Kuka saa papinpaikan?

Kirkossa vihitään aina silloin tällöin uusia pappeja – hyvä niin. Samanaikaisesti työttömiä pappeja lienee jo toistasataa. Ja pappisvihkimystä haluavia maistereita on enemmän kuin avoimia työpaikkoja.

Hyvä sisar / hyvä veli: millä perusteella saa pappisvihkimyksen ja miksi avoimeen paikkaa ei valita jo vihkimyksen saanutta?

Edellinen artikkeli
Seuraava artikkeli
  1. Uutisessa ei mainita lausunnon loppupuoliskolla laajasti käsiteltyä asiaa, jossa vaaditaan lukion toiminta uskonnollisesti tunnustuksettomaksi. Työryhmän esitys ei koske pelkästään tuntijakoa, vaan siinä on laajemminkin lukion toiminnan perusteista. Uskonnonharjoitus ei kuulu lukion ja peruskoulun lakisääteisiin tehtäviin; ja opetussuunnitelman mukaan opetuksen tulee olla uskonnollisesti tunnustuksetonta.

    Lukioiden ja peruskoulujen toiminnassa on nyt varsin yleisesti toimintatapoja, jotka ovat ristiriidassa Suomen nykyisessä perustuslaissa sekä kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa vahvistettujen uskontoihin ja vakaumuksiin liittyvien ihmis- ja perusoikeuksien kanssa. Kysymys on viranomaisvastuulla toimivan oppilaitosjohdon lukion työpäivään liittämästä yhden uskonnon kollektiivisesta uskonnonharjoituksesta, kuten aamuhartaustilaisuuksista ja jumalanpalveluksista ev.lut. kirkoissa.

    Näille yhdenvertaisen kohtelun (PL 6 §) sekä uskonnon ja omantunnon vapauden (PL 11 §) niin sanottuun negatiiviseen ulottuvuuteen kuuluvan yksityisyyden suojan rikkomuksille Suomessa on tyypillistä niiden usein pitkät, ennen nykysäädöksiä syntyneet perinteet, jotka ovat olleet maassamme jo kauan ennen nykyistä 2000-luvun Perustuslakia, jopa ennen Uskonnonvapauslakia 1920-luvulla. ”Perusoikeuksien turvaaminen menee kuitenkin perinnesyiden edelle”, niin kuin apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen toteaa 17.1.2012 tekemässään, käräjäjumalanpalveluksia koskevassa päätöksessä.

    • Yksityisyyden suojassa kyse on tästä OK-linjauksesta:
      ”EIT:n tulkintakäytännössä negatiiviseen uskonnonvapauteen on katsottu kuuluvan myös yksilön oikeus olla tuomatta esiin omaa vakaumustaan. EIT on muun muassa todennut, että EIS:n 9 artiklan vapaus tunnustaa tai olla tunnustamatta uskoa perusti yksilölle oikeuden siihen, ettei hänen tarvinnut paljastaa uskoaan tai uskonnollisia vakaumuksiaan eikä käyttäytyä sellaisella tavalla, että siitä voitiin päätellä, oliko hänellä sellaisia vakaumuksia. Siten artikla koski myös henkilöä, joka ei ollut uskossa ja tähän vapauteen puututtiin, jos valtio sai aikaan tilanteen, jossa henkilö joutui suoraan tai välillisesti paljastamaan sen, että hän ei ollut uskossa (Grzelak -tapaus 15.6.2010).”

      Suomessa huolehditaan vaalisalaisuudesta ja poliittisesti sitoutumattomien mahdollisuudesta päästä julkisiin toimiin. Homoseksuaalien ei ole pakko ”tulla kaapita”. Sen sijaan yksilön ja perheen mahdollisuudesta pitää uskonnollinen tai uskonnoton asemansa, identiteettinsä ja katsomuksensa yksityiasianaan ei huolehdita. Mutta ovathan muutkin ihmisoikeudet kehittyneet hitaasti…

    • Miten joku voi olla yksityisasia, kun siitä niin kovin julkisuudessa metelöidään? Olisiko tässä jokin ristiriita? Samoin ihmetyttää ajatus siitä, että opettaminen olisi uskonnon harjoittamista. Mistä tällainen tieto on kotoisin? Ajatuksellehan nauravat hevosetkin. Ei myöskään voida vaatia vain yhden osapuolen oikeuksien toteuttamista, kun muut kärsivät siitä. Onko tällainen sattumoisin välähtänyt ajatuksissa? Olisiko vapaa-ajattelusta muodostunut jostakin syystä vajaa-ajattelua? Minä epäilen näin tapahtuneen yksisilmäisyyden riemun ymmärtämisen vuoksi.

  2. Kyllä tämä uskontoon ja sen opetukseen liittyvä vouhkaaminen alkaa saada jo kummallisia mittasuhteita.
    Poistamista perustellaan milloin milläkin pykälällä ja artiklalla jopa ihmisoikeuksiin vedoten.
    Mihin unohtuu yksilön oikeus saada tietoa eri uskonnoista. Tiedon antaminen/opettaminen ei ole uskonnonharjoitusta.
    Uskonto/uskonnot ovat aina olleet ja tulevat olemaan osa yhteiskuntaa. Siksi on tärkeää saada niistä tietoa samoin kuin esim. historiasta.

