Lahden MM-kisat lähestyvät

Olemme seuranneet tarkkaan, miten eri tahoilla valmistaudutaan MM-hiihtotapahtumaan, joka on lähiaikoina Lahdessa. Muistelemme myös, millaiset olivat viimekertaisten MM-kisojen "lopputunnelmat".  Kisajärjestelyt kiinnostavat ihmisiä, kun he ovat jälleen menossa kokemaan "hiihtotunnelman" juhlavuonna 2017.

Ihmiset ovat kuitenkin ihmeissään, kun "juomavesi joudutaan rahtaamaan kilpailupaikalle ulkomailta". Ihmiset kysyvät aiheesta: "Miten tämä on mahdollista "tuhansien järvien maassa?" Julkisuudessa olevat tiedot  kertovat asian olevan esitetyllä tavalla. Suunnittelu ja päätöksenteko eivät näytä olevan jostain syystä ajan tasalla.

Hiihtäminen on ollut ennen erittäin yleistä koulujen oppilaiden liikuntatunneilla kunnon säilyttämisen ja kohottamisen kannalta. Mikä on nykyinen tilanne? Hiihdon aikana mietitään monenlaisia asioita, mikä on ollut esimerkiksi hiihtotaidon merkitys aikoinaan veteraaneille "vaikeissa oloissa", joita muistellaan juhlavuonna 2017.

Nykyistä hiihtoa arvioitaessa voidaan kysyä ehkä perustellusti, onko hiihdon luonne kehittynyt oikeaan suuntaan. Hiihtoa harrastettaessa  seurataan säätiedotuksia ja mietitään hiihtokohteita. Maaston vaativat nousut ja laskut ovat testejä hiihtotaidon toteamisessa.

Monet hiihtotyylit ovat nousseet esille hiihtokilpailuissa: jotkut voivat hiihtää luistelusuksilla, vaikka lajina olisi "perinteinen hiihtomuoto".  Kyseiset hiihtäjät käyttävät hyväkseen tehokasta tasatyöntöä, jota suositaan hiihdon valmennuksessa. Ongelmat poistuvat, kun latuprofiilit muun muassa Lahden MM-kisoja varten on suunniteltu oikein. Veteraanit valitsivat  aikoinaan vallitseviin oloihin sopivan hiihtotyylin.

Nykyistä hiihtämistä varten on käytössä monenlaisia hiihtoasusteita, suksia eri hiihtotyyleille ja -keleille, pitopohjia, erilaisia sauvoja, siteitä ja suksivoiteita. Toisin oli tilanne veteraanien hiihdon kohdalla. Hiihtoladulle pääsy on hitaanlaista, jos noudattaa  "kaikkia hiihtoon kuuluvia osasia". Hiihdon harjoittaminen vaatii taloudellista panostusta, jota markkinointi suosittaa.

Hiihdossa ajatellaan turvallisuustekijöitä, saadaanko "lähipalveluina" tarvittava apu kaaduttaessa ja loukkaannuttaessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestyminen, joka on yhteydessä päätöksentekoon,  muistuu tässä kohdassa helposti mieleen.

Hyvät hiihtokelit olivat veteraanien mieleen "siellä jossakin", kuten asia on varmaan Lahden MM-kisojen kilpailijoidenkin toiveena. Tuulilukemien kehittymistä seurataan valppaina  mäkihyppyjen onnistumisen kannalta.

Veteraaneja koskettaa musiikkikappale: ”Veteraanin iltahuuto.” Kyseisen musiikkikappaleen on kuullut esimerkiksi sotaveteraani Hannes Hynönen, jolla oli kunnioitusta herättävä merkkipäivä 10:ntenä tammikuuta 2015.

Valmistuneet historiikit kertovat "unohtumattomia tarinoita", jotka sisältävät muun muassa Johan Ludvig Runebergin "Maamme" ("Vårt land") -laulutuotoksen. Kansallislaulu laulettiin jouluaattona 24.12.2016 Turussa, kun julistettiin "joulurauha" Tasavallan presidentti Sauli Niinistö avaa Lahden MM-kisat, mikä tapahtuma on suuri kunnianosoitus juhlavuottaan viettävälle Suomelle.

