Kumpi on parempi, Kristus vai Jeesus?

Jumalalla oli/on poika nimeltä Jeesus. Uskosta Jumalaan ja hänen poikansa tehtävään (rakensi itsenä muotoisen sillan elämän ja kuoleman välille) syntyi kuitenkin uskonto nimeltä kristinusko. Miksi ei jeesunusko?

No sen vuoksi, että Jeesus sellaisenaan on historiallisen henkilön nimi, mutta Kristus on tulkitun henkilön nimi, siis jotain enemmän. Ja tälle "jotain enemmälle" kirkko perustaa olemassaolonsa ja teologiansa.

Jeesus puhuu Raamatussa, mutta Raamatussa puhutaan Kristuksesta.

Jeesus kuoli ristillä, Kristus nousi kuolleista.

Mikä on sinun valintasi, painotuksesi? Rukoiletko Jeesusta vai Kristusta? Ja onko nimellä väliä?

Nimellä on väliä, ainakin mikäli uskoo Kirkko ja kaupunkia (verkko 27.1., printti 16.2.) Kyseisessä mediassa kysyttiin s-postitse viideltä piispalta, mikä on kirkon hengellinen ydin. Piispat olivat varsin yksimielisiä asiasta. Arkkipiispa Tapio Luoma ja Turun piispa Mari Leppänen puhuivat Jeesuksesta. Luoma toisteli lausetta "Jeesus on Herra" peräti neljään kertaan. Leppänen puhui Nasaretin Jeesuksesta ja Jeesuksen seuraamisesta.

Kolme muuta piispaa, Helsingin Teemu Laajasalo, Espoon Kaisamari Hintikka ja Kuopion Jari Jolkkonen käyttivät vain nimeä Kristus. Laajasalon ja Hintikan mukaan "kirkon hengellinen ydin on Kristus."

Jolkkosen vastaus poikkesi hivenen muista. Hänen ei nostanut Jeesusta/Kristusta kärsään, vaan totesi, että "kirkkomme hengellinen ydin on siinä, kuka Jumala on ja mitä hyvää hän meille lahjoittaa". Jolkkonen käyttää vastauksessaan kerran nimeä Kristus.

Mitä voimme edellä sanotusta päätellä? Meillä on Jeesus-piispoja ja meillä on Kristus-piispoja.

Onko jotenkin lapsenomaista puhua Jeesuksesta? Tai uskovaisempaa? Onko teologisempaa puhua Kristuksesta? Tai ymmärrettävämpää?

Jeesus on Kristus on Jeesus on Kristus on Jeesus on Kristus.

Jeesuksen nimi on Kristuksen nimi on Jeesuksen nimi.

37 kommenttia

Toivo Loikkanen sanoo:

19.02.2023 07:40

Jeesus-nimi on ollut yleinen ja on edelleen esimerkiksi espanjankielisessä maailmassa. Kristus on tosiaan Jeesukselle annettu ”virkanimi” tai arvonimi. Se on merkitykseltään sama kuin hepreankielen Messias. Jeesuksen ajan juutalaisille tai ainakin osalle heistä Jeesuksen esittäminen Messiaaksi oli pahennus ja Jumalan pilkkaa. Kun Jeesus-usko sitten syntyi, osin jo Jeesuksen julkisen toiminnan aikana ja varsinkin sen jälkeen tuli nimi Kristus kreikankielisenä. Jeesus puhui itse kaiketi arameaa, ”kansankielistä hepreaa”, mutta Uuden Testamentin kirjoitukset kirjoitettiin kreikan kielellä. Mielenkiintoista sekin. Itse käydän puheissani ja muutenkin enemmän nimeä Kristus tai sitten Jeesus Kristus. Jeesus-nimen ylenmääräinen ”huokailu” esimerkiksi ääneen lausutuissa rukouksissa tuntuu minusta jopa hieman kiusalliselta.

Ilmoita asiaton kommentti

Seppo Heinola sanoo:

19.02.2023 09:41

Mitä luulette sen merkitsevän että nimike ieosus Christhos tuottaa kreikankielisen gematrian mukaiset luvut 888 ja 1480 eli yhtensä 2368, joka on s a m a arvo kuin Joh. Ilm. 13:18 viimeisen säkeenarvo ”Ja se luku on 666” !? Ja että luvut ja summa ovat suhteessa 3:5:8 eli ns Fibonacci-sarjaan? Ja että yhtyeine tekijä on maata Arets tarkoittava luku 296, joka muodossa 29,6 on tietyn synodisen kuukauden päivät?
Ilmoita asiaton kommentti
Toivo Loikkanen sanoo:

19.02.2023 17:33

Seppo, en itse ole perehtynyt ns. numerologiaan enkä usko sen olevan salaista tai puolisalaista Jumalan viestiä meille.
Ilmoita asiaton kommentti
Marko Sjöblom sanoo:

19.02.2023 19:49

Itse huomaan, että rukoillessani puhuttelen Herraa tai Herraa Jeesusta. Kirkossa käsikirjan mukaan ja saarnoissa nimityksiä vaihdellen. Se, että Jeesus on Herra on muuten myös uskontunnustus: Jeesus ei ole vain herra vaan HERra, kuten sana vanhoissa virsikirjoissa kolminaisuus- ja kaksiluonto-opin mukaisesti opastettiin. Varmaan itse kullakin on omia kokemuksia eikä niitä tarvitse virtaviivaistaa.
Ilmoita asiaton kommentti
Martti Pentti sanoo:

