Kriisi mahdollisen ja mahdottoman rajalla

80 vuotta sitten

Kirjoitan tätä maaliskuun 13. päivänä 2020. On talvisodan päättymispäivä. Talvisota alkoi 30.11.1939. Neuvostoliitto hyökkäsi maahamme ilman sodanjulistusta. Sota päättyi 105 päivää myöhemmin, 13.3.1940.
Tuosta on nyt kulunut 80 vuotta. Päivää ennen, 12.3.1940, oli solmittu Moskovan rauhansopimus.

Olen toiminut Sotainvalidien Veljesliiton Kanta-Hämeen piirin veljespappina ja olen tavannut monia sotainvalideja eri puolilla maakuntaa. Tänä talvenakin helmikuussa kiersin kaikissa piirin alueen paikallisten osastojen vuosikokouksissa, yhtä lukuunottamatta, jonka hoiti paikallinen veljespappi. Kerroin Abrahamista, hänen eri elämänvaiheistaan ja niiden merkityksestä meidän aikaamme.

Pidän arvossa sitä, että näin Jumalan sanan saarnalla saan palvella kunniakansalaisiamme, jotka aikoinaan urhoollisesti puolustivat maatamme. Me nuoremmat saamme olla kiitollisia heille siitä, että maamme on vapaa.

Herra isänmaatamme siunatkoon!

Korona virus ja tämä päivä

Ajankohtaisena uutisaiheena on ollut koronavirus, joka on levinnyt laajalle eri puolille maailmaa. Viime päivinä tämän vaikutukset ovat alkaneet näkyä myös meidänkin maassamme. Yleisötilaisuuksia on alettu perua ja erilaisia vastaanottoja on vähennetty.

Minun kohdallani tämä näkyy aivan tänäänkin.
Olimme sopineet Varsinais-Suomen keskustan Kirkollisasiain toimikunnan vierailun eduskuntaan tänään 13.3.2020. Olimme suunnitelleet tapaamisen puolueemme Varsinais-Suomen ja Satakunnan vaalipiirien kansanedustajien kanssa. Koronaviruksen takia tämä kuitenkin piti jättää tällä erää ja siirtää myöhempään ajankohtaan. Turvallisuusmääräykset tiukentuivat viikon aikana päivä päivältä, ja toissapäivänä tulleet uudet ohjeet siirsivät myös meidän neuvottelumme epidemian jälkeiseen aikaan.

Jumala eduskuntaamme siunatkoon, aivan kaikkia, jotka siellä työtä tekevät, niin edustajia kuin virkamiehiäkin, ja suokoon heille terveyttä ja voimia tehdä hyviä päätöksiä kansakuntamme hyväksi.

Kristittyjen vainoa maailmalla

Ylihuomenna vietettävän Oculi -sunnuntain lukukappaleessa profeetta Jeremia on joutunut vainon kohteeksi.

Jumalan kansan vaino ei ole vain menneen ajan ilmiö. Meidänkin aikanamme kristityt ovat joutuneet kärsimään vainoja eri puolilla maailmaa.

Nostan tähän luettavaksemme ajankohtaisen raportin vainojen tämän hetken tilanteesta:

OPEN DOORS

World Watch List 2020 raportointikausi: 1.11.2018 - 31.10.2019

Päivittäin keskimäärin kahdeksan kristittyä tapetaan uskonsa tähden ja 23 kristittyä raiskataan tai häiritään seksuaalisesti uskonvakaumuksensa tähden.

Joka viikko keskimäärin 182 kirkkoon tai kristittyjen rakennukseen sekä 102 kristityn kotiin tai yritykseen hyökätään (ml. ilkivalta ja tuhopoltot).

Joka kuukausi keskimäärin 309 kristittyä vangitaan epäoikeudenmukai sesti uskonvakaumuksensa perusteella.

