Ihmetaulu Valkealan kirkossa



Valkealan kirkko täytti 90 vuotta. Nimenomaan se kirkkorakennus eli Valkealan pääkirkko. Kävin kuuntelemassa juhlajumalanpalveluksessa 26.3.2017 piispa Häkkisen saarnaa ja otin pari kuvaakin. Siellä paljastettiin myös Valamon luostarissa kunnostettavana ollut taulu nimeltä ”Ristiltäotto” (Thitz, 1820).

Piispa Alopaeus oli vuonna 1887 kyseisestä alttaritaulusta seuraavaa mieltä:
”Suotavaa olisi jos voitaisiin hankkia uusi alttaritaulu nykyisen ruman ja kauneusaistiltaan kehittyneimmissä vain pahennusta herättävän sijaan.” Piispantarkastuksen suositusta kunnioitettiin, taulu varastoitiin ja näin se piispan ansiosta itse asiassa pelastui, kun nykyistä edellinen kirkkorakennus paloi 1920. ”Ristiltäotto” asetettiin väliaikaisesti nykyisen kirkon alttaritauluksi 1927 eli 90 vuotta sitten ja matkan varrella väliaikaisuus on muuttunut pysyväksi. Talven ajan Valamossa konservoitavana ollut taulu tuotiin takaisin ja ikään kuin otettiin taas käyttöön juhlajumalanpalveluksessa.

Taulun historia on siis erikoinen. Vahvemman vakaumuksen ihminen saattaa nähdä sen vaiheissa jopa jumalaista varjelusta, jota teologit providentiaksi eli kaitselmukseksi kutsuvat. Vähemmällä uskolla varustetut voivat todeta että sattuuhan sitä.

Taulu on melkein 200 vuotta vanha. Se on epäilemättä tullut monelle rakkaaksi. Muistan kun yritin esittää joskus toistakymmentä vuotta sitten piispa Alopaeuksen hengessä, että josko laitettaisiin taulu vaihtoon, on jo huonossa kunnossa eikä mitenkään erityisen onnistunut, noin kohteliaasti asian ilmaistakseni. Alttaritaulun vaihtoa oli esittänyt myös silloinen kirkkoherramme Petri Hiltunen, joten tässä kohtaa olimme alttariasiasta samaa mieltä. Mutta ei kelvannut silloin kirkkoneuvostolle, ei. Päinvastoin, taulu on nyt konservoitu eli se tulee ilmeisesti olemaan paikoillaan aina paruusiaan eli enintään vuoteen 2050 asti, mikäli jenkkievankelikaalisiin on uskominen 😉

Minulla ole nokan koputtamista taulua vastaan tätä nykyä. Nyt se näyttää parhaat puolensa, värit ovat kirkkaat ja elävät. Ja onhan maalaus omalla tavallaan kiinnostava ja vähintään erikoinen.

Taulu haastaa myös itse kutakin pohtimaan oman kauneusaistin tasoa: Piispa Alopaeuksen mukaan sen pitäisi siis aiheuttaa kehittyneimmissä pahennusta. Mittaa tasosi klikkaamalla tätä.

  1. Onhan alttaritaulu näkyvä muistomerkki niiltä reformaation ajoilta, kun protestanttinen kirkko ei hyväksynyt paavia eikä jesuiittatähtitieteiljä Christopher Claviuksen johdolla juliaaniseen kalenteriin tekemää muutosta gregoriaaniseksi kalenteriksi, vaan halusi tuoda Jumalan sanan tavallisten ihmisten ulottuville niin, että he ”munkkilatinasta” poiketen ymmärtäisivät mitä sillä tarkoitetaan.

    Gregoriaaninen kalenteri vahvistettiin Länsi-Euroopan maissa 1587, mutta protestanttisissa maissa ei voitu ottaa käyttöön katolista kalenteria, joten käyttöön otettiin kalenteri, jossa oli ”parannettu pääsiäissääntö”, joka poikkesi Nikean kirkolliskokouksessa hyväksytystä pääsiäissäännöstä siinä, että ”parannetussa pääsiäissäännössä” pääsiäinen määräytyi todellisen kevät¬päivän¬tasauksen jälkeisen todellisen täydenkuun mukaan.

Lauri Frosti
Lauri Frosti
Katsomusaineiden opettaja (UE/ET) Koulutus: Nuorisonohjaaja, TM, työnohjaaja. Harrastan lukemista ja katsomista.