Sahama: ”Ajassamme liikkuu paljon vahingollisia ilmiöitä, jotka aiheuttavat monenlaista kärsimystä ihmisille. Tämmöisille ilmiöille on syytä sanoa ponteva Ei!”

Jos joku, niin kuningas alkoholi on tuollainen paljon vahinkoa ja monenlaista kärsimystä aiheuttava ilmiö. Suomessakin sanottiin alkoholille ponteva ei vuosina 1919–1932. Ja kuinkas sitten lopulta kävikään. Ei se juopottelu siihen kieltolakkiin loppunut, mutta rikollisuus lisääntyi räjähdysmäisesti ja valtion verotulot putosivat totaalisesti.

Se ponteva ei oli yhtä tyhjän kanssa ja kansan jano säilyi ihan ennallaan, ellei jopa kielletyn hedelmän houkutus sitä lisännyt.

Sahama: ” vaan semmoisiin ajassamme yleisiin paheisiin kuin ahneus, ahdasmielisyys tai irstailu.”

Hei, haloo, herra Sahama. Ovatko ahneus, ahdasmielisyys ja irstailu muka meidän ajallemme ominainen ilmiö? Eikö ennen, entiseen aikaan muka noita paheita tunnettu? Kyllä nuo paheet ovat olleet olemassa koko ihmiskunnan olemassaolon ajan. Ennen muinoin jopa paljon viomakkaampina ilmiöinä kuin mitä vaikkapa tämän päivän suloisessa Suomessamme. Maailman onnellisimmassa maassa.

Mitä ihmisten väliseen solidaarisuuteen ja heikommista huolehtimiseen tulee, niin ennen “huolehdittiin” orvoista ja vanhuksista huutolaisina, mieleltään sairaista täysin luokattomissa hourulossa, joihin oli sijoitettuna jopa vanhuksia ja orpoja lapsia. Se, että ei esim. leipäjonoja ollut, ei tarkoita sitä, etrteikö köyhyyttä eriarvoisuutta, syrjäytymistä ja kurjuutta olisi ollut. Se tarkoitttaa sitä, ettei ollut leivän ja ruoan jakelijoita, jotta sitä leipää olisi voitu jonottaa. Köyhyyttä ja kurjuutta oli ennen monin verroin enemmän kuin nykyään maailman onnellisimmassa maassa.

Eipä ollut ennen kehittynyttä, kaikille lähes ilmaista terveydenhoitoa, sosiaalihuoltoa, lastensuojelua, vanhusten hoidosta, harrastustoiminnasta ja virikkeellisyydestä puhumattakaan. Köyhille ja syrjäytyneille oli tarjolla vain kirkkokuri ja helvetin tulta ja tulikiveä, jos uskalsit olla uskomatta.

Mitä muuta esim. 1700- luvun orjakauppa oli kuin puhdasta ahneutta?

Sitä mukaa kun kristinuskon pakkosyöttö on loppunut on pohjoismaista tullut maailman parhaiten menestyvä ja onnellisin maailmankolkka. En väitä, että se johtuisi kristinuskon vaikutuksen hiipumisesta ja uskonnottomuuden lisääntymisestä, mutta väitän, ettei kristinuskolla, kuten ei millään muullakaan henkiolentojen palvonnalla ole mitään tekemistä pohjoismaisen hyvinvoinnin ja onnellisuuden kanssa – ei hyvää, enempää kuin huonoakaan vaikutusta.

Aika kummallista on se, että asiat ovat yleisesti ottaen nykyään paljon paremmalla tolalla sekularisoituvissa länsimaissa kuin kehitysmaissa, joissa kristinusko ja muut uskomukset ovat vielä kasvussa, suuressa suosiossa ja kirkot täynnä väkeä. Jos kristinuskolla olisi jokin vääryyksiltä, sodilta, köyhyydeltä, kurjuudelta ja sairauksilta varjeleva vaikutus, niin silloinhan asian pitäisi olla ihan päinvastoin.

Jotain kertoo asioiden paremmasta tolasta menneisiin aikoihin verrattuna sekin, että elinajanodote kasvaa (länsimmaissa) jtkuvasti ja kohta yhä suurempi osa ihmisista elää yli satavuotiaiksi.

Mitä taas ahdasmielisyyteen tulee, niin aika metkaa on myös se, että vielä 60- luvun alussa huumausaineiden käyttö ei ollut rikos vaan täysin sallittua, mutta homoseksuaalisuus oli kriminalisoitu. Nykyään taas huumeiden käyttö on kriminalisoitu eikä homous ole enää rikos tai sairaus. Kumpi mahtaa olla uskovaisten mielestä parempi?