Yhteensä vuoden aikana vähintään:

• 2 983 kristittyä tapettiin
8 537 kristittyä raiskattiin tai koki seksuaalista häirintää

• 9488 kirkkoon tai kristilliseen rakennukseen hyökättiin
3711 kristittyä vangittiin 1 052 kristittyä kaapattiin 5 294 kristityn kotiin, kauppaan tai yritykseen hyökättiin (ml. ilkivalta ja tuhopoltot)

Open Doors julkaisee ainoastaan dokumentoidut tapaukset.
Todelliset luvut ovat todennäköisesti paljon suuremmat.

Ylihuomisen lukukappaleessa Jeremia on joutunut sellaisen tuomioistuimen eteen jossa kanteen nostaneet vaativat kuolemantuomiota profeetalle. Jeremia kuitenkin puolustautuu ja vilpittömällä kertomisellaan vakuuttaa sekä suuren kuulijana olleen kansan että kansansa johtajat. Nämä julistavat profeetan syyttömäksi.

Sunnuntai 15.03.2020
3. paastonajan sunnuntai (Oculi)
Jeesus, Pahan vallan voittaja
1. lukukappale: Jer. 26:12-16

Lukukappaleessa on muutama yhteiskunnan virkamiesryhmä, joiden tehtävät on hyvä selittää nykyajan ihmisille.

Papisto oli juutalainen uhreja toimittava henkilökunta. He järjestivtä uhrieläinten teurastuksen, ruuan valmistuksen sekä ruokailun aikaisen liturgisen ohjelma sekä rukoukset, laulut ja tarvittavan Jumalan sanan julistuksen.

Profeetat olivat virkaansa virallisesti valtuutettuja Jumalan sanan julistajia. Heidän profetiansa antoi neuvoja ihmisille. Monissa ratkaisevissa tilanteissa kansa kääntyi heidän puoleensa neuvoa kysymään.

Kansan johtajat olivat kuninkaan virkamiehiä, jotka hoitivat kuninkaan toimivaltaan kuuluvia pienempiä kysymyksiä.

Jeremia oli julistanut kansalle tuomiota. Mikäli parannusta ei tule, niin temppeli hävitetään ja kansa joutuu pakkosiirtolaisuuteen. Mutta mikäli kansa tekee parannuksen, niin Jumala kääntää mielensä ja antaa kansalle armahduksen niin, että tuomio väistyy ja kansa saa tulevaisuuden ja toivon.

Tilanne oli todella kriittinen. Aluksi näytti siltä että Jeremia tapetaan uskonsa takia. Uskollisuus Jumalan sanalle näytti johtavan hänet markttyyrikuolemaan.

Mutta Jumala antoi Jeremialle vapauden. Kansa ja kansan hallinnolliset johtajat vakuuttuivat siitä, että Jeremia puhui aidosti ja rehellisesti Jumalalta saamansa sanomaa ja julisti Jumalan sanaa uskollisesti.

Syytökset jäivät tällä erää syrjään ja Jumalan sana osoittautui voimakkaammaksi kuin pahan vallan työkkäykset.

17 kommenttia

    • kimmo wallentin sanoo:

      Tohon sun vainottujen luetteloosi pitäisi varmaan lisätä Päivi Räsänen. Ainakin lukuisten täällä esiintyvien uskovaisten mielestä hän on joutunut valtakunnansyyttäjä Raija Toiviaisen vainoamaksi.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Juha Heinilä sanoo:

      Kimmo kirjoitti: ”Tohon sun vainottujen luetteloosi pitäisi varmaan lisätä Päivi Räsänen.”

      Kimmon ehdotus on hyvä. Kaikki oikeat kristityt joutuvat vainotuksi. Jos on hajuton tai mauton, niin on vainoista vapaa.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Tarja Parkkila sanoo:

    Hyvää huomenta Matias.