    • Salme. minä haluan saada lapsenlapsileni tietoia sosialidemokratiasta. Vaadin että kouluihin otetaan sosialidemokratian aatteiden opetus, sillä onhan yhteisten asioiden hoito ja niiden tuntemus ja niitä ajavien yhteisöjenperiaatteet ja aatteet yhteisiössä tärkeä tietää!

    • Seppo. Aikoinaan neukkulassa opetettiin Marxin oppeja kaikille pakollisina oppiaineina. Haluatko, että meillä nyky-Suomessakin opetettaisiin, vaikka Venäjällä ei enää opeteta?

    • Osmo Osmo, etkös sinä ollut lukenut historiaa ja ihansitä opetanutkin? Ei meshevikit ja polseviki samaa aateta janeet. Alkoivat itse asiassa vihaamaan toisiaan.
      Mutta siis viestini clue: samalla logiikalla kuin vaaditan johtavienn uskontojen opettamista kouluissa voidaan vaatia johtavien poliittisten aatteiden opettamista kouluissa. Eikö?

    • Seppo Seppo. Ei kai menshevikkiaatteiden opettaminenkaan Suomen valtion koululaitokselle kuulu. Ellei nyt kuriositeettina historian kurssissa. Tosin ei kai kovin keskeisesti edes siinä.

    • Osmo,miksi ei kuulu mensevikkien aatteiden opetus kouluillemme siinä missä ikivanhojen paljon kauempana ja varhaisemmin asuneiden beduiiniheimojenkin aatteiden?

    • Seppo. Entä sitten vaikkapa kokoomuspuolueen ohjelman opettaminen? Kyllä oikeistoaatteitakin pitää tasapuolisuuden nimissä opettaa, jos menshevikkiaatteita opetetaan.

    • Mitä luusisit Salme tapahtuvan jos kristilliset fundamentalisit kaikialla maailmassa pääsisivät valloilleen ja saisivat lainsäädäntö- ja toimeenpanovallan itselleen? Syttyisivätkö noitaroviot toreillamme uudelleen?

    • Eivät kristityt noitarovioita sytyttele, joten eivät syttyisi.
      Kristinuskon perusta on rakkaus. Jumalan rakkaus ihmisiä kohtaan ja ihmisten rakkaus toisiansa kohtaan.

  3. Uskonnolla on sama oikeus sisältyä lukionkin opetusohjelmaan kuin kuvataiteella, musiikilla ja kirjallisuudella. Lukiossa tosin voitaisiin kaikille pakollinen uskontotiedon kurssi rakentaa opillisesti neutraaliksi siten, että tärkeimmät maailmanuskonnot (kristinusko, islam, hindulaisuus, ehkä myös juutalaisuus) tulisivat asiallisesti esitellyiksi. Myös uskontokriikin argumentteja olisi syytä esitellä, jotta oppilaille syntyy käsitys katsomusten moninaisuudesta kulttuurissamme. Taideaineissa voidaan myös demonstroida taiteen harjoittamista esim. käymällä konsertissa, teatterissa tai taidemuseossa, miksipä ei siis uskontojakin voisi demonstoida käymällä seuraamassa uskonnonharjoitusta, siis esim. kristillistä jumalanpalvelusta tai islamilaista rukoushetkeä. Eihän kaikkien kirkkotilassa sisällä olevien tarvitse osallistua jumalanpalveluksen. Osallistuminenhan tarkoittaa yhtymistä joko ääneen tai ainakin hiljaa mielessään seurakunnan synnintunnustukseen, uskontunnustukseen, rukouksiin ja virsiin. Havainnoitsija voi näitä kuunnella ja katsella itse osallistumatta. Näinhän kristittykin toimii esim. moskeijassa vieraillessaan..

  4. myös poliittisilla aatteilla on oikeus kuulua opetusohjelmaan.samoin perustein kun uskontokin.oppilailla on oikeus saada”oman politiikkansa”mukaista opetusta siinä kuin”oman uskontonsa”neuvostoliitossa toimittiin juuri näin.jos siellä ei olisi opetettu”omaa politiikkaa”se olisi ollut väärin enemmistöä kohtaan joiden politiikka oli mikä oli.uskonnolle tulee käymään samoin jonka jälkeen uskonnon opetusta pidetään halveksittavana.samoin kun nyt neuvostoliiton tai pohjois-korean koululaitoksen toimintaa.

    • Edellä oleva kommenttini tarkoitti sitä, että tutustutaan kaikkiin yhteiskunnasaame relevantteihin uskontoihin sekä uskonnottomuuteen samoin kuin yhteiskuntaopissa tutustutaan kaikkien eduskuntapuolueiden puolueohjelmiin.

    • Tutustuttanko nykyään yhteiskuntaopin tunneilla kaikkien puolueiden puolueohjelmiin? En muista, että minun kouluaikanani olisi näin tehty. Aika tylsää luettavaa ne kyllä ovat. Kiinnostanevatko koululaisia?