Onko seksuaalinen moneus Jumalan luomisessa tarkoittamaa vai lankeemuksen seurausta? Useimmista suomalaisista tällaisen kysymyksen pohtiminen on loukkaavaa ja toisten ihmisarvoa polkevaa. Kirkossamme on kuitenkin myös niitä, joille juuri tämä kysymyksenasettelu on keskeinen Jumalan tahdon kyselemisessä.
Vastausta kysymykseen ei saada niistä raamatunkohdista, joissa suhtaudutaan torjuvasti miesten väliseen seksiin. Niistä voidaan lukea se, että siinä maailmassa, jossa ne kirjoitettiin, miesten välinen seksi koettiin iljettäväksi. Vastausta ei myöskään saada siitä, että Jumala loi ihmisen mieheksi ja naiseksi, koska homo on mies ja lesbo on nainen. Kysymys on aina tulkinnasta.
Teoriassa voimme kuvitella kaksi kehityskulkua: Jumala tarkoitti kaikki ihmiset heteroiksi, mutta lankeemuksen seurauksena kaikki eivät tässä(kään) suhteessa täytä Jumalan suunnitelmaa; Jumala tarkoitti seksuaalisen moneuden, mutta lankeemuksen seurauksena ihmiset käyttävät, sekä heterot että homot, Jumalan lahjaa väärin. Homofobisissa kulttuureissa moni on valinnut ensimmäisen vaihtoehdon sen enempää pohtimatta asiaa.
Yhtä mahdollinen tulkinta on, että langenneessa maailmassa ihmisten kyky käsitellä Jumalan tarkoittamaa seksuaalista moneutta on vajavainen. Tässä tilanteessa rakkautta ja oikeudenmukaisuutta toteuttivat selvät ja yksinkertaiset säännöt. Nyt olemme tulleet tilanteeseen, jossa tätä asiaa on arvioitava uudelleen.
Mutta tällä pohdinnalla ei loppupeleissä ole merkitystä. Jumalan oma toiminta tekee eron alkuperäisen luomistarkoituksen ja langenneisuudessa elämisen välillä. Alkuperäinen luomistarkoitus oli: Ja he olivat molemmat alasti, mies ja hänen vaimonsa, eivätkä he tunteneet häpeää (1 Moos 2:25). Kun Aadam ja Eeva pilasivat jutun, Jumala tarjosi ensimmäisen ratkaisun langenneena elämiseen: Ja Herra Jumala teki Aadamille ja hänen vaimolleen nahasta vaatteet ja puki heidät niihin (1 Moos 3:21). Jumala ei vaatinut langennutta elämään kuin paratiisissa.
Langenneessa maailmassa eläminen ei olekaan yritystä elää kuin paratiisissa vaan langenneen maailman ehdot hyväksyen. Luonnollinen seuraus tästä on, että ketään ei tule vaatia elämään kuin paratiisissa Jumalan – todellisen tai kuvitellun – luomistarkoituksen mukaan, vaan kaikkien tulee pyrkiä kykynsä mukaan toteuttamaan rakkautta ja oikeudenmukaisuutta. Homo- ja lesboparien kohdalla sitoutunut parisuhde – jota myös avioliitoksi kutsutaan – edustaa vastuullista elämää tässä langenneessa maailmassa.
P.S. Sallin vain teologisen keskustelun (ja toisten kommenttien maltillisen kehumisen).
Jukka Kivimäki, kristillinen avioliitto on elinikäinen liitto. Aviopuolisot ovat sidotut toisillensa loppuelämän. Mikään maallinen avioero aviopuolisosta ei päätä tätä liittoa Jumalan silmissä, vaikka olisi 10 vuotta puettuna säkkikankaaseen, ihopaitana käyttäisi jouhipaitaa ja katuisi Jumalan edessä tehtyä avioliittoa. Älä tee huorin -käsky on voimassa myös heteroilla. On suuri vahinko, jos elää huoruudessa (esim. Jumalan antama aviopuoliso on elossa ja on liittynyt toiseen henkilöön) ja on niin sokea, ettei tätä näe.
Ei ole suoraan luettavissa näin muuta kuin mutkat oikovissa dogman ohjaamissa käännöksissä.
