Viime pyhän aiheena oli kirkossa ”Jumalan sanan kylvö”.  Mikä on Jumalan sana? Mikä on evankeliumi? Ovatko ne ajan saatossa muuttuvaisia? On erilaisia mielipiteitä siitä mikä on Jumalan sanaa ja mikä on evankeliumi. Milloin evankeliumi on maailman parannusohjelma, ilmaston muutoksen torjumista, milloin ihmisoikeuksien ja vähemmistöjen oikeuksien ajamista, milloin taas yleistä hyväntekeväisyyttä, suvaitsevuutta, lähimmäisen rakastamista ja hänelle läsnä olemista tai puuhaamista seurakunnan toiminnoissa, vierellä kulkemista jne. Jumalan tahdonkin olemme nyt kuulleet olevan jotain, jota aina uudestaan täytyy kysellä muuttuvassa ajassa.

Eikö Jumala siis ole kyllin selvästi ilmaissut ihmisille tahtoaan? Ainakaan Vanhan testamentin profeetat, apostolit, alkuseurakunta eikä kirkkokaan ole olleet siitä epätietoisia jo vuosituhansien ja satojen ajan. Uskonpuhdistajamme Lutherkaan ei ollut epätietoinen. Miksi se nyt sitten on jotain mitä tarvitsee kysellä uudestaan? Tässä on kyse tunnetusta puheenparresta ’nyt me tiedämme enemmän kuin silloin tiedettiin’. Tässä lauseessa tulee selvästi ilmi se mikä saa sanomaan näin. Näille kyselijöille ja epätietoisille Raamattu ei ole Jumalan sanaa. ’Me tiedämme enemmän’. Jumala ei siis tiedä, vaan me tiedämme.

Paavali kiteyttää 1. korintolaiskirjeessä evankeliumin, jota hän julisti ja jonka varassa ihminen pelastuu, jos pitää kiinni siitä sellaisena kuin hän sen korintilaisille julisti:

”Veljet, minä palautan mieleenne sen evankeliumin, jonka olen teille julistanut ja jonka olette ottaneet vastaan ja jossa myös pysytte. Sen kautta te myös pelastutte, jos pidätte kiinni siitä sellaisena, kuin sen teille julistin. Muuten olette aivan turhaan uskoneet. Ennen kaikkea annoin teille tiedoksi sen, minkä myös itse olin saanut: Kristus kuoli meidän syntiemme tähden Kirjoitusten mukaan, hänet haudattiin ja hänet herätettiin kolmantena päivänä Kirjoitusten mukaan, ja hän näyttäytyi Keefakselle ja sitten niille kahdelletoista. Sen jälkeen hän näyttäytyi samalla kertaa yli viidellesadalle veljelle, joista useimmat ovat yhä elossa mutta jotkut ovat jo nukkuneet pois. Sen jälkeen hän näyttäytyi Jaakobille, sitten kaikille apostoleille. Viimeiseksi kaikista hän näyttäytyi minullekin, joka olen ikään kuin keskonen. Sillä minä olen apostoleista vähäisin enkä ole sen arvoinen, että minua edes kutsutaan apostoliksi, koska olen vainonnut Jumalan seurakuntaa. Mutta Jumalan armosta minä olen se, mikä olen, eikä hänen armonsa minua kohtaan ole ollut turha. Olen tehnyt enemmän työtä kuin kukaan heistä, en tosin minä vaan Jumalan armo, joka on minun kanssani. Olipa siis kyse minusta tai heistä, näin me julistamme, ja näin te olette uskoneet.” 1. Kor. 15:1-11 RK

Tähän evankeliumiin uskoen ihminen pelastuu. Paavali sanoo: ”sen kautta te myös pelastutte, jos pidätte siitä kiinni sellaisena, kuin sen teille julistin. ”Julistetaanko meille kirkossa tätä evankeliumia vai jotain toista evankeliumia? Tehdäänkö meidät epävarmoiksi Jumalan sanan luotettavuudesta ja uskottavuudesta? Paavali puhuu galatalaiskirjeessään toisesta evankeliumista, johon galatalaiset olivat kääntyneet ja viehättyneet uskomaan. He olivat lumoutuneita tästä toisesta evankeliumista. Myös korintilaisille Paavali kirjoittaa toisesta evankeliumista. Mutta niin kuin Paavali sanoo, ei ole olemassa mitään toista evankeliumia, vaan on vain olemassa ihmisiä, jotka haluavat hämmentää ja sekoittaa ja tarjota jotain toista ”omien ajatustensa mukaista sanomaa” todellisen oikean evankeliumin sijasta. Näin nämä valheapostolit olivat saaneet uskovat lankeamaan ja luopumaan alkuperäisestä ainoasta oikeasta Paavalin ja muiden apostolien julistamasta evankeliumista: syntisten tähden ristiinnaulitusta Kristuksesta. On kyse klassisesta kristinuskosta, joka perustuu Jumalan varmaan ja luotettavaan sanaan. Kristillisen uskon perusta ja yksinomainen auktoriteetti on Raamattu, Jumalan sana.

