Kuka sammuttaa valot?

Alla levittäytyvässä tuhansien kilometrien pimeydessä näkyy pitkin välimatkoin muutamia valopisteitä. Tarkemmin katsoen ne loimottavat. Sudanilainen karjapaimen on sytyttänyt nuotion lehmilleen suojaksi pedoilta? Lennän yöllä Saharan ja Sahelin ylitse Kampalaan.

Parhaillaan tuolla alueella on kehittymässä pahin nälänhätä vuosikymmeneen. Ilman kansainvälistä apua 22 miljoonaa ihmistä uhkaa nääntyminen. Sateet ovat jääneet tulematta. Karja ja villieläimet nääntyvät jo nälkään ja janoon. Petoeläimiä pahempi uhka karjalle on ilmastoa kuumentava ihminen. Pimeydessä palava nuotio ei estä tuon pedon aiheuttamaa tuhoa.
_ _ _
Olen osallinen siihen itsekin. Juurihan kerroin yölennosta. Lisäksi ajan autoa, ostan kaukana tuotettuja elintarvikkeita, sekä ylipäänsä elän jatkuvan kasvun ja kulutuksen yhteiskunnassa. Me suomalaiset – puhumattakaan maailman metropolien asukkaista – näymme pimeään avaruuteen aivan toisessa valossa kuin sudanilainen karjapaimen. Pimeydessä hohtavat kaupungit kertovat energian kulutuksen ja maapallon voimavarojen hävittämisen mittakaavasta.

Parhaillaan muuttolinnut ja niiden perässä hyönteiset muuttavat etelästä pohjoiseen. Yön valot haittaavat niiden suunnistusta ja osa ei löydä perille. Miten auttaa niitä kotiin?

Tänä iltana vietetään kansainvälistä Earth Hour –päivää, jolloin voi ottaa kantaa ilmastonmuutoksen sammuttamiseen sammuttamalla valot klo 20.30-21.30. Yksi tunti vuodessa ei vielä tee kesää, mutta osoittaa suuntaa parempaan kesäaikaan.
_ _ _
Suomen Ilmastopaneelin pj., prof. Markku Ollikainen muistuttaa siitä, ettei ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä voi hellittää hetkeksikään (ESS 25.3.). Afrikan kuivuus ja nälänhätä sekä Syyrian sota ovat jo lämmenneen ilmaston seurausta. Hän kummastelee sitä, ettei asia ole noussut esille kuntavaalien vaalikonekysymyksissä.

Kirkollisessa keskustelussakin tämä kokonaisuus – länsimainen elämäntapa pakolaisuuden taustalla – jää vähälle samalla kun vähemmistöjä koskevat teemat hallitsevat kysymystä oikeudenmukaisuudesta.

Paine ilmastopakolaisuuteen kasvaa. Eurooppaa ja Suomea odottavat miljoonat pakolaiset: ”Suuri kansainvaellus on vielä aika kaukana, mutta maailma on turbulenssissa, jos muuttoliike Aasiasta alkaa.” Kysymys on myös turvallisuuspolitiikasta. Kymmenien miljoonien ihmisten toivoton pyrkiminen elinkelpoisille alueille järkyttänee myös rauhaa ja yhteiskuntien vakautta.
_ _ _
Kestämätön elämäntapani on vaivannut mieltä pitkään. Olen koettanut tehdä asiassa jotain. Kun kerron tästä, en halua ryhtyä mannekiiniksi. Tiedän, ettei jokaisella ole valintojen mahdollisuutta.