Heprealaisen tekstin mukaan elohimit tekevät ihmisen verenkuvansa kaltaisuudessa. (demuto)
Juha Heinilä: Sinulla näkyy kuvassa olevan molemmat silmät tallella. Etkö siis ota tosissasi Jumalan sanaa?
Eronneiden tilanteen arvionnissa tulee otaa huomioon myös se mitä Paavali opettaa 1 Kor 7:15. Jos siis joku epäuskon vallassa jättää puolisonsa, niin uskova puoliso ei ole sidottu tähän entiseen liittoon. Jos hän siis tällä vapaudella ottaa uuden puolison, niin sen pitäis olla OK.
Epäuskossaan puolisonsa hylänneen pitäisi toki uskoon tultuaan palata alkuperäiseen liittoonsa kuten 1. Kor 7:11ohjaa, mutta asia ei ole enää välttämättä hänen omassa vallassaan, jos toisella osapuolella on jo uusi liitto.
Vanha testamentti jopa kielsi palaamasta aiempaan liittoon, jos välissä oli jo ollut uusi liitto.
Niinpä kielsi. Voi veljet, on tiukkaa ”teologiaa”: ei edes 10 v säkkipuvussa tee vaikutusta! – On kaiketi ja kuitenkin korvatkin vielä tallella.
Juha Heinilän täysin armottoman uskontulkinnan mukaan en ole edes ihminen – sekin on suoraan Raamatusta.
Mitä taas Heikki tässä kirjoittaa on sitä kiertelyä jolla mahdotonta perustellaan mahdottomalla. Kun kieltää sen, että avioliitto on Raamatun mukaan miehen ja naisen välinen liitto noin suuressa teologisessa kuvassa niin tekisi jotenkin oikeammaksi ajatella, että se olisi vielä jotakin muuta. Kaikkein surkein perustelu on heittää avioeron kortti pöytään ja kysyä, että mites on tämän kanssa. Sillähän vesitetään saman tien koko Sana ja annetaan ymmärtää, että eipä naapuri osaakaan tulkita oikein. Mihinkäs syntilokeroon tämä sitten laitetaan ja kuinka syvälle sinne haudataan, että saisin eronneena Armon vaikka homoja ei avioliittoon vihittäisikään.
Sekin on syytä muista. ettei samaa sukupuolta oleva kumppani muutu eri sukupuolta olevaksi, vaikka kuinka monta kertaa vihkisi.
Jukka, Tuomo ja Sonja. Pyhä Raamattu on selkeä ja helposti ymmärrettävissä.
Paavali kirjoittaa avioliitosta selkeästi:
Jeesus opettaa avioliitosta selkeästi:
Blogisti on ehkä huomaamattaan kreationisti joiden perusidea on, että luomisen seurauksena syntyi valmis maailma sellaisena kuin sen nyt tunnemme.
Kuitenkin luonnontieteet ovat kehittäneet tutkimusmenetelmiä, jotka ovat osoittautuneet tarpeeksi luotettaviksi jotta voimme todeta elämän muotojen kehittyneen yhdestä alkusolusta nykyiseen elämän moninaisuuteen.
Tästä on mm seurauksena, että ainoa viattomuudentila ,mitä nykyään elävä ihmiskunta on kokenut on jokaisen yksilöllisen kehityksen ensinmäiset kuukaudet joka koettaan myyttisenä paratiisillisena tilana ja sekin vasta jälkikäteen.
Jopa vastasyntyneellä on kärsimyksensä jota taaksepäin muisteleva aikuinen ei ennän voi muistaa.
Olisi mielenkinntoista jos joku teologisesti pätevä voisi kehitellä teologisia johtopäätöksiä elämän tosiasiallisesta luonnohistoriasta ja yksilön tosiasiallisesta kehityshistoriasta lähtöisin.
Juha Heinilä on astunut Armottoman Jumalan saappaisiin ja se on paljon se – voisin melkein väittää, että lukutaitoiset lukevat ja ne joille järkikin on annettu ymmärtävät. Kukin ymmärtäköön kommenttini haluamallaan tavalla mutta tutlkitkoon raamatullisesti.