 

Juhlavuoden 2017 terveisin

 

YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

Suomen tietokirjailija

http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio

1 kommentti

  • Tuula Hölttä sanoo:

    Veikko Vilmi :”Veteraaneja koskettaa musiikkikappale: ”Veteraanin iltahuuto.” ”

    Veteraaneja ja muitakin vanhuksia koskettaa varmasti myös Päijät-Hämeen johtavan maakuntalehden tämän aamuinen artikkeli, jonka otsikko on ”Vanhus tulee paljon vankia halvemmaksi”. Artikkelissa verrataan tehostettuun palveluasumiseen sijoitetun kenties sodankin kokeneen vanhuksen ja vankilassa olevan vangin ihmisarvoisen elämän yhteiskunnalle aiheuttamia kustannuksia. Artikkeli on mielestäni malliesimerkki arvoinvalidista puolueiden johtamasta ”hyvinvointivaltiosta”, jonka ”sote-uudistuksessakin” ihmisarvon tärkein mittari on pelkkä raha.

    Edesmennyt Mannerheim-ristin ritari Pentti Iisalo kirjoitti viime vuosikymmenellä kyseiseen lehteen ”Sekä presidentti että puolustusvoimien komentaja ovat sanoneet sotaveteraanien turvanneen Suomelle vapaan ja demokraattisen maan. Maa on kyllä vapaa, mutta kaukana oikeudenmukaisesta demokratiasta niin sotaveteraaneille kuin eläkeläisillekin. Tehdyt ratkaisut osoittavat sekä puolueiden että eduskunnan unohtaneen sekä oikeudenmukaisuuden että isänmaallisuuden puhumattakaan perustuslaistamme, jonka pääperiaate on kansalaisten tasa-arvo.”

    Olin silloin ja olen yhä samaa mieltä kuin Pentti Iisalo oli kirjoituksessaan. https://www.youtube.com/watch?v=arKxCiTZoyQ

