Kvartaalin mitalla?

"Pian merissä on enemmän muovia kuin kalaa". Teemu Mäen kirjasta luettu päivän mietelause pysäytti aamulla - samoin kuin tieto, että joka minuutti mereen kipataan kuorma-autollinen muoviroskaa.

Aiemmin tämä toimi Suomessa: 1800-luvulla sokeritehtaan ja viemärien jätevedet Töölönlahteen, 1900-luvulla Lahden jätevedet Vesijärveen. Vasta sietämätön haju tai leväpuuro pysäyttivät: Näin ei voi jatkua!

Nyt Töölönlahti tai Vesijärvi ovat puhdistuneet. Sen sijaan Suomenlahteen ja erityisesti Valtameriin syydetään edelleen jätteitä. Haju tai eläinten kärsimykset eivät kantaudu ihmisten tajuntaan. Roskaaminen jatkuu ja meret kuolevat
- - -
15 000 tieteentekijää antoi viikolla vakavan varoituksen elinympäristöjen peruuttamattomasta tuhoutumisesta. Vastaava varoitus annettiin 25 vuotta sitten. Se ei kuitenkaan muuttanut kehitystä.

Vuosisadan kvartaalissa muutokset huonompaan suuntaan ovat hälyttäviä. Kuluttava ihminen katsoo kuitenkin lähinnä vuosikvartaalia, kolmea kuukautta kerrallaan.

Hesarin pääkirjoitus totesi eilen (16.11.), että hitaat muutokset eivät herätä ihmisiä. Yksittäiset varoitusmerkit on helppo siirtää pois mielestä. Uhkat ovat lähes samat kuin 25 vuotta sitten, mutta entistä vakavampina: juomavesivarojen väheneminen, metsäkato, luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen, ilmastonmuutos ja väestönkasvu.
_ _ _

Ympäristöasiat ovat ihmisille merkittäviä. Joitakin huolettaa luonnon tuhoutuminen. Toisille se on bisnes. Sähköautoista odotetaan ilmaston pelastusta. Elon Musk tavoittelee 500 000 Teslan valmistamista vuodessa. Saman verran tarvitaan akkuja. Paha kyllä, maailman lithiumin tai kadmiumin tuotanto hädin tuskin riittää vuodessa kaavailtujen puolen miljoonan akun valmistamiseen. Puoli miljoonaa sähköautoa on kuitenkin vasta vähäinen alku.

Kaikesta ympäristöystävällisestä, muodikkaasta pinnasta huolimatta syvällä oleva ongelma säilyy: jatkuvan kasvun pakko. Siksi on avattava uusia kaivoksia ja lopulta varmaan lähetettävä rahtialuksia avaruuteen hakemaan asteroideilta metalleja, jotta ympäristöystävällinen liikenne voi kasvaa?
_ _ _
Lokakuussa yritykset kertoivat kolmannen kvartaalin tuloksensa. Peukut nousivat ylös tai alas noudattaen kasvuodotusten toteutumista tai tappiota. Voisiko jatkossa yrityksen menestyksen mittari ollakin raaka-aineiden ja päästöjen väheneminen tuotettua yksikköä kohti? Voisiko globaali kilpailu kohdistua aineettomaan kasvuun tai aineellisen tuotannon vähenemiseen?

Kolmea kuukautta eli kvartaalia kauemmas ei juuri katsota. Kulutushyödykkeet eivät saisi kestää paljon kolmea kuukautta kauempaa. Muuten markkinat tulevat kylläisiksi, eivätkä vedä uutta tavaraa.
_ _ _
Kestävää ja pitkään käyttökelpoista tavaraa osataan kyllä valmistaa, mutta osataanko sen käyttöarvoa hyödyntää koko elinkaaren ajan? 90-luvun alussa Saksassa asuessamme oli jaossa postimyyntikuvasto otsikolla "Die alte Gute" - "Vanhat hyvät tavarat". Myytävät esineet ja vaatteet olivat vanhan ajan hyvää laatua, tarkoitettu kestämään äidiltä tyttärelle ja isältä pojalle, joka tapauksessa yli kvartaalin, kolme kuukautta.

Minulla on muutamia vaatteita ja käyttöesineitä, jotka ovat kestäneet toisenlaisen kvartaalin - yli 25 vuotta. Käytän viikoittain villapaitaa, jonka perin vaariltani 80-luvun alussa. Samoin käytän päivittäin nahkareppua, jonka äitini osti minulle 35 vuotta sitten. Isän valkoinen peltipaita 50-luvulta on joka kesä päälläni Lapin vaelluksilla. Ajan päivittäin kodin ja rautatieaseman väliä 40 vuotta vanhalla polkupyörälläni jne. Hyvin palvelleen esineen käyttäminen loppuun voisi olla ylpeyden eikä surkuttelun aihe.
- - -
Jälkikirjoitus 20.11.
Eilisessä Hesarissa ilmestynyt ministeri Seppo Kääriäisen (kesk) haastattelu sisälsi viisasta pohdintaa. Kääriäinen lainaa prof. Pertti Alasuutaria: 1945-1969 elettiin Maalaisliiton johdolla moraalitalouden aikaa, sitä seurasi SDP:n johtama suunnittelutalouden aika 1980-luvulle. Sen jälkeen olemme eläneet Kokoomuksen johtamaa kilpailutalouden aikaa.

