Liikkuvat taakse vai auttajat eteen?

Hävettääkö olla lahtelainen? Maailmalle levisi kuvia ku klux –klaanilaista muistuttavaan omatekoiseen asuun pukeutuneesta, joka mellakoi yhdessä kymmenien muiden kanssa ensimmäisiä Hennalaan saapuvia pakolaisia vastaan. Kuvien seurauksena YK:n kokouksessa valtioiden päät ovat kyselleet Suomen edustajilta, mitä maassa on tekeillä.

Yhdestä tasapainottomasta raukasta on noussut suhteettoman suuri häly, joka olisi median edustajien pitänyt ymmärtää vaieta kuoliaaksi. Äärimieliset haluavat juuri julkisuutta ja sitä iltapäivälehdistö sekä some näyttävät heille auliisti tarjoavan.

Ei Suomessa ole lähellekään Yhdysvaltojen 1960-luvun rotumellakoiden kaltaista ku klux klaania, joka syyllistyi murhiin, tuhopolttoihin ja pelon levittämiseen. Sen sijaan Suomessa on niitä, jotka vetävät liikkuvat taakse uuden ja oudon, kuten pakolaisten edessä. – kuulemma kiväärin lukon taakse vetämisestä syntyvä ääni – ku klux – on antanut nimen klaanille.
_ _ _
Lahdessa työttömyysaste noin 19%, on kaksinkertainen maan keskiarvoon, samalla kun koulutustaso on alhainen. Pienipalkkaiset, työttömät ja syrjäytymisvaarassa olevat kokevat, että heidän kuuluisi ensin saada osansa ennen kuin tulijoita autetaan. Tämä kokemus vielä korostuu samalla kun hallitus suunnittelee leikkaavansa palkansaajilta ja perheiltä.

Näin kokevilla on pointtinsa. Hei eivät ole kuitenkaan kuoleman vaarassa. Kansainväliset sopimukset ja kristillinen lähimmäisenrakkaus veloittavat ottamaa vastaan tulijat. Ja milloin asiat omassa maassa olisivat niin hyvin, että muualta tulevien vuoro tulisi?
_ _ _
Hennalan entinen varuskunta-alue on niin luonteva vastaanottokeskuksen paikka, että se oli ennemmin tai myöhemmin pakko ottaa käyttöön: paljon tyhjiä tiloja hyvien liikkenneyhteyksien päässä Etelä-Suomessa, lähellä kaupungin keskustaa ja palveluja. Sääli vain, että kaikki materiaali, kuten sängyt, tuolit, kaapit, vuodevaatteet oli ehditty poistaa vuosi sitten. Nyt niitä kerätään vapaaehtoisten lahjoituksina.

Olen ylpeä meistä lahtelaisista. Auttajat lähtivät nopeasti eteen. Yli sata vapaaehtoista – mukana seurakunnan työntekijöitä – on ollut auttamassa turvapaikan hakijoiden majoittamisessa. Nyt majoittuneita on yli 400. Vielä on tilaa parille sadalle ja useammallekin, jos entisen varuskuntasairaalan ja esikuntarakennuksen eri tilat otetaan käyttöön. Tähän voi hyvinkin olla tarvetta, jos nykyinen maahan tulon tahti 300-500 henkeä päivässä jatkuu yli vuodenvaihteen. Yhteiset resurssit hupenevat ja velkaantuminen kasvaa.
_ _ _
Mielessäni on kyyninen näkymä. Entä jos silmitöntä raakuutta Irakissa ja Syyriassa edistävät tahot haluava tarkoituksella raunioittaa oman yhteiskuntansa ja ajaa miljoonia pakolaisiksi Eurooppaan? Mitä he sillä voittavat? Satojatuhansia, ehkä miljoonia pakolaisia vastaan ottavat Euroopan maat kärsivät taloudellisesti ja yhteiskunnat polarisoituvat maahanmuuttajien puolesta ja heitä vastaan kamppaileviin.

Osa pakolaisista radikalisoituu uskonnollisesti kun uusi kotimaa ei vastaakaan odotuksia. Tämä saattaisi olla esimerkiksi Isisin tavoite. Pakolaiset itse ovat viattomia, mutta heitä käytetään hyväksi kuin matkustajalentokoneita 11. syyskuuta Kaksoistornien tuhoamiseen.
_ _ _
Nykyisessä vastaanoton vaiheessa on rohjettava katsoa eteen ja kauemmas. Kuntaliiton toimitusjohtaja Kietäväinen on ennakoinut, että kunnilla on pakolaisten sopeuttamisessa suuria vaikeuksia, joista rahojen riittävyys ei ole pienin (HS 28.10.). Sijoittamisen kuntiin tulisi tapahtua koordinoidusti, samoin kielen opetuksen ja muun koulutuksen.