Olemme perheessäni yrittäneet vaikuttaa kodin energia- ja matkustusratkaisuihin sekä ruokavalioon. Vuosia sitten remontissa asensimme maalämmön ja teimme Lahden energian kanssa sopimuksen tuulivoimasta. Led-lamput kuluttavat hehkulamppuja vähemmän. Lämmityskaudella pidämme lämmön yleensä alle 20 asteessa.
_ _ _
Matkustaminen on ollut hankalin kysymys. Työmatkat hoituvat pyörällä junalla ja kävellen. Autoilu on vaivannut mieltäni. Haaveilin yli 10 vuotta puukaasuautosta kun olin päässyt kerran ajamaan sellaisella. Omasta metsästä olisi saanut koivun rankaa ilmaiseksi polttoaineeksi. Ohjeet ja erikoisteräksestä leikatut osat olivat saatavilla, mutta projekti olisi vaatinut insinööriä – sellaista kuin pääministeri Sipilä – tai ainakin taitoa taivuttaa ja hitsata hapon kestäviä erikoisteräksiä.

Sähköautot kehittyvät ja yleistyvät. Niiden ympäristöystävällisyys on kuitenkin kiinni tavasta, jolla sähkö on tuotettu. Onko ydin- tai kivihiilisähköllä kulkeva auto ympäristöystävällinen? Sama koskee biodieseliä. Jos diesel on tuotettu Koillismaan tai Lapin luonnonmetsistä hakatusta puusta, ei kyse ole mielestäni ekoautoilusta. Biotalouden vaatima vuotuisten metsänhakkuiden lisääminen 60:stä 80:een miljoonaan mottiin ei edistä ympäristön hyvää. Päinvastoin se supistaa hiilinieluja ja karsii lajien elinympäristöjä.
_ _ _
Lahden Kujalaan perustettiin muutamia vuosia sitten biokaasulaitos, joka ottaa talteen kaatopaikan metaanipäästöt. Tätä kaasua saa tankattua marketin pihalta Launeella. Toinen asema on tulossa vielä lähemmäksi meitä. Tämä sai meidät toimimaan. Ensi viikolla 16 vuotta vanhaan autoomme asennetaan kaasusäiliöt. Tankilla ajaa rapiat 300 km. Kyse on bifuel-autosta, joka edelleen kulkee bensalla silloin kun kaasutankkaus ei onnistu. Kirjoitan myöhemmin kokemuksia biokaasuautoilusta.
_ _ _
Mahdollisuudet vaikuttaa ympäristön tilaan omilla valinnoilla paranevat. Ehkei viimeisen tarvitsekaan vielä sammuttaa valoja!

  1. Pekka Särkiö :””Afrikan kuivuus ja nälänhätä sekä Syyrian sota ovat jo lämmenneen ilmaston seurausta. ”

    No joo. Tuosta puuttuu enää se, että ilmastonlämpenemisen syytä on myös kasinotalous ja sen aikaansaama maailmanmarkkinoiden pohjaton velkapaperikierre, jossa papereiden hinnat muodostuvat markkinoilla ja saattavat erilaisten shorttausten ja muiden aggressiivisten markkinaoperaatioiden seurauksena vaihdella rajustikin.

    Jospa ihmiskunnan pelastaa globaaleilla maailmanmarkkinoilla maalta, vedestä ja ilmasta sijoitetun pääoman taloudellisen voittonsa maksimoimiseen erikoistunut konsulttijoukko, joka ei voittojensa tavoittelussa minkäänlaista demokratiaa kuuntele eikä kaipaa.

    • Voihan se Tuula olla, että kasinotalouskin piilee pahiksena taustalla. Ennemminkin syynä on kuitenkin ollut tähän asti vallinnut välinpitämättömyys ihmisen tekojen seurauksista luonnolle kun on haettu taloudellista tulosta. Minun lausumakseni laittamasi sitaatti on Suomen Ilmastopaneelin pj:lta prof. Markku Ollikaiselta.

