muusta toiminnasta sekä työajoista, koulun ulkopuolella annettavasta opetuksesta sekä muista tarpeellisista opetuksen järjestämiseen liittyvistä asioista.

      Perusopetuslain 14 §:n 2 momentin mukaan opetushallitus päättää opetuksen tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Opetushallituksen laatimien perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan opetus on uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamatonta.

      Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on Euroopan ihmisoikeussopumuksen 9 artiklaa koskevassa oikeuskäytännössään katsonut artiklaan sisältyvän myös periaatteen julkiselle vallankäyttäjälle asetetusta neutraalisuuden ja puolueettomuuden vaatimuksesta. Tuomioistuin on torjunut ajatuksen, että pelkästään perinteeseen vetoamalla voitaisiin vetäytyä ihmisoikeussopimuksen asettamista velvoitteista.

      Opetushallitus antoi vuonna 2016 esi- ja perusopetuksen järjestäjille ohjeet uskonnollisten tilaisuuksien järjestämisestä sekä 12.1.2018 uuden, päivitetyn ohjeen, jonka kohdassa 3 kuvataan, miten uskonnon ja omantunnon vapautta koskevat säännökset tulee ottaa huomioon toisaalta perinteisiä juhlia ja toisaalta mahdollisia uskonnollisia tilaisuuksia järjestettäessä.

      Perinteisten juhlien kuten joulu-, kevät- ja itsenäisyyspäivän juhlan osalta ohjeessa (kohta 3.1) todetaan muun ohella, että opetuksen järjestäjät ja koulut päättävät juhlista ja niiden sisällöstä. Juhliin voi sisältyä myös joitakin uskontoon viittaavia elementtejä. Tällaiset juhlatraditiot ovat osa suomalaista kulttuuria. Juhlaan mahdollisesti sisältyvän yksittäisen virren laulamisen johdosta juhlaa ei voida uskonnollisen suvaitsevaisuuden nimissä pitää uskonnon harjoittamiseksi katsottavana tilaisuutena. Esi- ja perusopetuksen juhlat ovat osa opetusta ja toimintaa, johon oppilaiden tulee osallistua.

      Esi- ja perusopetuksen uskonnollista tilaisuuksista ohjeessa (kohta 3.2) todetaan muun ohella, että opetuksen järjestäjät voivat päättää, järjestetäänkö esi- ja perusopetuksen yhteydessä uskonnollisia tilaisuuksia, kuten jumalanpalveluksia ja uskonnollisia päivänavauksia, ja uskonnollisia toimituksia, kuten ruokarukouksia. Uskonnolliset tilaisuudet ja toimitukset ovat uskonnon harjoittamista, eikä oppilasta voida velvoittaa osallistumaan niihin.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Markku Virta

    Evl pappi

    Kirjoittajan luetuimmat blogit

    Kirjoittajan kommentoiduimmat blogit