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Veikko Vilmi

    VEIKKO VILMI Dosentti, YTT, KT Suomen tietokirjailija. Osoitteesta http://www.veikkovilmi.fi linkkiyhteydet artikkeleihini ja profiiliini. Asun Kuopion Inkilänmäen kaupunginosassa, Kiuruntie 11 70340 Kuopio. Itä-Suomen yliopiston sosiaalipolitiikan, erityisesti koulutuspolitiikan dosentti. Muita tutkintoja: YTL, KM, HuK, Lukion oppilaanohjaaja, Ammattikoulunopettaja, Erityisopettaja, Luokanopettaja, Sotilasarvo luutnantti. Oulun yliopiston, Itä-Suomen yliopiston ja Jyväskylän yliopiston alumni. Tieteelliset artikkelit ja esitykset kansainvälisissä konferensseissa. Kunnalliset ja seurakunnalliset luottamustehtävät. EUSE-, MAOL-, OSJ- ja Tutkiva opettaja- järjestöt. Reserviupseeriyhdistys-, MPK - ja VAPEPA-toiminta. Maanpuolustusmitali (kultainen solki). Kultainen ampuma- ja suunnistusmerkki. Kuopion Reserviupseerikerho ry:n standaari. Toimitsija Kuopio - Jukola 2014 suunnistustapahtumassa. Olen kirjoittanut useita yhteiskunnan päätöksentekoa ja palveluja koskevia artikkeleita muun muassa Uuden Suomen ja Savon Sanomien verkkosivuille ja lehtiin. Olen nostanut esille veteraanien kuntoutusasioita Uuden Suomen vaalikiertueella ja perheiden tukemisasioita YLE:n ja Savon Sanomien yhteisellä vaalitorilla Kuopiossa. Pidän tärkeänä: Vastuullisuus näkyy ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja sisäpolitiikan kokonaisvaltaisessa hoitamisessa. Päätöksenteko vaatii näkemystä. Ihmisten tarkka kuuleminen on tärkeä. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestymistä on pohdittava huolella. Vanhustenhuollon ja omaishoidon palvelut on turvattava. Varhaiskasvatus ja lasten ja nuorten lähikoulut ovat tärkeitä. Perheet ovat tukemisen arvoisia. Erityisopettajakoulutus ja ammattitehtävätieto lisäävät tietämystä asioiden hoitamiseen, suunnitteluun ja päätöksentekoon. Vaaleissa mitataan arvojen toteutuminen. Seurakunnan toiminnassa on hyvä teema: "Kotikirkko - Lämmin lähiyhteisö." Julkaisuja: Vilmi, Veikko 2005. Turvallinen koulu. Suomalaisten näkemyksiä koulutuspalvelujen kansallisesta ja kunnallisesta priorisoinnista. University of Jyväskylä. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 257. Diss. Vilmi, Veikko 1993. Kuopiolaisten tyytyväisyys kaupunkiinsa ja sen palveluihin vuonna 1985. Kuopion yliopisto. Sosiaalitieteiden laitos. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 13. Diss. Vilmi, Veikko 2003. Koulutus ja koulutukseen valinta. Tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Snellman-instituutin arkistojulkaisu 1. Kuopio: Snellman-instituutti. Vilmi, Veikko 1989. Asukkaiden hyvinvointipalveluja koskevat arviot ja odotukset Kuopion kaupungissa. Sosiaalipolitiikan lisensiaattitutkielma. Kuopion yliopiston sosiaalitieteiden laitos. Historiajulkaisu (painettu 2017; myös E-kirjana): Seppälä, Jarmo & Vilmi, Veikko 2016. Kuopion Reserviupseerikerho. Vastuullinen, perinteitä arvostava, aatteellinen ja edunvalvonnallinen reserviupseeriyhdistys 1929–2014. Kuopion Reserviupseerikerho ry Kuopio. Vilmi, Veikko 2009. Turvallinen koulu tavoitteena. Tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Kuopio: Maakuntakokoelma. Vilmi, Veikko 2018. Ryhmäpuutarhayhdistykset hyvinvointia edistävänä tekijänä. Tutkimus hallinnollisista päätöksistä ja toiminnoista. Kuopio: Maakuntakokoelma. Vilmi,, Veikko 2018. Koulutuspalvelut päätöksenteon toteutumana. Koulutuspoliittinen tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista 1850-luvulta lähtien. Kuopio: Maakuntakokoelma. Tieteelliset referee-artikkelit: Hirvonen, Jaana & Martin, Marjatta & Vilmi, Veikko 1994. Sirkkulanpuisto esimerkkinä omaan apuun perustuvasta asuntopoliittisesta kehittämishankkeesta. Teoksessa Juhani Laurinkari (toim.) Oman avun yhteisö erityisryhmien asuntokysymyksen osaratkaisuna. Ympäristöministeriö. Asunto- ja rakennusosasto. Tutkimusraportti 4 / 1994, 44 -53. Laurinkari, Juhani & Vilmi, Veikko 1994. Onko vaihtoehtoisella asuntopolitiikalla tulevaisuutta? Teoksessa Juhani Laurinkari (toim.) Oman avun yhteisö erityisryhmien asuntokysymyksen osaratkaisuna. Ympäristöministeriö. Asunto- ja rakennusosasto. Tutkimusraportti 4 / 1994, 36 - 43. Vilmi, Veikko 1996 . Die Selbsthilfegesellschaft als wohnungspolitische Lösung. Teoksessa Johann Brazda & Jerzy Kleer (toim.) Genossenschaften vor neuen Herausforderungen. Festschrift für Prof. DDr. Juhani Laurinkari. Augsburg: Maro Verlag, 305–318. Vilmi, Veikko 1999. Ammatillinen koulutus väline sosiaalistumisessa koulutusyhteiskuntaan. Teoksessa Eira Korpinen & Liisa Puurula (toim.) Tutkimisen ja löytämisen pasianssia. Professori Jorma Ekolalle omistettu juhlakirja. Tutkiva opettaja 3. Jyväskylä: TUOPE, 67–78. Vilmi, Veikko 2005. Opettajankoulutus opiskelijavalintojen toteutumana. Koulutuspoliittinen tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Teoksessa Eira Korpinen (toim.) Opettajankoulutus eilen, tänään, tulevaisuudessa. Professori Erkki Viljasen juhlakirja 5.2.2005. Tutkiva opettaja 1. Jyväskylä: TUOPE, 35 - 69. Vilmi, Veikko 2006. Kunnalliset hyvinvointipalvelut murroksessa - esimerkkinä koulutuspalvelut. Teoksessa Juha Hämäläinen & Riitta Vornanen & Juhani Laurinkari (toim.) Hyvinvointi ja turvallisuus 2000-luvulla. Juhlakirja professori Pauli Niemelän täyttäessä 60 vuotta 5.4.2006. Kuopio: Kuopion yliopisto, 111 - 128.

    Kirjoittajan luetuimmat blogit

    Kirjoittajan kommentoiduimmat blogit