Kun mummi ei pääsekään tulemaan

Minulla on puolisoni kanssa kahdeksan lastenlasta. Jos Luoja suo, kohta yhdeksän. Aivan ihana juttu.

Se mitä en loppuun asti ymmärrä, on monet kutsut isovanhempina osallistumaan erilaisten kerhojen, harrastusryhmien ja koulujen juhliin tai teemapäiviin yhdessä lapsenlapsen kanssa. Nyt mummot ja vaarit mukaan!

Siinä kun on ajatusnyrjähdys, että kaikki isovanhemmat asuvat siinä nurkalla ja ovat eläkkeellä tai muuten vapaita tulemaan milloin vain.

Mielellämme osallistuisimme, mutta kun me nykyajan kuusikymppiset emme ole kotinurkissa vapaina kyyhöttämässä, vaan joudumme/saamme tehdä töitä. Vielä ehkä 5-7 vuotta.

Emme tuosta vain voi ottaa vapaata ja lähteä satojen kilometrien reissuun, vaikka mieli tekisikin. Lähimmät lastenlapset kun asuvat 150 km:n päässä, muut lähemmäs 300:n.

Enkä tällä suinkaan moiti tilaisuuksien järjestäjiä. Kiva kun niin teette. Mutta ymmärtäkää myös niitä mummuja ja vaareja, jotka eivät voi tulla.

 

3 kommenttia

  • Marja-Sisko Aalto sanoo:

    Sitten on tietysti niitä isovanhempia, joilla terveys ei riitä. Tai varat reissaamiseen. Toivottavasti hyvin vähän niitä, joita ei kiinnostaisi.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Tuula Hölttä sanoo:

    Marja-Sisko Aalto :”Se mitä en loppuun asti ymmärrä, on monet kutsut isovanhempina osallistumaan erilaisten kerhojen, harrastusryhmien ja koulujen juhliin tai teemapäiviin yhdessä lapsenlapsen kanssa. Nyt mummot ja vaarit mukaan!”

    Isovanhempana mielestäni on tärkeää, että lapset saavat touhuta kavereidensa kanssa, ja siksi olin iloinen, että ”ammina” sain osallistua kaikkiin mahdollisiin perhekerhoihin ja leikkikenttätapahtumiin. Eihän se reilun sadan kilometrin päästäkään tietenkään ongelmatonta ollut, mutta pienyrittäjänä saatoin venyttää työaikaa viikonloppuihin, jolloin tein ammi-päivien aikana tekemättä jääneitä töitä

    Nyt kun lapsen perusturvalle tärkeät seitsemän vuotta on ohi, lapsen vanhemmat vastaavat hänen kasvatuksestaan vakaumuksensa mukaan.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • May Roth-Edelmann sanoo:

    Aivan hyvin päiväkodit ymmärtävät isovanhempia, jotka asuvat kaukana lapsenlapsosistaan, eivätkä pääse erilaisiin pippaloihin. Mutta mukavaa niissä oli käydä, vaikka joutuikin vähän järjestelemään työaikoja. Kaukana asuvat voivat löytää sopivat soittoillat ja pysyä näin mukana lapsenlasten elämässä. Olin paljon lastenlasteni kanssa, kun he olivat pieniä, ja nyt he ovat vanhaan mamuun yhteydessä käynnein ja puhelinsoitoin säännöllisesti. Se on mukavaa.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Marja-Sisko Aalto

    Pappi, rovasti, kirjailija, entinen kirkkoherra Imatralla ja sitten tuomiokapitulin notaari Kuopiossa, nyt eläkemuorina. Ihmisen ja uskon puolesta. Sattuneesta syystä sydämellä monet asiat, vaikkapa eri tavoin siipeensä saaneet ihmiset. Vapauteen Kristus vapautti meidät!

    Kirjoittajan viimeisimmät blogit