  2. Pekka Särkiö: ” Minun lausumakseni laittamasi sitaatti on Suomen Ilmastopaneelin pj:lta prof. Markku Ollikaiselta.”

    Anteeksi puutteellisesti lainattu sitaatti. En ole pahoillani, jos poistat nimesi sitaatin edestä – tai vaikka poistaisit koko kommentin. Ei maailmasta poisteta ahneutta ympäristöfasisminkaan avulla. Mielestäni se voidaan poistaa vain hänen avullaan, joka ajanlaskumme alussa jätti ”vesijalanjälkensä” Genesaretin järven pintaan, kun kuulema halusi oikeista Genesaretin järven ympärijuoksussa. 🙂

    • Kiitos Tuula kommentista. Kyllä olen samaa mieltä kanssasi, että Jeesus voi osoittaa itsekkyyden ja vapauttaa siitä, myös itsekkyydestä joka on luonnon tuhon taustalla.

    • Kiitos Seija kannustuksesta. Onneksi ilmastoasiat ovat aika paljon esillä. Ihmisillä on varmasti halua vaikuttaa ilmaston lämpenemisen estämiseen, mutta vaikuttamiskeinot tuntuvat vähäisiltä. Olisikin nähtävä, että pienetkin ratkaisut vaikuttavat yhdessä, kun niitä on samaan suuntaan paljon.

  3. Kiitos tärkeästä blogista. Kuten tuossa kommentoitkin, niin pienetkin ratkaisut vaikuttavat yhdessä, jos kaikki siihen ryhtyisivät ymmärtäen tilanteen järkyttävän vakavuuden. Toisaalta epäilen, että vasta kun karmea todellisuus on edessä me vain olemme yksinkertaisesti pakotettuja muuttamaan tätä länsimaista kulutukseen tottunutta elintapaamme.

    Järkyttävää oli lukea kuvauksesti noista pienistä sudanilaisten nuotiopisteistä. Hehän eivät todellakaan ole syyllisiä tähän enenevään katastrofiin mutta uhreja he kyllä ovat ilmaston lämpenemisen myötä. Ja niinhän ovat myös pallikkamme kiertokululle eli meille kaikille elintärkeät eläinlajitkin.

    ”Kymmenien miljoonien ihmisten toivoton pyrkiminen elinkelpoisille alueille järkyttänee myös rauhaa ja yhteiskuntien vakautta.” Se näyttää olevan edessä ja nykyiset sotien aiheuttamat pakolaisvirrat ovat aika pieniä siihen verrattuna. Eipä siihenkään todellisuuteen ole herätty. Sitä ajatellen kehitysapumäärärahojen leikkaaminen tuntuu absurdilta.

    • Jos tänne tulisi sankoin joukoin ns ilmastopakolaisia, emme me pystyisi heistä huolehtimaan. Sen vuoksi heitä ei voi päästää maahan. Eiole niin että kuka tahansa voi noin vain kävellä sisään.

      Silloin kun Neuvostoliitto natisi liitoksiissaan, pelättiin että tänne tulee hallitsematon määrä ihmisiä rajan yli koska heiltä on ruoka loppunut. Tätä varten tehtiin suunnitelmat heidän torjumisekseen. Ei siis mietitty miten heidät majoitettaisiin ja ruokittaisiin. Lähdettiin siitä että heitä ei tarvitse ottaa emmekä edes selviäisi tilanteesta.
      Ihmiset jotka pakenevat luonnonkatastrofia tai nälkää, eivät ole kv oikeuden tarkoittamia pakolaisia joille pitäisi antaa turvapaikka.

    • Juhani Ketomäki. Luulenpa, että siinä vaiheessa, kun epätoivoisia pakolaisia todella alkaa tulla, puhutaan jopa kymmenistä miljoonista, on konstit aika vähissä heitä estämään. Jos ihmisiltä on kadonnut viimeinenkin toivo elää niin ei siinä keinot lopu, kun raivoisasti kuitenkin yritetään selvitä.

      Ja luuletko, että siinä tapauksessa esim. Kreikka, Italia tai kenties Espanja eli nämä ensimmäiset kohdemaat jatkuvasti nielevät yskimättä, että muut EU-maat eivät sessioon osallistu?

