Venäläinen huippupoliitikko: Suomalaiset vihaavat meitä vuoden 1939 takia!

 

Venäjän liberaalidemokraattien Vladimir Zhirinovskin mukaan Punakoneen kiekkoilijoitten pitäisi aina ennen Suomi-matsin alkua saada mentaalipuolen harjoituksilleen seuraavanlainen loppusilaus: "Ennen jokaista ottelua joukkueemme pitäisi antaa nähdä filmi siitä, miten suomalaiset tarkka-ampujat tappavat venäläisiä sotilaita”.

Haastattelussa populistipoliitikon kerrotaan sanoneen, että "suomalaisilla, toisin kuin meillä, on pääsy dopingiin". Miten ihmisiin voidaan doupata taitoa, jota luulisi myös pelissä tarvittavan?

Ovatko venäläiset huonoja häviäjiä vai pyritäänkö tässä vain tavoittamaan jonkinlaista slaavilaista dramatiikkafiilistä?

"Suomalaiset pelaavat oletettavasti kovempaa, koska he ovat kasvaneet venäläisvastaisessa hengessä, vuoden 1939 kauhean sodan vuoksi. Siksi he vihaavat meitä".

Sota on aina osoitus epäonnistuneesta diplomatiasta. Mikä olisi tuon venäläisvastaisuuden vastakohta? Olisiko Leijonien pitänyt esimerkiksi venäläisrakkauden nimissä antaa Karhun raadella  Kissaeläinlauman?

Jos yhdistämme hieman yllä esitettyjä asioita, niin ainakaan Ruttopuiston rovastilla ei ole mitään sitä vastaan, että maailman herruus ratkottaisiin aina neljän vuoden välein jääkiekkokaukalossa! Matsit saattaisivat muuttua hieman vapaapainimaisempaan suuntaan, mutta uhrien määrä olisi kyllä ehdottomasti pienempi kuin perinteisissä sodissa.

 

PS: Tietoa tästä venäläisten epäurheilijamaisesta käytöksestä meille ei välittänyt Pravda vaan Aftonbladet. Huomenna, perjantaina 21.2.14 klo 14 on edessä välierämatsi Suomi-Ruotsi. Olisi mukava osoittaa myös länsinaapurille, että emme me enää ole heidänkään tossunsa alla. Mitähän Aftonbladet saakaan aiheesta kirjoitettavaa…?

26 kommenttia

  • May Roth-Edelmann sanoo:

    Jos Venäjän ja Suomen suhteita ajatellaan ja pienen Suomen pelkoa suurta Venäjää kohtaan, on mentävä Talvisotaa kauemmas, aina Ison vihan aikoihin asti. Kyllä historiaa pitäisi tuntea vähän pitemmältä ajalta.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      Venäjä on sanana samaa juurta kuin vaino ja vainaja. Ne johtuvat venäjän sanasta ‘война’, joka tarkoittaa sotaa. Olisiko Ryssä sittenkin parempi nimi itänaapurillemme?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Elias Tanni sanoo:

      Mä olen aina luullut, että “Venäjä” tulee samasta sanajuuresta kuin ‘vene’. Ja soutamista tarkoittavasta sanasta ‘ro’ tulisi ‘Rossija’ eli suomennettuna ‘ryssä’.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Venäjä tulee sanasta vanaja, joka puolestaan sanasta vana (vrt vuono jne) Liittyy kylläkin juuri veneen tai ison vesilinnun jättämään vanaan. Ryssä tulee Roslandista eli ruusumaasta, joka oli sen ruotsalaispaikan nimi, josta lähti ammoin valloittajia silloisen Novgorodin seudulle.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Mikko Hautanen sanoo:

    “suomalaisilla, toisin kuin meillä, on pääsy dopingiin”

    Zhirinovskin lohdutukseksi kerrottakoon, että kiellettyjen aineiden lista on varsin pitkä, ja monet mömmöistä ovat varsin helposti saatavilla. Esmes votkaa kuvittelisin jostain päin Venäjää löytyvän.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Tuula Hölttä sanoo:

    Mainilan kylä oli ennen sotaa merkityksellinen varsinkin vuoden 1918 tapahtumia itärajan taakse paenneille suomalaisille.

    Leningradin aluekomitea ja kaupunkikomitea olivat tehneet yhdistetyn byroon kokouksessa 25.6.1933 NKP:n ”seitsemän kohdan puhdistusohjelman” mukaisen päätöksen ryhtymisestä toimenpiteisiin ”epäkansallisten ainesten poistamiseksi sosialistisesta rakennustyöstä” ja tätä ”puhdistusta” varten myös Mainilan kylän läheisyyteen perustettiin vankileiri.

    ”Mainilan lähellä sijainnutta leiriä kutsuttiin Rahjan leiriksi. Myöhemmin leiri siirrettiin Rosmoravskiin ja sen päällikkönä oli suomalainen punakomentaja, eversti Erkki Karjalainen. Eräällä Vienanmeren saareen perustetulla leirillä olivat vangittuina mm. Kustaa Rovio, Aapeli Räsänen ja ent. suomalainen kansanedustaja Santeri Mäkelä. Tälle leirille joutui myös punakomentaja, kenraalimajuri Jussi Heikkonen.” (Ylärakkola: Edvard Gylling, Itä-Karjalan suomalainen rakentaja)

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Yrjö Sahama sanoo:

