Kristillinen avioliitto – Jumala, herra ja rouva

Herra Jumala sanoi: ”Ei ole ihmisen hyvä olla yksinänsä, minä teen hänelle avun, joka on hänelle sopiva.” (1. Moos. 2:18)

Herra ja rouva

Miksi kristillinen avioliitto on (tai ei ole) taivaallinen liitto?

Miksi avioliitto on (tai ei ole) vain ajallista elämää varten?

Miksi kristillinen avioliiton tulisi olla elinikäinen liitto?

Päättyykö kristillinen avioliitto aviopuolison kuolemaan vai vasta Taivaissa?

 

Kaikki julkaistut blogini:

Juhan blogit

Blogiarkisto

  1. Yhdistyksen perustaminen ja pyörittäminen on helppoa, samanmielisten löytäminen ei. Olen mm. aikani blogannut täällä ja osallistunut keskusteluihin siellä ja täällä, mutta realimaailman yhteyksien syntymiseen ne eivät ole auttaneet. Liekö milelenkiinnon kohteita liikaa?
    Oikea yhdistävä tekijä olisi kai mielummin asioiden pohtimisen halu, kuin samanmieleisyys. Löytyykö edes ruuhkasuomesta olohuonetta, baarinnurkkaa,seurakuntapiiriä tai yhdistystä tässä hengessä? Oman kotini avaisin mielellään siihen tarkoitukseen. (etunimi.sukunimi@luukku.com)

  2. Kiitos hyvästä näkökulmasta samanmielisyyteen. Otan sen huomioon pohtiessani aihetta. Samanmielisten yhteisö on mediantutkimuksesta bongaamani termi, jolla kuvataan ymmärtääkseni ensisijaisesti sosiaalisen median tapoihin vahvistaa jo valmiiksi samalla tavalla ajattelevien yhtenäisyyttä.

    Mielenkiinnon kohteiden määrä on varmasti yksi tekijä, miksi perinteinen yhdistystoiminta kärsii. Jos kaikki suomalaiset kuuluisivat yhteen järjestöön, järjesöissä olisi keskimäärin viitisenkymmentä jäsentä. Monet kuuluvat useaan.

    Näkökulmia on niin monta… Hienoa, jos tarjoatte niitä lisää täällä keskustelussa!

    • Osmo, kiitos hyvästä kysymyksestä. Avoliitto on kaukana kristillisestä avioliitosta. Kristillisessä avioliitossa voi kiittää Jumalaa, koska Jumala on antanut aviopuolison, jonka kanssa voi elää siihen asti kun avioliitto päättyy omaan tai puolison kuolemaan.

    • Avoliiton paheksuminen ei yllätä. Mutta harvoin esille nostetaan sitä, miten pitäisi suhtautua kaltaisiini. Jotka ovat eri sukupuolta olevien avioliitossa joka on maistraatissa tehty ja jossa kumpikaan ei kirkkoon kuulu. Onko pakana-avioliittokin harha, virhe ja vääristymä.

      Että onko pakanan avioliitto yhtä tyhjä kuin homoliitto – vai peräti pahempi kun tiemmä kristinuskon mukaan pelastutaan armosta, ja homoseksuaali saattaa sentään uskonsa vuoksi katua. Toisin kuin pakana, joka kääntymisensä jälkeen ei saisi kirkkohäitäkään.

      Että onko pakanaliitto vain avoliiton jatke, juridisista syistä vedetty. Että oikeaesti se on avoliitto tietyin perinnönjako. (jne) oikeuksin?

    • Tuomo, kiitos hyvästä pohdinnasta ja kysymyksistä. Minä blogillani käsittelen ainoastaan kristillistä avioliittoa. Muista liitosta (avoliitto, homoliitto, uusavioliitto tai toisuskoisten avioliitto) ei ole minulla kokemusta, joten niihin on vaikea ottaa mitään kantaa.

  3. ”On sellaisia, jotka äitinsä kohdusta saakka ovat avioliittoon kelpaamattomia, on toisia, joista ihmiset ovat tehneet sellaisia, ja on niitä, jotka itse, taivasten valtakunnan tähden, ovat ottaneet osakseen naimattomuuden. Joka voi valita tämän ratkaisun, valitkoon.” Tämäkin Jeesuksen sana opetuslapsilleen kannattanee mainita tässä yhteydessä. Eipä tämäkään tee tyhjäksi sanaa miehestä, joka jättää isänsä ja äitinsä ja liittyy vaimoonsa. Miehen ja vaimon elinikäinen avioliitto vain ei ole kaikkien osa.