Pakolaisilla on luonnollisesti toiveita työllistymisestä. Monet vaatimattomalta koulupohjalta ponnistavat haluavat valmistua esimerkiksi lääkäreiksi. Se tulee onnistumaan harvoilta. Selvää kuitenkin on, että Suomi tarvitsee uusia, motivoituneita työntekijöitä samalla kun syntyvyys laskee. Tulevaisuudessa työnteko on yhä enemmän työperäisen maahanmuuton varassa. Siksikin heidät on otettava vastaan. Ja siksi, että olemme kristittyjä, joita lähimmäisen rakkaus velvoittaa. Pian on kuitenkin saatava järjestelmä, jossa tulijoiden status tutkitaan jo valmiiksi ja maahan otetaan ainoastaan pysyvään oleskeluun oikeutettuja pakolaisia.

  1. Pekka

    Kiitos puheenvuorostasi.

    Erityisesti nopea työhön sijoittamisen onnistuminen on yksi ratkaisevia kohtia siinä miten maahan tulevat saadaan mukaan meidän yhteiskuntaamme. Samaan aikaan kun maassamme on työttömyyttä on myös aloja joihin ei työvoimaa ole saatu. Nopealla ja oikein kohdennetulla koulutuksella näille työvoimapulasta kärsiville aloille on mahdollista saada työn tekijöitä.

    • Ikävää on se, että näin toimiessa maahan tulleet lääkärit, tuomarit ja insinöörit sitten siivoavat ja tekevät niitä töitä, joita me suomalaiset emme enää mielellämme tee. Tämä on jo tuttu ilmiö monissa maissa, myös Suomessa. Tietysti jokin työ on parempi kuin ei mitään työtä.

    • Työmarkkinoilla on ns. kohtaanto-ongelma, kun joillekin aloille on vaikea löytää työntekijöitä, samalla kun on paljon työttömiä. Kaikki työt eivät kelpaa suomalaisille, Ainakin metrojen ja laivojen siivoojat näyttävät olevan maahanmuuttajia, usein aasialaisia ja virolaisia. Linja-auton kuljettajissa on afrikkalaisia ja Lähi-idän asukkaita. Tosin korkeaa koulutusta menee hukkaan, jos siivojat ovat lääkärin tai insinöörin koulutuksen saaneita.

  2. Pekka

    Hyvä ja asiallinen puheenvuoro.
    Korkean työttömyyden lisäksi Lahdessa leikataan ammatillista koulutusta kovalla kädellä päivän uutisena.
    Lisäkoulutuspanosten saaminen vähennystilanteessa siten, että uusi kielitaidoton väki työllistyy, ei ole helppo yhtälö. Näkymät ovat vähintään huolestuttavat, kun kasvua tukeva suomaisen yhteiskunnan sopimustilakin takkuaa ja karahtelee kiville.

    • Olet oikeassa Risto tilanteen haastavuudesta, kun koulutussäästöt leikkaavat opiskelupaikkoja.

  3. Jotain hyvääkin nämä pakolaisten vastustajat kuitenkin saavat aikaan. Heidän tarkoituksensa ei varmasti ole auttamishalujen lisääntyminen. Näin kuitenkin aivan selvästi käy. Mitä inhottavammin he käyttäytyvät, niin sitä innokaammin me vapaaehtoiset heitä autamme. Jos Suomessa on noin suurta pahuutta, niin tottakai hyvänkin täytyy saada tulla esiin. Ei auttamishaluumme tietenkään ainoa syy ole nuo pahuuden ilmentymät. Varmasti se kuitenkin intoamme aina vain lisää. Meidän työmme ei uutiskynnyksiä maailmalla ylitä. Eihän siinä ole mitään erityistä. Tottakai autamme heitä parhaan kykymme mukaan. Näinhän jokainen muukin normaali ihminen tekisi. Jotainhan yhteiskunnassamme on pahasti pielessä, kun empatiassa on näin suuria puutteita. Mikä on saanut aikaan tuon vihamielisyyden tulijoita kohtaa? Sehän tulee miltei silmille ihan yllättävällä tavalla. Ei tarvitse kuin avata asiasta keskustelua jossain yleisellä paikalla, ni johan löytyy tiukkaa vastustusta. Tosi outoa. Eikä olla edes Lahessa.

