”Kristityt ovat katoamassa Lähi-idästä ilman että muslimit välittävät, ilman että lännen kirkot välittävät.” Näin kuvaili tuntojaan eräs Lähi-idän kirkonjohtaja. Tämän kaltaisten äänten ja kristittyjen sekä muiden vähemmistöjen kärsimysten herättämänä Maailmanlaajuinen kristillinen foorum, joka kerää kirkkoja katolisesta kirkosta ja ortodokseista evankelikaaleihin, KMN-kirkkoihin ja evankelikaaleihin, järjesti Albanian Tiranassa 2.-4.11. konsultaation, jossa kuultiin suoraan kärsivien kirkkojen edustajien ääniä eri puolilta maailmaa sekä pohdittiin, miten voitaisiin vahvistaa solidaarisuutta kirkkojen kesken ja edistettäisiin kaikkien konfliktimaiden suotuisaa kehitystä muutenkin.
Tilaisuudessa oli korkean tason edustajia eri kristillisistä ryhmistä. Kirkkomme on tukenut kokouksen järjestämistä. Järjestelykomiteassa olivat Suomesta Pirjo-Liisa Penttinen NNKY:stä sekö Arto Hämäläinen helluntailaisten maailmanyhteyden edustajana.
Syyrialainen arkkipiispa esimerkiksi totesi, että odottaa lännen kirkoilta kolmea asiaa: 1) Tuen antaminen kärsiville kirjoille lännen kirkkojen prioriteetiksi, 2) lännen kirkkojen tulee vaikuttaa hallituksiinsa ja 3) Lähi-idän kirkot rohkaisevat uskovia jäämään ja osallistumaan jälleenrakennukseen. Miksi Eurooppa katsoo pakolaisten tuloa turvattomissa olosuhteissa eikä tue heitä kotimaissaan? Tarvittaessa tulee piispan mukaan antaa myös sotilaallista tukea.
Toinen Lähi-idän kirkkoja erottelu tarvittavan yhtäältä välitöntä humanitaarista apua ja vaikuttamistoimintaa sekä toisaalta pitkän tähtäimen suunnitelmaa kristittyjen paluuta yms. varten. Tärkeintä on kumppanuus, yhdessä matkaaminen.
Lännen kirkkojen näkökulmasta esimerkiksi KMN painotti myös teologisen työskentelyn merkitystä tavalla, jolla on merkitystä käytännön toiminnalle. Tarvitaan myös kirkkojen itsekritiikkiä luovien ratkaisujen löytämiseksi. Tärkeää työtä on jo tehty esimerkiksi pohdittaessa, mikä on missiota ja mikä proselytismiä. Kysyttäessä uskontojenvälisen dialogin vaikuttavuutta, todettiin, että maltillisten kanssa voidaan puhua ja he puolestaan konservatiivien ja konservatiivit mahdollisesti radikaalien kanssa. Dialogi avaa ovia myös solidaarisuuskäynneille kärsivien kristittyjen luona.
Konsultaation viestissä todettiin ensinnäkin kristittyjen keskinäisen katumuksen tarve ja marttyyrien vahva ykseyden viesti meille. Luvattiin rukoilla, kuunnella, puhua ja tehdä enemmän.
Kirkoille, järjestöille, kaikille kristityille, vainoojille, hallituksille, medialle, hyvän tahdon ihmisille ja kouluttaville laitoksille esitettiin omat kutsunsa toimia!
Puhutteleva oli esimerkiksi nigerialaisen piispan viittaus Dietrich Bonhoefferin sanoihin: En voi enää vihata veljeä, jonka puolesta rukoilen.
Kaiken kaikkiaan kokous oli toiveita herättävä solidaarisuuden osoittajana ja yhteisen suunnan näyttäjänä konkreettisille toimille eri tavoilla. KMN on esimerkiksi tukemassa erityisesti Irakin ja Syyrian kristittyjä sekä työskentelemässä teeman uskonto ja väkivalta parissa.
Tomi nostaa esille polttavan kysymyksen kristittyjen vainoista Lähi-idässä. Kristittyjä lähte Irakista ja Syyriasta pakoon sortoa ja väkivaltaa. Jäljelle jääneitä on murhattu raa’alla tavalla. Kirkot Euroopassa ovat olleet ihmeen hiljaa siihen nähden, kuinka omien maiden ihmisoikeusasiat puhuttavat.
Kiitos, Tomi, tärkeän teeman nostamisesta esille. Onko sinulla tiedossa, onko foorum synnyttänyt tai synnyttämässä toimintaa, jossa tällainen suomalainen kristitty voisi olla mukana antamassa tukea?
Totta on, että länsimaiset kirkot lähes vaikenevat kristittyjen vainoista ympäri maailman. Se on todella järkyttävää. Lännen kirkot pappeineen muhivat mukavissa oloissa, joten on ikävää, että heidän rauhaansa häiritään, vai mistä kyse?
Timo-Matti Haapiaiselle. Tällaista toimintaa löytyy.
http://www.marttyyrienaani.fi
Marttyyrien Ääni ry (ent. Stefanus-Lähetys ry) on vuonna 1973 perustettu tunnustuskuntiin sitoutumaton yhdistys, jonka tarkoituksena on eri tavoin palvella vainottuja kristittyjä maailmanlaajuisesti. Avustustoimintamme rahoitetaan täysin yksityisten ihmisten, yritysten ja seurakuntien vapaaehtoisilla lahjoituksilla.
Vähänpä tästäkään ev.lut. kirkossamme kerrotaan, jos mitään.
Yllä mainitussa kommentissani linkin jälkeisen tekstin tuli olla sitaateissa, anteeksi huolimattomuuteni. Mutta kannattaa tutustua tähän kirkkojen rajat ylittävään toimintaan.