    • Juha

      Narsistinen persoonallisuushäiriö on yksi pahimmista ja pirullisimmista häiriöistä. Niitä löytyy kai noin 1 %. Ongelmana on diagnoosien puute. Niihin on suhtauduttava vakavasti, mutta eri saiteilla. Siinä tapauksessa muilla sairastuminen tai ero ovat lähes ainoat mahdollisuudet diagnoosien sijaan. Olkoon toisen diagnoosi vaikka linnun pönttö, jos toisen toimista itse sairastuu. Kannatta hoitaa itsensä. Ei ero sellaisen kanssa kuitenkaan kunnialla mene. Raimo Mäkelänkin tekstiä tullut joskus muokattua. Ei tästä tämän enempää.

    • Kommentti oli tarkoitettu toiseen ketjuun tässä blogissa, mutta yhdistänet Juha minne.

      Mun sihti petti. 🙂 Toivotaan, että tämä menee edellisen viestin jatkoksi.

    • Eija, kiitos erinomaisesta kommentista. Valitettavasti en saa siirrettyä kommenttiasi. Löytyy se tästäkin. Avioliiton ongelmiin kannattaa aina hakea apua, mutta narsistit ovat taitavia pyörittämään myös auttajia. Onneksi heitä ei ole paljoa.

  4. ”Kristillisestä Paavali sanoo: (1 Kor. 7:2, 9) ”Haureuden syntien välttämiseksi olkoon kullakin oma vaimonsa”, ja edelleen: ”On parempi naida kuin palaa.” Toiseksi Kristus sanoo: (Matt.19:11) ”Eivät kaikki voi ottaa vastaan tätä sanaa.” Näin hän tahtoo opettaa meitä, ettei naimattomuus sovi kaikille ihmisille, koska Jumala loi ihmisen lisääntymään (1 Moos. 1). Ihmisellä ei näet ole ilman Jumalan erityistä lahjaa ja tekoa oikeutta mennä muuttamaan hänen luomistekoaan. Sen tähden ne, jotka eivät ole soveliaita elämään pidättyvyydessä, ovat velvollisia solmimaan avioliiton. Sillä Jumalan käskyä ja Jumalan säätämää järjestystä ei mikään inhimillinen laki tai annettu lupaus voi kumota” (Tunnustuskirjat: Ausburin tunnustus sivu 63: 4-8 ) Tämän perusteella Jumala on siunannut avioliiton yhden miehen ja naisen välillä, ja siunaa myöskin naimattomuuden. Myöskään huoruutta Raamattu ei hyväksy, eikä meidän aikan yleiseksi tulleita ns. ”avosuhteita ” ja samaa sukupuolta olevia liittoja niitä ei voida perustella ainakaan Raamatulla, siellä ei ole tällaisia ohjeita anneta varsinkaan UT:n puolella.

    • Martti, kiitos hyvästä kommentista. Naimattomana eläminen on hyvä vaihtoehto, mutta kristillinen avioliitto tuo elämään jotain, mitä naimattomana ei voi saada.

      Autuas apostoli Paavali kirjoittaa:

      Naimattomille ja leskille minä taas sanon: heille on hyvä, jos pysyvät sellaisina kuin minäkin; mutta jos eivät voi itseään hillitä, niin menkööt naimisiin; sillä parempi on naida kuin palaa. (1. Kor. 7:8-9)

  5. Tuomo. Maistraatissa solmittu avioliitto on nähdäkseni kristillisestäkin näkökulmasta täysin pätevä ja oikea. Kristilliseksi avioliiton tekee sen solmiminen Jumalan kasvojen edessä ja sille Jumalan siunauksen pyytäminen. Tietysti voi kysyä, onko sellainenkaan avioliitto kristillinen, joka on kyllä kirkossa solmittu, mutta aviopuolisot eivät Jumalan siunausta katso tarvitsevansa.

    Avioliiton ulkoinen vahvistaminen maistraatissa tai kirkossa on ennenkaikkea maallinen, yhteiskunnallinen, juridinen toimenpide, joka on tarpeen yhteiskunnan järjestyksen vuoksi.

    Itse olen pohtinut, olisiko kaikki avioliitot parasta solmia maistraatissa, ja vain ne, jotka haluavat liitolleen Jumalan siunauksen, vahvistettaisiin kirkollisesti.

    • Anita, kiitos hyvästä kommentista. Kristillinen avioliitto ei voi päättyä avioeroon. Muissa liitoissa toisen hylkääminen on mahdollista.

