Laupeus kuuluu paastoon

Kuvassa viemme avustuskuormaa erääseen vanhainkotiin Yaoundessa kamerunin pääkaupungissa 3.6.2006.

Paastonaika avautuu eteemme. Meillä länsimaisessa perinteessä paasto alkaa tuhkakeskiviikkona, jota vietämme 6.3.2019. Itäisessä perinteessä paastonaika alkaa jo laskiaissunnuntain illalla. Ortodokseilla illan liturgia alkaa värikkäin vaattein ja iloisin sävelmin. Illan kuluessa pukeutuminen yksinkertaistuu ja sävelmä käy hiljaisemmaksi. Tilaisuuden lopussa tunnelma on rauhalliseen paastonaikaan kuuluvaa.

Meillä puolestaan pidetään karnevaalitunnelmaa niin laskiaissunnuntaina kuin -tiistaina. Kun vanhastaan paastonaikana ei olla syöty lihaa, niin muutoin lihan syömisen päivä eli hernekeittopäivän torstain jäädessä paaston puolelle se siirrettiin tiistaille ja hernekeiton lisäksi juhlittiin mäkeä laskettelemalla tai muulla tavoin viimeistä riehakasta päivää ennen paaston hiljaisempaa kautta.

Sunnuntai 03.03.2019
Laskiaissunnuntai eli Esto mihi
Jumalan rakkauden uhritie
1. lukukappale: Jes. 58:1-9

Edessä oleva pitkänperjantain ja pääsiäisen kausi kertoo meille, miten Vapahtajamme kävi kärsimykseen ja kuolemaan meidän edestämme. Jumalan rakkaus tuli esille siinä, että hän teki tämän meidän puolestamme. Näin hän valmisti meille sovinnon Jumalan kanssa, kun hän kantoi kaikki meidän syntimme ristin puulle. Ylösnousemuksellaan hän sitten vahvisti työnsä ja koko maailman vanhurskaus on meille valmiina, kaikki on täytetty ja ihminen saa vapaana Jumalan lapsena elää turvallista ja täysipainoista elämää katse tulevaisuutta ja toivoa täynnä, taivaan suurta päämäärää kohti.

Rakkaus on Jumalan lahja

Jeesus antoi kaikkensa meidän edestämme. Tämä on niin suuri lahja, että tämän rakkauden heijastumana voimme mekin tehdä kaiken minkä jaksamme ja pystymme toinen toisellemme. Rakkauden ja laupeuden osoittaminen lähimmäistämme kohtaan heijastaa Ikuisen Jumalan hyvyyttä, niin kuin kuu heijastaa auringon valoa ja valaisee meidän pimeää maailmaamme silloin kun yöllä muu ympäristö on pimeyden vallassa.

Toisenlaista paastoa minä odotan:
että vapautat syyttömät kahleista,
irrotat ikeen hihnat
ja vapautat sorretut,
että murskaat kaikki ikeet,
murrat leipää nälkäiselle,
avaat kotisi kodittomalle,
vaatetat alastoman, kun hänet näet,
etkä karttele apua tarvitsevaa veljeäsi.
Silloin sinun valosi puhkeaa näkyviin kuin aamunkoi
ja hetkessä sinun haavasi kasvavat umpeen.

Uskon vanhurskaus vapauttaa ihmisen ja sen hedelmänä on laupeus

Jeesus on kaiken täyttänyt Golgatan ristillä. Siellä Jumalan pelastustyö on valmistettu. Uskolla se otetaan vastaan täysin lahjana. Uskosta me olemme vanhurskautettuja.

Jumalan vapauttamina meitä sitten kutsutaan rakkauden tekoihin lähimmäistämme kohtaan. Jumala on jakanut hyvyyttään ilman meidän ansioitamme, oman hyvyytensä tähden. Mekin Jumalan vapauttamat saamme viedä laupeuden sanomaa eteenpäin. Koko maailmaa kutsutaan sovintoon ja Jumalan rauhaan: Jumalan armahtamina armahtamaan toinen toistamme ja Jumalan auttamina auttamaan toisiamme sen mukaan kuin voimia Herralta saamme.

Rukoilkaamme toinen toisemme puolesta ja tällä tavoin kantakaamme lähimmäisiämme Jumalamme eteen.