20.02.2023 14:16

”Mitä luulette sen merkitsevän?” Luulen sen merkitsevän, että muutamilla kirjaimisrta, nmeroista ja luvuista kiinnostuneilla on ollut hauskaa puuhaa. Joskus näyttää siltä, että Raamatusta sellaisenaan luettu viesti torjutaan harhana, vaikka numeroista suurella vaivalla löydettyä salasanomaa pidetään jumalallisena ilmoituksena.
Ilmoita asiaton kommentti
Seppo Heinola sanoo:

20.02.2023 15:32

Toivo L, antamani esimerkit eivät ole ’numerologiaa’ siinä mielessä, miten sana nykyään ymmärretään, vaan gematriaa ja geometriaa ja aritmetiikkaa. Näitä ilmiöitä on Raamatussa tavattoman runsaasti, (Joh.Ilm. 13:18 tehtävä on Jeesuksen antama!)joten miten voidaan Raamatusta uuttaa vain se , joka on viestiä ihmiselle?
Ilmoita asiaton kommentti
Martti Pentti sanoo:

20.02.2023 17:20

Oletko etsinyt gematriaa vaikkapa Grimmin saduista? Miksipä ei sieltäkin löytyisi? Matematiikka kuvaa kaikkea loogisesti jäjestäytynyttä. Niinpä luulen sitä löytvän vähän sieltä ja täältä.
Ilmoita asiaton kommentti
Seppo Heinola sanoo:

20.02.2023 19:30

Aito gematria näyttäytyy tarkoituksellisesti laadituksi viitekehystään ja sisältämäänsä informaatiota vasten. Vai luuletko esim. aurinkoa tarkoittavan sanan Meithras gematrisen arvon 365 vain ’sattumalta’ vastaavan aurinkovuodenpäiviä?
Ilmoita asiaton kommentti
Martti Pentti sanoo:

24.02.2023 21:36

Ota nuo lainausmerkit sattuman ympäriltä pois. Sattumaahan tuo on. Onhan seki jo sattumaa, että aakkosjärjestys ja sitä noudattava numerointi on mikä on. Yhtä hyvin voisit perustaa oman gematriasi kirjoituskoneen qwertyuiop… järjestykselle.
Ilmoita asiaton kommentti
Martti Pentti sanoo:

25.02.2023 13:15

’Kansainvälisen näppäimistön gematrialla’ sain nimen ’Seppo Heinola’ lukuarvoksi 972. Se on Israelin suuntanumero. Sattumaako?
Ilmoita asiaton kommentti
Seppo Heinola sanoo:

25.02.2023 14:25

Aakkosten numeroarvot eivät ole satunnaisesti valittuja vaan 10 järjestelmään perustuvaa järjestyslogiikkaa noudattavia. Vain Mitä ’sattumaa’ siinä on että aakkoston 1. kirjain vasta ensimäistä numeroa 1? Aurinkojumal Meithraksen lukuarvo 365 on tietenkin aurinkovuoden päivien määrän taltioiva luku, sillä mithralaisuudesa on muitakin kalenterinpitoon liittyviä käsitteitä. Samoin heprean sanan ’ vuosi’: Shanah la 355 ei ’sattumalta’ ole sama kuin 355 päiväinen kuuvuosi.
Ilmoita asiaton kommentti
Seppo Heinola sanoo:

25.02.2023 14:30

Vai että 972, no sopiihan se minulle, koska sen summa 9+7+2 eli 18 on luonteva jatko tälle faktiselle henkilö-numeroclusterilleni;

Koko nimessäni Seppo Juhani Heinola on kirjaimia 18. Syntymävuoteni 1944 numeroiden summa on 18. Syntymävuoteni 1944 jakaantuu tekijöiksi 108 x 18. Isäni Heimo Abrami Heinolan nimessä on kirjaimia 18. Heimo Abrami Heinola syntyi 1908, v:n summa on 18. Vuoteen 1962 mennessä tulin täyttäneeksi vuosia 18. Tuolloin sain lahjaksi Raamatun, 1962:n summa on 18. Syntymäpäiväni on 31.5. Summa 36 jaettua 2:lla on 18. Isäni siitti minut 36 vuotiaana: 3×6=18, 36:2 on 18 Syntymäpäivän summa 36 tekijöinään 3 x 6 on 18. Nimeni ns. elämän tavan numerologia on 9+9, siis 18.

Eli kiitos vain tästä pikku 972 lisämausteesta ko ketjuun.
Ilmoita asiaton kommentti
Martti Pentti sanoo:

25.02.2023 18:16

’Näppäimistögematriani’ mukaan Juhanin arvo on 885 ja lisättynä edelliseen, tulee summaksi 1857. Vuosiluku onkin mielenkiintoinen ajatellen etunimeäsi. Silloin oli näet Intiassa Sepoy-kapina. Kuten näet, hauskaa ajanvietettähän tämä on tällaisille nörteille. En usko, että saaduilla ’viesteillä’ on kuitenkaan mitään erityistä arvoa.
Ilmoita asiaton kommentti
Seppo Heinola sanoo:

01.03.2023 23:40

Pentti, heprelaisen aakkoston kirjaimista saa 10^22 3 kirjaimisia kirjainryhmiä heprean kielen säännöin, joilla ei ole mitään tekemistä heprean kielen kanssa, Todistako tämä sen, ettei heprean kieltä ole olemassa?
Ilmoita asiaton kommentti

Pekka Väisänen sanoo:

19.02.2023 17:35

Rauhanyhdistyksessä synnit saa anteeksi Jeesuksen nimessä ja sovintoveressä.

Kyllä tämän täytyy puhutella minuakin vaikken seurakuntaan kuulu. Saa muistaa yhden Emerituksen Piispana kehuneen liikkeessä näkyvää hengellisyyttä, ja Hän samalla toivoi näkevänsä samaa muuallakin seurakunnissa.

Ilmoita asiaton kommentti