    Katsotaan Jeremiasta

    ” 8Sentähden näin sanoo Herra Sebaot: Koska te ette ole kuulleet minun sanojani, niin katso, minä lähetän sanan, minä nostan kaikki pohjanpuolen kansanheimot, sanoo Herra, sanan Nebukadressarille, Baabelin kuninkaalle, palvelijalleni, ja tuon heidät tätä maata ja sen asukkaita vastaan ja kaikkia näitä ympärillä olevia kansoja vastaan. Ja nämä minä vihin tuhon omiksi ja teen heidät kauhistukseksi, ivan vihellykseksi ja ikuisiksi raunioiksi. 10

    Minä hävitän heidän keskuudestaan riemun ja ilon huudon, huudon yljälle ja huudon morsiamelle, käsikivien äänen ja lampun valon. 11Niin koko tämä maa tulee raunioiksi, autioksi, ja nämä kansat palvelevat Baabelin kuningasta seitsemänkymmentä vuotta.

    Mutta kun seitsemänkymmentä vuotta on täyttynyt, niin minä kostan Baabelin kuninkaalle ja sille kansalle, sanoo Herra, heidän pahat tekonsa, kostan kaldealaisten maalle ja teen sen ikuiseksi erämaaksi. 13Ja minä tuotan sen maan ylitse kaikki sanani, jotka minä olen puhunut sitä vastaan, kaiken, mitä tähän kirjaan on kirjoitettu, mitä Jeremia on ennustanut kaikkia niitä kansoja vastaan. ”

    Tämän mukaan Jeremia lähettää sanan Baabelin kuninkaalle, jota hän sanoo palvelijakseen ja käskee heitä hyökkäämään maahan joka ei tottele hänen sanaansa. Ja tuhoamaan sen kokonaan. Voiko tällaista miestä kunnioittaa. Kansan petturi.

    Eikä siinä kaikki. Hän aikoo myös kostaa hyökkääjälle sen pahat teot niin että se ei koskaan enää nouse. Ensin käskee ja sitten kostaa. Toisessa paikassa Jeremia sanoo: Vaikka minä rankaisenkin tätä kansaa ensin, niin älkää luulko, että minä jätän muut rankaisematta. Outo mies.

    Kun puhutaan kristittyjen vainoista, niin pitä muistaa, että kristityt hyökkäsivät ensin juutalaisia vastaan, ja Jeremian mukaan, ’ älkää luulko että jätän muut rankaisematta. ’

    Tai, kun puhutaan Neuvostoliiton hyökkäyksesta, meidän pitäisi kysyä, mitä pahaa me olimme tehneet, kuka nosti meitä vastaan suuren kansan?

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Hyvää iltaa Tarja

      1) Nimität Jeremiaa kansan petturiksi. Mielestäni tämä juuri oli se syyte, joka nostettiin Jeremiaa vastaan. mutta tältä osin todettiin, että hän ei ollut tätä sanonut itsessään omasta aloitteestaan, vaan hän oli saanut tämän Jumalalta. Niinpä hänet julistettiin syyttömäksi.

      2) Sanan lähettämisen subjekti ei ole Jeremia, vaan Herra Jumala. Subjekti on kerrottu sanoin: ”Näin sanoo Herra Sebaot.”

      Profetiassa tulee näkyviin se, että keskellä suuriakin myllerryksiä Jumala itse johtaa koko maailmamme menoa, myös kansojen kohtalot ovat hänen kädessään. Profetia kertoo Jumalan rajattomasta kaikkivaltiudesta.

      3) Kirkko on kasvanut juutalaisesta maaperästä: ”Pelastus on juutalaisista”, sanoo Jeesus samarialaiselle naiselle Sykarin kaivolla. Sitten evankeliumi on mennyt eteenpäin toisten kansojen luo: ” — tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni kastamalla —”, sanoo Jeesus lähetyskäskyssä. Synagogan ja kirkon tiet ovat sitten eriytyneet. Ratkaisevaksi eroksi on tullut se, että kristityille Messias on jo tullut, Jeesus Kristus, kun taas juutalaiset odottavat, että Messias tulee vasta tulevaisuudessa, kuten kerran erään erittäin oppineen juutalaisen kanssa keskustellessamme päädyimme tiivistämään ratkaisevimman eron nykyaikaisessa teologisessa työskentelyssä kristittyjen ja juutalaisten välillä.