      Jeesus sanoo: ”Luomakunnan alusta Jumala ’on luonut heidät mieheksi ja naiseksi. Sentähden mies luopukoon isästänsä ja äidistänsä ja liittyköön vaimoonsa. Ja ne kaksi tulevat yhdeksi lihaksi.’ Niin eivät he enää ole kaksi, vaan yksi liha. Minkä siis Jumala on yhdistänyt, sitä älköön ihminen erottako.” (Mark. 10: 6-9)

    • Voi naiiviutta. Ja käsityksiä. Lutherin mukaan avioliitto on maallinen instituutio.

      Ja turha lupailla liikoja ns. kristillisen avioliiton suhteen, sillä todellisuus on ihan muuta. Olen aika montaa naista jeesannu tosi uskonnollisesti painostavissa tilanteissa.

      Voihan tietty säästyä siltä todellisuudelta, joka riistää kiiltokuvat, mutta se on Jumalan armoa. Todellisuudessa ”kristillisessäkin” liitossa voimme Jumalan kanssa/avulla vapautua ja kohdata helvetin silmästä silmään ja lähteä sieltä.

      Joskus helvetti on toiset ihmiset, kuten Sartre sanoi, mutta myös taivas tulee toisten ihmisten myötä.

    • Sonja, kiitos kommentista. Sinä et taida tietää kristillisestä avioliitosta mitään. Jotkut ovat avioliittoon sopimattomat, koska he eivät osaa elää ihmisiksi.

    • Ai siksikö, että olen ollut näkemässä väkivaltaa ”kristillisissä” liitoissa?

      Kuule, olen kohdannut juuri niitä narsistien ”kristittyjen” puolisoiden uhreja ja auttanut heitä. Vaikein prosessi kesti yli 10 vuotta. Siis ihan oman henkeni kaupalla olen tätä tehnyt, koska Kristuksen rakkaus vaatii meitä.

      Kyllä, on olemassa narsistisia ihmisiä, melko yleensä mustavalkoisesti ajattelevia ilman uskoakin, mutta siitä ”uskosta” ja ”raamatusta” saavat legitimaation kaltoin kohteluun. Ja tämä kefale -struktuuri on kammottava käytäntö.

      Sinun käsityksesi avioliittoon sopeutumattomista saattaa johtua käsityksestä, että mies on naisen pää. Vaarallinen käsitys. Jumala on luonut meidät tasavertaisiksi kumppaneiksi.

    • Sonja, blogillani keskustellaan kristillisestä avioliitosta ei muista liitoista. Lähes aina, oman avioliiton ongelmien suurin syyllinen näkyy omasta peilistä, aina kun siihen katsoo; narsistit eivät tätä myönnä. Tosin, harvemmin niitä narsisseja tapaa ja silloinkin voi erehtyä kumpi on narsisti. Kristillistä avioliittoa hoidetaan ja mahdollisiin ongelmiin haetaan apua yhdessä. Avioero on aina huono vaihtoehto, koska omat ongelmat aina seuraavat uuteen liittoon.

    • Kannattaa lukea Raimo Mäkelän kirja Naamiona terve mieli. Olen myös ollut hänen luennollaan, jossa hän selvästi sanoi, että on erottava narsistista jo lastenkin vuoksi. Kirja on hyvä lukea, niin oppii tunnistamaan ja ymmärtämään.

    • Sonja, kiitos kirjavinkistä. Tuomioita ja diagnoosia toisesta on helppo tehdä. Olen huomannut, että ne jotka syyttävät omaa tai entistä puolisoa ties mistä, ovat itse vielä kahden verroin pahempia kuin hänen puolisonsa. Kelohongat silmissä on helppo ”nähdä” toisessa vikoja.

    • Jaa, että Raimo Mäkelä on siis itse narsisti tulkintasi mukaan. No, hänellä on paljon tutkittuakin tietoa asiasta, toisin kuin kaiken maailman asiantuntijoiksi ryhtyneillä tietäjillä.

    • Sonjan kanssa olen samaa mieltä, että narsismi vakavana häiriönä ja uskonnollisuus on pelottava yhdistelmä.

Juha Heinilä
Juha Heinilä
Olen IT-suunnittelija Vantaan Rajakylästä. Kuulun Pyhän Kolminaisuuden luterilaiseen seurakuntaan, joka on Suomen evankelisluterilaisen lähetyshiippakunnan Vantaan seurakunta. Luen mielelläni vanhoja hyviä luterilaisia kirjoja. Käsittelen blogissa kristityn elämää unohtamatta Raamattua ja Tunnustuskirjoja.