”Ah sana kallis, iäinen, hyljätty monta kertaa, ei mikään tieto maallinen voi sille vetää vertaa. Lujempaa turvaa meille ken voi tuoda mistään muusta kuin armon sana ikuinen” Se lähti Herran suusta.” Virsi 183, 4

Evankeliumi ei ole ihmisten keksimä ja ihmisajatusten mukainen kyhäelmä, vaan se on Jumalan meille Sanassaan ilmoittama lupaus, joka Kristuksessa, Messiaassa sai täyttymyksensä. Jumalan sana on Jumalan tahto eikä sitä voi muokata miksikään oli aika ja sen haasteet mitkä tahansa. Se on ja pysyy juuri sellaisena muuttumattomana kuin se on meille ilmoitettu.  Ihmisen ei ole lupa muokata Jumalan sanaa, lakia ja evankeliumia, mieltymyksiensä mukaan ajan hengen ja ihmisten mielen mukaiseksi. Siinä ei ole mitään liikaa eikä mitään vanhaa, jota pitäisi parannella ja muokata. Jumalan on pyhä ja niin on hänen Sanansa.

Evankeliumin ytimenä on Raamatun profeettojen kautta ennustama ja Kristuksen meille ristinkuolemallaan ansaitsema sovitus ja lunastus synneistä. Evankeliumi on Jumalan anteeksiantamuksen, armon ja rakkauden ilosanoma Kristuksesta. Evankeliumin julistamisen tarkoitus on uskon synnyttäminen Kristukseen. ”Mutta kuinka he voivat huutaa avuksi häntä, johon eivät usko? Kuinka he voivat uskoa häneen, josta eivät ole kuulleet? Kuinka he voivat kuulla, ellei ole julistajaa? Ja kuinka kukaan voi julistaa, ellei ketään lähetetä? Onhan kirjoitettu: ’Kuinka suloiset ovat niiden jalat, jotka julistavat hyvää sanomaa!”( Room. 10:14-15).

Jumala on ilmoittanut lakinsa, joka on hyvän elämän laki. Kristus on täyttänyt koko lain puolestamme. Se on kuitenkin edelleen maailman loppuun asti voimassa ja se on annettu meille noudatettavaksi. Haluammehan toki kai elää hyvää elämää? Jumalan lapset rakastavat ja haluavat noudattaa Jumalan lakia sydämestään. Jumalan lapsella on laki sydämessään ja hän tahtoo palvella ja kunnioittaa Jumalaa noudattamalla hänen käskyjään. ”Jos te minua rakastatte, niin te pidätte minun käskyni.” Joh. 14:15 Kristuksessa elävä kristitty alkaa noudattaa ja täyttää Jumalan lakia, koska Kristus on hänen sydämensä Herra ja valtias. Se ei tapahdu ansaintamielessä, vaan rakkaudesta Vapahtajaan Jeesukseen.

Kun ihminen yrittää muokata Jumalan sanaa itselleen sopivaksi, hän nostaa itsensä jumalaksi ja Jumalan lain herraksi. Se on kapinaa ja vihollisuutta Jumalaa vastaan, asettumista itse jumalaksi ja Jumalan tuomariksi. Se joka ei hyväksy Jumalan lakia, on Jumalan vihollinen, menee harhaan ja kulkee kohti ikuista kadotusta, eroon Jumalasta, ellei käänny ja tee parannusta.

Jeesus kehottaa meitä: käänny pahoilta teiltäsi, tee parannus, tunnusta syntisi Jumalalle, ota ristisi, kiellä itsesi ja seuraa minua. Kun teemme näin, tulemme tuntemaan totuuden ja totuus tekee meidät vapaiksi. Tulemme tuntemaan totuuden itsestämme ja syntisestä tilastamme Jumalan edessä ja sen, että Jeesus itse on Totuus ja hänen sanansa ja käskynsä ovat todet, varmat ja luotettavat. Tajuamme että tarvitsemme Jeesuksen Vapahtajaksemme, koska muuten jäämme Jumalan vihan alle. Kun tunnustamme syntimme ja uskomme ne anteeksi Jeesuksen sovintoveressä, vapaudumme omantunnon syytöksistä ja voimme elää iloisina ja vapaina Jumalan lapsina. Jumalan Sana synnyttää meissä uskon ja varmuuden siitä, että hän, joka sanoo olevansa: ’Minä olen se joka olen’ on ainut Totuus ja turva tässä alati muuttuvassa maailmassa. Jumala ei muutu eivätkä hänen sanansa muutu, siksi hänen lupauksiinsa voi aina luottaa ja turvata jatkuvasti ja hädänkin hetkellä. Hän antaa meille lupaamansa iankaikkisen elämän toivon ja jo tässä elämässä saamme kokea hänen läsnäolonsa, rakkautensa ja siunauksensa. Hän antaa meille rauhan sydämeen ja ilon ja autuuden ja vie meidät kuolemamme jälkeen kerran taivaaseen ikuiseen iloon luokseen valtakuntaansa.

Koska Jumala itse on muuttumaton ja hänen Sanansa ovat muuttumattomat, voin olla aina turvallisella mielellä ja kuolla kerran tuon Sanan varassa Jumalan armoon, Herraan Jeesukseen Kristukseen ja hänen ristinlunastustyöhönsä turvautuen. Jos Jumalan Sana olisi ajassa alati muuttuvainen ja sen virtauksista riippuvainen, joutuisimme elämään vailla todellista turvaa rauhattomina harhaillen. Mitään lohdutusta ei olisi kärsimyksissä, ahdistuksissa eikä kuoleman hetkellämme. Meillä ei olisi järkkymätöntä perustaa ja vankkaa lujaa Kristus-kalliota, johon elämän myrskyissä turvata ja luottaa. Jeesus sanoo: ”Tämän minä olen teille puhunut, että teillä olisi minussa rauha. Maailmassa teillä on ahdistus; mutta olkaa turvallisella mielellä: minä olen voittanut maailman." Joh. 16:33