    Venäjällä ei ole osattu valitettavasti hoitaa ulkopolitiikkaa tavalla, joka voisi tehdä mahdolliseksi elää oikeiden ystävien ympäröimänä. Nikolai II sai suomalaiset alamaisensa muuttumaan muutamassa vuodessa uskollisista monarkisteista terroritekoihin valmiiksi kapinallisiksi. Lenin suututti puolet Suomen kansasta tukemalla demokratianvastaista kapinaliikettä vuonna 1918. Stalin ajoi Suomen suoraa päätä Hitlerin syliin. Muilla naapureilla on valitettavan samantapaisia kohtaloita. Kun Neuvostoliitto lakkasi olemasta, heräsi toiveita siitä, että Venäjä voisi noudattaa Saksan esimerkkiä uudenlaisesta naapuruuspolitiikasta, mutta nuo toiveet ovat alkaneet hiipua…

    Ilmoita asiaton kommentti
  • jorma ojala sanoo:

    Yrjö Sahama puhui asiaa. Sitten on tämän pienen kansamme onneton fragmentti, joka luulee kaiken ystävyyden, sodan ja rauhan ratkeavan yksin siitä, mitä me täällä oman punaisen tupamme ja perunamaamme reunalla päätämme ja teemme. Niin ovat jääneet tärkeät turvallisuuspoliittiset ratkaisut tekemättä, koska yhteinen kansa luulee, että palovakuutuksen ostaminen tietää varmuudella sitä, että sauna palaa.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Hannu Kiuru sanoo:

    MIKSI RUOTSALAISET VIHAAVAT MEITÄ SUOMAALAISIA?

    Ilmoita asiaton kommentti
    • jorma ojala sanoo:

      Onneksi me rakastamme veljeskansaamme ruotsalaisia! Olin kerran, anno dazumal, tyttäreni kanssa NK:n tavarataloa vastapäätä olevalla bussipysäkillä. Olimme kai menossa takaisin Värtaniin laivalle. Pysäkillä seisoi mies, joka sanoi: Olette aina tervetulleita tänne! Minä kysyin miehelltä, tiedättekö, keitä me olemme, me emme ole suomenruotsalaisia…! Sanoi minulle mies: “Kyllä tiedän, siksi te olette tervetulleita tänne…!”

      Niin onnetonta kuin se onkin, ruotsalaiset ovat ainoita, jotka ovat edes hiukan kiinnostuneita meistä ja siitä, kuinka me elämme. Tanskassa ja vielä vähemmän Saksassa, tuollaista asiaa ei kannata edes kysyä

      Muistan, kuinka nuorena ylioppilaana seisoin Stuttgartin Fernsehturmin ravintolassa, kun joku ihan tuntematon nainen tuli puhuttelemaan. Olin jollekulle mummolle sanonut olevani suomalainen. “Minä sitten vihaan Suomen hallitusta”, sanoi nainen hyvin tuohtuneena. Ihmettelin kovasti, mitä ihmeen pahaa se Teuvo Auran virkamieshallitus on mahtanut tuolle naiselle tehdä, kun se häntä niin sapettaa….. Nainen tietysti rinnasti meidät Honeckeriin ja ns. Pankowin hallitukseen….Siinä vaiheessa ontuva kielitaito ei vielä sallinut minun ryhtyvän sen syvällisempään luentoon Suomen poliittisesta järjestelmästä, vaikka olinkin jo Sven Lindmanin teoksen aiheesta hyvällä menestyksellä tentannut. Muutkin kommentit siinä maassa ovat näihin päiviin saakka olleet samaa tasoa. Viime reissulla kuulin, kuinka Nokia rakennettiin Suomeen öljyrahoilla. Meillähän sitä tunnetusti porataan…..

      Ilmoita asiaton kommentti
    • May Roth-Edelmann sanoo:

      Hannu, ruotsalaisten ja suomalaisten nahinat ovat kuin veljesten kinailua aiheesta kuka voittaa minkäkin ottelun. En usko, että siinä on mitään vihaa kummallakaan puolella. Ja mehän jopa olemme heille suojakilpenä itään päin Ruotsi ja Tanska ottivat hoitoonsa lapsia viime sotien aikana. Minä uskon pohjoismaiseen yhteistyöhön. Itäiseen en.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Hannu Kiuru sanoo:

      May: Tuo parahdus ilmestyi heti sen jälkeen, kun Ruotsi voitti Suomen lätkässä. Jos ne olisivat rakastaneet meitä, niin eivät olisi hennoneet voittaa…

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Hannu Kiuru sanoo:

    Tänään (su) kanadalaiset vihasivat ruotsalaisia ihan olan takaa 3 x 20 tehokasta finaaliminuuttia.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Osmo Kauppinen sanoo:

    Se tietty varautuneisuus venäläisiä kohtaan juontaa juurensa jo paljon kauempaa. Historiasta ovat tuttuja mm.ns. pitkäviha 1500-luvulta, isoviha 1700-luvulta ja sortovuodet 1800-1900-lukujen vaihteesta. Talvisota on vain saman puuhan jatkumo.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Ruttopuiston rovasti Hannu Kiuru
    Ruttopuiston rovasti Hannu Kiuru

    Nimeni on Hannu Kiuru, arvoni Ruttopuiston rovasti emeritus (65v., 113 cm, 179 kg). Kirjoitan painavaa tekstiä elämän ja kuoleman asioista pääkaupunkiseudun näkökulmasta käyttäen tajunnanvirtatekniikkaa. Blogiarkistossa meikäläinen heiluu Liberona kirkon liukkaalla kentällä: http://blogiarkisto.kotimaa.fi/blogit/vanhat/blog/?bid=121