      Sitten erilaiset todella ikävät vainot ja muut vastakkainasettelut ovat seurausta meidän ihmisten hölmöilystä, kun emme osaa elää rauhassa ja ymmärtää toinen toistamme, vaan nousemme toinen toistamme vastaan milloin milläkin verukkeella. Riitely on ikäänkuin hedelmää siitä perustavasta ongelmasta, että perisynti vaivaa meitä ihmisiä ja saa meidät tekemään kaiken maailman päättömyyksiä ja julmiakin tekoja.

      4) Hyökkäys Suomeen oli suunniteltu jo useampia vuosia ennen sen alkua. Hyökkäyksen ajankohta oli muutamaa kuukautta Neuvostoliiton ja Saksan tekemän Puolan valtauksen jälkeen.

      Neuvostoliiton hyökkäys aiheutti kansainvälisen vastareaktion. Kansainliitto tuomitsi hyökkäyksen ja erotti Neuvostoliiton jäsenyydestään 14.12.1939.

      Mainintaasi meidän suomalaisten mahdollisesta syyllisyydestämme sodan syttymisen syynä en voi ottaa kantaa, koska minulla ei ole tähän sopivaa profetiaa annettu. Sen sijaan mielestäni Toivo Rapeli on löytänyt jotain todella merkittävää sanottavaa siihen, miksi pieni Suomi selvisi niin valtavaa suurvaltaa vastaan itsenäisyytensä säilyttäen. Hän näkee tässä Jumalan varjeluksen:

      ”Ajatellessamme oman kansamme tilannetta viimeksi käytyjen sotien syttyessä meidän täytyy sanoa, että isänmaamme pelastuminen oli ihme. Kukaan ei rohjennut tulla avuksemme. Meillähän ei lopulta ollut enää aseita eikä miehiä, ja kuitenkin itsenäisyytemme säilyi. Myrskyn tullessa saimme turvan ylhäältä. Suomen pelastus oli Jumalan ihme.”

      (Turvallisella mielellä. ISBN 951-621-308-1, Ss. 82-83.)

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Tarja Parkkila sanoo:

    Matias

    ”Profetiassa tulee näkyviin se, että keskellä suuriakin myllerryksiä Jumala itse johtaa koko maailmamme menoa, myös kansojen kohtalot ovat hänen kädessään. Profetia kertoo Jumalan rajattomasta kaikkivaltiudesta.”

    Emme kai me voida ajatella, että aina kun joku hyökkää Israeliin, se on Jumalan tahto, ja rangaistus heidän synneistään, mutta jos joku huökkää Suomeen se onkin viholliseen pahuus joka sen saa aikaan. Se ei voi olla näin. Tämä ei ole tasapuolista ajattelua.

    Ikäänkuin ’mehän emme ole mitään pahaa tehneet’ , kuten esim. jakaneet ihmisiä ylhäisiin ja alhaisiin, säätyihin ja rahvaisiin ja asettaneet alhaiset palvelemaan ylhäisiä, jotka elävät alhaisten kustannuksella. Rahvasta on peloteltu helvetillä ja kaiken menetyksellä, jos eivät ole kuuliaisia esivallalle ja papistolle.

    Kun sitten sota koittaa, rahvas on kyllä kelvannut eturintamaan, pyssyn ruuaksi. Kyllä meillä on ollut epäoikeudenmukaisuutta, mutta sitä on sanottu Jumalan säätämykseksi. ’ Pysy sillä paikalla mihin olet syntynyt.’ Köyhän oli vaikea päästä esim. opiskelmaan. Vain rikkailla oli varaa kouluttautua.

    ”Myrskyn tullessa saimme turvan ylhäältä.”