    • Ihan vain uteliaisuudesta kysyn mistä sinä tiedät ketkä tulijoista ovat pakolaisia kun ei sitä tai dä viranomaisetkaan? Vastaan sitä selvitetään

    • Lööppimedian tapana tuntuu olevan nostaa esiin yksittäistapauksia, joista voidaan tehdä yleistyksiä. Ei Lahti niin paha paikka ole. Auttajia on ollut kaksinkertaisesti mellakoijiin nähden.

  4. Voi tuo ikävä vastustaminen vähentää tulijoidenkin määrää Suomeen.
    Voisiko jopa kolme bussia päivässä tulla vähemmän Tornion ihmiskilven, Lahden ja Kouvolan tapahtumien johdosta Suomeen. Se voisi ehkä merkitä esim. 100 henkeä vähemmän noin 100 päivän aikana tänä vuonna eli 10.000 autettavaa vähemmän. Päivähinnalla 40 euroa se merkitsee vuodessa 40 x 365 päivää x 10.000 henkeä eli 146 miljoonaa euroa säästöä.
    Talousmiehen laskelmia ammattini puolesta – niitä syntyy helposti eri olettamuksilla. Rahastakin tässä on kyse ikävä kyllä. Työttömyystilanteen ollessa ilman pakolaisia jo lähes 20 %, niin kyseessä voi olla osin pitkäaikaistyöttömien armeijan kasvu. Silloin laskelman aikakerroin tulee vuosien mittaiseksi kustannuslappu moninkertaiseksi.
    Kerätäänkö ylimääräinen kirkollisvero tähän tarkoitukseen, kun kirkko niin yksiselitteisesti näkee vain pakolaisten auttamisen hyvät puolet? Vai otetaanko kirkolta pois 10 % tuloista hädänalaisten auttamiseen verotuloista. Nyt kirkon tilojen käyttöaste paranee ja tulot lisääntyvät, kun valtio maksaa niistä korvausta.
    Onko talousmoraali ja talousvastuu kohdallaan kirkossa?
    Pekka sinun puheesi vaikutti vastuulliselta.

    • On totta, että maahanmuuttajat työllistyvät lähtömaasta riippuen eri tavoin: muistaakseni parhaiten aasialaiset ja eurooppalaiset, heikommin afrikkalaiset ja Lähi-idästä tulevat. Riston mainitsemat korkeat työttömyysluvut alleviivaavat sopeutustoimien, kielen ja ammatin opiskelun merkitystä sekä työhön kannustavan tukipolitiikkan tärkeyttä.

  5. Juhani Ketomäkeä kiinnostaa ketkä ovat pakolaisia. Mitähän väliä sillä asialla on hätämajoitustiloissa? Kyllä minun on tänäkin iltana suhtauduttava jokaiseen heistä ihan samalla tavalla. Kyllä heille kuuluu ihan sama rakkaudellinen asennoituminen.
    Ihan riippumatta siitä miksi ovat tulleet. Joku on ehkä tullut hakemaan parempaa elämää ja nyt jotuu viikosta toiseen nukkumaan pelkällä patjalla. Jos tämä on hänelle sitä parempaa elämää, niin mikä minä olen sanomaan, että hänen tulonsa vääryys. Ihan varmasti jokaiselle heistä tämä tilanne on suurta kärsimystä. Jos hiukankin voin tätä pahaa oloa heidän kohdallaan lievittää, niin ihan kiva.

    Entäpä jos itse olisin heidän asemassaan vieraassa kulttuurissa. Täysin kieltä ymmärtämättä. Pelkästään viranomaisten ohjauksen varassa. Voimatta mitenkään vaikuttaa omaan, tai läheisieni elämään.
    Varmasti kaikenlaiset väärinkäsitykset ja pelot kiusaisivat minua joka päivä. Miten voisin luottaa niihin, jotka päättävät kaiken puolestani. Olisin täysin epätietoinen tulevasta. Kaiken lisäksi saisin todeta paikallisten vihamielisyyden. Kyllä tuossa tilanteessa joutuisi tosi koville kuka tahansa.

    • Tarkoituksena oli lähinnä selkiyttää käsitteitä. Totta kai kaikkia ensin autetaan ja teet arvokasta työtä

Kirjoittaja

Pekka Särkiö
Pekka Särkiö
Kenttäpiispa evp. ja Vanhan testamentin eksegetiikan dosentti. Keski-Lahden seurakunnan vs. kirkkoherra 4.3.2024-30.8.2024. Harrastan mehiläistarhausta ja maatiaiskanojen kasvatusta, esteratsastusta ja nykyaikaista viisiottelua. Minulle tärkeitä asioita ovat luonto ja sen elinvoiman turvaaminen, ekologinen elämäntapa, historian tuntemus sekä kestävän yhteiskunnan puolustaminen.