Tässä ei nyt Heinilä ollut kyse yhteisen opin jakamisesta vaan tieteellisen sanakirjan jakamisesta.Heprean jada merkiys ON tuntea tietää ja kun adam näin ’tunsi’ vaimonsa tämä tuli raskaaksi.Tajuatko? Paavola on fundamentalisti kuten sinäkin,joten luottaisit nyt vain edes omiisi…

Strong’s Concordance yada: to know Original Word: יָדַע Part of Speech: Verb Transliteration: yada Phonetic Spelling: (yaw-dah’) Short Definition: know

Voi pyhä yksinkertaisuus. Paavola on fundamentalisti uskovainen kuten sinäkin Juha ja hän kuten minäkin vetoaa tässä asiassa Raamatun alkutekstin kontekstiin ja siinä olevan heprean teonsanan JADA kielitieteellisen merkitykseen, joka on siis STRONGIN sanakirjan, jota myös edellä lainasin- mukaan KNOW eli TIETÄÄ !!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Ja kun Adam tämän mukaa ’tietää’ naisensa tämä tulee raskaaksi… Menikö perille? Siis ei? No selitin sen silti – kolmannen kerran…

Heinilä,minä en ole Paavolan kanssa sama mieltä juuri missään, mutta jos Paavola sanoo että 1+1=2 niin en epäile sitä vaika se on Paavolan sanomaa . Mutta kun ja jos sinä sanot että 1+2=3 niin tätä en usko…

Huomaan että et vieläkää käsitä,mitä Raamatun lause 1. Ms.4:1 tarkoittaa:

1. Ja mies tunsi (jada) naisensa Eevan; ja tämä tuli raskaaksi ja synnytti Kainin ja sanoi: ”Minä olen saanut pojan, Herran ”.

Jos näin yksinkertaisen lauseen merkitys ei Sinulle aukea, on turha jatkaa.

”Seppo, sinä olet ihan pihalla.”

Kaikessa ystävyydessä- Tvärttom! Mutta sanohan minulle miksi Eeva tuli raskaaksi siitä, että Adam tiesi hänet?

Onko sinula Heinilä lukihäiriö? En kysynyt miten Eeva tuli raskaaksi van m i k s i hän tuli raskaaksi juuri s e n j ä l k e e n kun adam oli ’tuntenut/tiennyt´ hänet.

Ja Mitä tämä Raamatun lause tarkoittaa:

Aadam tiesi t a a s vaimonsa, ja tämä synnytti pojan…

Eli verbiä jada /tietää,tuntea,käytetään tässä’kin(jamonessa muussa kohdassa) juuri raskaaksi tulemisen ja synnyttämisen yhteydessä?

Höhöpö Heinilä, heprean jada on näissä yhteyksissä aivan selvästi sukupuoliyhteyden substituutio-sana, ei ole sattuma että heprean saada syntymään verbi saa muodon יָלַד yâlad, yaw-lad’; a primitive root; to bear young; causatively, to beget; medically, to act as midwife; specifically, to show lineage:—bear, beget, birth(-day), b o r n, (m a k e to)

Jalad “to give birth” (as women do) wat-te-led ho”-liyd “to cause to give birth”

On huomattava, että jada verbi toistuu ko Mooses 4:n alussa usein:

Adam knew [yada] his wife Eve, and she conceived and bore Cain… Cain knew [yada] his wife, and she conceived and bore Enoch… Adam knew [yada] his wife a g a i n, and she bore a son and named him Seth… (Genesis 4:1, 17, 25)

Sana again eli jälleen kertoo tässä jadan merkityksen,sillä Heinilän tarkoittamassa mielessä ei mitään ’jälleen tuntemista’ olisi enään tarvittu. ’Jälleen’ viittaa tietysti tässä uuten yhdyntään.

Ja näin sanovat sanakirjat

יָדַע • (yadá) (pa’al construction, passive counterpart נוֹדַע‎)

1) To know how (to do something). 2) (literary) To know (a person or place). (3) archaic) To know, to h a v e s e x w i t h.

Aiheetta enempään Heinilä.

Juu ei näy ymmmärtävän heprean kielen sanakirjojen Raamatun selitysteosten akateemiset toimitajatkaan. Heinilä tietää heitä paremmin vaikka ei käsitänyt edes sitä mitä Genesiksen ko kohdassa oleva sana taas/vielä, vielä kerran עוֹד merkitsee virkeen ja sanonna merkitykselle…Heinilän mielestä Adamin tuli oppia tuntemalla tuntemaan vaimonsa joka kerta uudelleen kun tämä tuli raskaaksi…

JADA: 1) To know how (to do something). 2) (literary) To know (a person or place). (3) archaic) To know, to h a v e s e x w i t h.

Tämä ei ole Paavolan ’kirjoista’ mitä ikinään niillä tarkoititkaan,sillä minä en ole kukenut ensimäistäkään ’Paavolan kirjaa’. (lainansin yhtä paikansa pitävää kohtaa yhdestä artkelistaan.)…

JADA: 1) To know how (to do something). 2) (literary) To know (a person or place). (3) archaic) To know, to h a v e s e x w i t h.

Lainasin myös STrongin maailmankuulua sanakirjaa, joka siis ilmeisesti on Heinilän mielistä huono… Hänellä lienee kompetenssi arvioida tieteellisten sanakirjojen paremmuusjärjestys. Mitä tulee ’helpolla pääsemiseen’ niin tuskinpa herra Heinilä on tehnyt raamattuheprean kanssa työtä murto-osaakaan siitä kuin esim minä ja moni muu.

Heinilä, me olemme käyttäneet s e k ä sanakirja e t t ä asiayhteyttä ,joten äläpäs anna väärää todistusta lähimmäisestäsi.