      ” Ihmiset jotka pakenevat luonnonkatastrofia tai nälkää, eivät ole kv oikeuden tarkoittamia pakolaisia joille pitäisi antaa turvapaikka.”

      Kv oikeus on siinä tilanteessa oikeuksineen ja todellisuus on toinen. Ja eiköhän olisi syytä miettiä ihan vain sellaistakin asiaa kuin kristillinen lähimmäisenrakkaus tai vaikkapa solidaarisuus. Niitähän meidän pitäisi edustaa vai mitä? Vai onko sekin vain juhlapuhetta?

      Mahdollisesti kinkkinen tilanne edesssä vai mitä? Toivottavasti ei toteudu vaan ennuste näyttää olevan toinen. Ehkä todella kannattaisi meidän toistaiseksi hyvinvoivien, siis toistaiseksi, päättäjinemme alkaa miettiä jotain strategiaa huolestuttavasti kasvavassa pakolaistilanteessa ja kenties höllätä kukkaronnyörejä ennen kuin on liian myöhäistä?

    • Juhani Ketomäki :”Silloin kun Neuvostoliitto natisi liitoksiissaan, pelättiin että tänne tulee hallitsematon määrä ihmisiä rajan yli koska heiltä on ruoka loppunut.”

      Silloin, kun Neuvostoliitto hajosi, siltä jäi Suomelle julkista valtionvelkaa n. 600 miljoonaa euroa (n. 3,6 miljardia markkaa). Yksityiset velat olivat suunnilleen samaa luokkaa, ja näistä suurimpina velkojina olleet liikepankit saivat takaisin vain n. 30%. Loppu veloista jäi liikepankkien luottotappioiksi ja se maksatettiin pankkitukena mm. yrityksillä, joita ajettiin konkurssiin yli 60 000.

      Venäjä maksoi julkisen velkansa korkoja mm. ilmatorjuntaohjuksilla, joilla rikottiin Neuvosto-Venäjän rikollisen historiansa peittelemiseksi miltei pyhän kirjoituksen asemaan nostamaa Pariisin rauhansopimusta. Velkajärjestelyä hoitava Pariisin klubi oli tehnyt päätöksen, että 30% velasta voitiin hoitaa ns. ”konvertoinnein”, ja mm.ekokonversiossa Suomi lyhensi Nl:ta jäänyttä Venäjän velkaa Venäjän maaperällä itse toteuttamillaan ekologisilla hankkeilla, mikä käsitykseni mukaan tarkoitti sitä, että esimerkiksi Pietarin lounaisen jätevedenpuhdistamon kaltaisissa hankkeissa (jonka kustannuksiin Venäjän valtio ei lupauksista huolimatta osallistunut) Suomi sekä kustansi hanketta että kuittasi itse maksamallaan summalla Nl:ta jäänyttä velkaa.

      Suomalaisten rikkaiden kärkikymmenikköön kuuluva henkilö (kesk) oli lehtitietojen mukaan 90-luvun lopulla sitä mieltä, että ”Suomenlahden itäosiin sijoitettu markka toisi periaatteessa enemmän hyötyä kuin Suomeen sijoitettu markka” ja artikkelin mukaan ”Huoli Itämerestä ja ympäristöstä ei tarkoita, että hän olisi omistajana muuta pörssiväkeä pehmompi. Hän ymmärtää voiton takomisen ja kasvun välttämättömyyden. Niiden kiistäminen olisi tuhoisaa.”

Pekka Särkiö
Pekka Särkiö
Kenttäpiispa evp. ja Vanhan testamentin eksegetiikan dosentti. Keski-Lahden seurakunnan vs. kirkkoherra 4.3.2024-30.8.2024. Harrastan mehiläistarhausta ja maatiaiskanojen kasvatusta, esteratsastusta ja nykyaikaista viisiottelua. Minulle tärkeitä asioita ovat luonto ja sen elinvoiman turvaaminen, ekologinen elämäntapa, historian tuntemus sekä kestävän yhteiskunnan puolustaminen.