Kääräisen mukaan edessä on pian "nöyrtyminen ekologisten tosiasioiden edessä." Sitä varten Suomi tarvitsee yhtenäisyyttä kestääkseen.

Kääriäinen: "Jos Luoja suo minulle vähänkään elinvuosia, niin ilmastonmuutos tulee muuttamaan meidän elämän vielä elinaikanani. Kyllä sitä miettii, onko kriittinen piste jo ylitetty. Mutta en antaisi vielä periksi."

5 kommenttia

  • Pekka Särkiö sanoo:

    Päivän Hesarissa (18.11.) kerrotaan biohajoavan kosmetiikkapakkauksen keskijästä Suvi Haimista ja hänen yrityksestään Sulapacista. Partiolainen oli etsinyt keinoja korvata hajoamaton pakkausmuovi ja löysi sen puupohjaisesta materiaalista. Nyt keskinnölle on kysyntää.

    Toinen suomalaisyritys, joka vaikuttaa arvaamattomalla tavalla paremman tulevaisuuden puolesta on lahtelainen Oilon. Eero Pekkola esitteli minulle vuosikymmen sitten johtamansa firman tuotekehittelyä: aurinkokeräimiä, maalämpöä ja ennen kaikkea energiatehokkaasti ja puhtaasti toimivia öljypolttimoita. Nyt talon kokoisissa polttimoissa palaa biopolttoaineita ja niiden huimasti kasvava markkina on Kiinassa.

    Kun suomalaiskeksinnöt auttavat yhtä maailman suurinta CO2- ja mustan hiilen päästäjää puhdistamaan energian tuotantoaan, on sillä valtava vaikutus Maapallon tulevaisuuteen.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Särkiö sanoo:

    En ole Seppo lukenut Ahvion kirjaa. On totta, että lömpötila maapallolla on vaihdellut vuosimiljoonien aikana. Nyt se on kuitenkin riippuvainen kasvihuonekaasujen nopeasta lisääntymisestä. Luonnontieteilijöiden ylivoimaisen enemmistön mukaan tämä johtuu ihmisen toiminnasta. Öljy-ja kiviihiiliteollisuuden lobby pyrkii tämän kiistämään.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Markku Hirn sanoo:

    Todellakin, suurin syy on itse taloussysteemi joka perustuu jatkuvaan kasvuun.

    Pahin instituutio tämän systeemin ylläpitämisessä ovat maailman kaikki osakepörssit. Osakeet ovat kauppatavaraa. Ne on liitetty liikeyrityksiin. Sellaisen yrityksen, joka ei tee voittoa, osaakkeet laskevat. Jos yritys ei pitkän päälle tee voittoa, niin sen johto vaihdetaan. Tappiollisen firman entisen johtajan on vaikeata löytää uutta vastaavaa tointa.

    Siis he tekevät kaikkensa lisätäkseen liikkeen tuottavuutta kokonaisuuden kustannuksella. Koska kaikki haluavat rikastua niin miten systeemin voisi muuttaa? Olen pessimisti, mutta toivon olevani väärässä.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Särkiö sanoo:

      Kiitos Markku kommentista. Pörssit eivät sinänsä ole ongelma. Omistusten hajauttaminen osakkeen omistajille ja pääomien kerääminen investointeja varten on suurten yritysten toiminnalle ymmärrettävää ja välttämätöntä. Sen sijaan ongelmia syntyy osakearvostusten ja yritysten reaaliarvon irtoamisesta toisistaan. Osakekeinottelussa keinotekoinen arvonnousu hyödynnetään ja joku maksaa jossakin muualla näin tyhjästä syntyneen omaisuuden. Olematta talousasiantuntija luulen, että valtioiden nykyinen velkaantuminen on sidoksissa tähän.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Pekka Särkiö

    Kenttäpiispa ja Vanhan testamentin eksegetiikan dosentti. Harrastan mehiläistarhausta ja maatiaiskanojen kasvatusta, esteratsastusta ja nykyaikaista viisiottelua. Minulle tärkeitä asioita ovat luonto ja sen elinvoiman turvaaminen, ekologinen elämäntapa, historian tuntemus sekä kestävän yhteiskunnan puolustaminen.