Vanhurskaus itse kulkee sinun edelläsi
ja Herran kirkkaus seuraa suojanasi.
Ja Herra vastaa, kun kutsut häntä,
kun huudat apua, hän sanoo: ”Tässä minä olen.”

10 kommenttia

  • Jari Haukka sanoo:

    Martias R,

    Kiitos tekstistä.

    Osaisitko avata syitä jotka ovat johtaneet siihen, että ev.lut. yhteisössä ei juuri rohkaista paaston ajan ruokavalikoiman rajoittamiseen. Lopettiko Luther ruokapaaston?

    Onhan tästä Herran sana: ”Jeesus vastasi heille: ”Eivät kai häävieraat voi surra silloin, kun sulhanen vielä on heidän kanssaan! Vielä tulee sekin aika, jolloin sulhanen on poissa, ja silloin he paastoavat. ” (Matt. 9:15 )

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Jari

      Kiitos kommentistasi.

      Suoraa vastausta en osaa sanoa kysymykseesi.

      Mutta kaiken kaikkiaanhan olosuhteet muuttuivat hyvin hitaasti. Esimerkiksi Sipoossa uskonpuhdistukseen siirtyminen sen jälkeen, kun Ruotsin valtiopäivät olivat julistaneet maamme uskonpuhdistukseen liittyväksi, toteutui niin, että sama pappi jatkoi samaa liturgiaa samassa kirkossa samalle seurakunnalle koko ajan.Vasta kahdeksan vuotta tuon päätöksen jälkeen se tuli tiedoksi seurakunnalle, mutta elämä jatkui kuten ennenkin. Vain virallisen päätöksen sanamuoto oli muuttunut. Ainoa muutos oli saapuneen virallisen kirjeen mukainen toteamus, että tuosta valtiopäivän päätöksestä lukien hänet oli valtuutettu samaan virkaan luterilaisena pappina.

      Joten mielikuvani on, että kehitys on vasta hyvin hitaasti kulkenut vetelämpää paastoperinnettä kohti.

      Koska jo septuagesimasta on alkanut papiston paasto, niin esimerkiksi tänä vuonna pidin tuona sunnuntaina täyspaaston ilman ruokaa, join vain nestettä.

      Sen jälkeen olen pidättäytynyt liharuuasta ja kananmunista.

      Tavoitteeni on jatkaa tätä ikivanhaa paastoperinnettä pääsiäisyöhön asti.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Jari

      Teillä ortodokseilla on erinomanen kirja, joka puhuu paaston merkityksestä erittäin selkeästi ja perusteellisesti. Se on Alexander Schmemannin teos Suuri paasto. Sitä esitellään osoitteessa:

      http://www.ortodoksi.net/index.php/Suuri_paasto_(kirja)

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jari Haukka sanoo:

      Kiitos Matias R,

      Tämä on kirjahyllyssäni ja kuuluu jokaisen suuren paaston ajan lukemisiin. Suosittelen rankasti kaikille, niin kristityille kuin muun uskoisillekin.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Jari

      Upeata !

      Sellaisia varten joilla ei itsellään ole Schmemannin teoksia, katsoin Turun seudun kirjastojen verkkosivuilta, Vaski-kirjastot, ja totesin että sieltä löytyy kuusi suomeksi käännettyä Schmemannin teosta.

      Sellainen joka haluaa lukea tämän erinomaisen kirjoittajan tuotantoa, voi katsoa, mitkä Schmemannin teokset heidän oman kotiseutunsa kirjastosta löytyvät.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Reino Suni sanoo:

    Laupeus, lähimmäisen rakkaus, kuuluu jokapäiväseen elämään.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Timo-Matti Haapiainen sanoo:

    Kiitos hienosta paastokirjeestä!

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Matias Roto

    Eläkkeellä oleva rovasti. Entinen Kamerunin lähetti. Sotainvalidien veljespappi Kanta-Hämeessä. Vuoden somerolainen 2012. Kepun Varsinais-Suomen piirin kirkollisasiain toimikunnan puheenjohtaja. Puoliso prinsessa Colette on Someron seurakunnan kirkkovaltuutettu. Fb Tauno Matias Roto Puh 040 - 356 06 25

    Kirjoittajan kommentoiduimmat blogit