    Ilman sarvia ja hampaita sanoisin, että kansa/rahvas, oli se joka uhrasi henkensä ja terveytensä maan puolesta ja ylhäisten puolesta. Tosin, ei heillä ollut muuta mahdollisuutta, jos et lähtenyt sinut ammuttiin, jos menit sinut ammuttiin.

    Kristityille Messia on jo tullut ja he eivät enää tee syntiä ja vaikka tekisivätkin on heidät ostettu vapaiksi. Paitsi tietysti rahvas joka saa aina kuulla syntisyydestään.

    Tuo ei kuitenkaan ole Messiaan tehtävä raamatullisesti, vaan hänen tehtävänsä on saattaa maailmaan oikeudenmukaisuus. Yksi ihminen sitä ei voi tehdä, joten voitaneen puhua Messiaanisesta ajasta, jolloin ihmiset yhdessä toimivat maailman parantamisen puolesta ja Rauhan puolesta. Silloin sillä voi olla toteutumisen mahdollisuus.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Hyvää viikon alkua Tarja

      1) Mielestäni vastakkainasettelu Suomen ja Israelin välillä ei ole Raamatun kokonaissanoman mukainen. Ensinnäkin kukin kansa vastaa vain omista synneistään. Toiseksi on kärsimystä, jota ei voi johtaa suoraviivaisesti jonkun kansan erityisestä synnistä. Kolmanneksi on todettava että Jeremian profetia on yhteen historiallisesti määrättyyn tilanteeseen kuuluvaa julistusta konkreettisesti juuri tuon ajan ongelmien synnyttämässä tilanteessa. Tätä ei voi yleistää.

      2) Puhe ”helvetillä pelottelusta” on valitettavan usein jollakin tavoin vääristelevää puhetta ikään kuin helvetillä pelottelu olisi kristinuskon perussanoma. Evankeliumin julistuksen tavoite on juuri päin vastainen: Helvetistä vapauttaminen. Kadotustuomiohan on koko ihmiskunnan lähtökohta lankeemuksen alaisena. Yksikään ihminen ei voi itse pelastaa omaa elämäänsä omin voimin, koska koko maailma on perisynnin vallassa. Tämä langennut tila ei ole vain jonkun kansankerroksen tila, vaan kaikkien ihmisten, koko ihmiskunnan. Tähän hätään Jumala on antanut meille pelastuksen sanan: Jeesus on meidän Vapahtajamme, joka on kuollut Golgatan ristillä meidän syntiemme sovittamiseksi ja ylösnousemuksellaan valmistanut meille uudistuneen elämän. Nyt ei synti enää voi syyttää meitä eikä kuolema hallita lopullisesti vaan kerran meille koittaa ruumiin ylösnousemus ja iankaikkinen elämä Jumalan taivaassa. Tämä Jumalan antama pelastus ei koske vain jotain kansankerrosta vaan on täysin sama jokaiselle ikään, säättyyn tai sukupuoleen katsomatta.

      3) Elämänolosuhteet ovat erilaisia eri ihmisillä, on köyhiä, on rikkaita, on heikkoja, on vahvoja, on nuoria, on vanhoja. Nämä ovat sellaista elämän erilaisuutta, joka kuuluu tähän maailmaan ja nykyiseen elämänmuotoon. Jumalan edessä kuitenkin kaikki ihmiset ovat samanarvoisia: Kaikki ovat Jumalan luomia ja sellaisina yhtä arvokkaita. Jumala ei katso ihmisten ajalliseen säätyyn tai sukuun, vaan Kristuksen lunastamina me kaikki, koko ihmiskunta olemme yhtä Jumalassa. Jumalan Pyhä Henki ei kutsu meitä erillisiin puljuihin eikä salaseuroihin, jotka pyrkivät säilyttämään eriarvoisuuden sanomalla että juuri heidän porukkansa on jotain supersankareita ja jotain hyvin suurta, nimenomaan toisiin ihmisiin verrattuna, vaan pyhä yhteinen, koko maailmaa yhdistävä, eli sanan alkuperäisessä merkityksessä katolinen ja apostolinen eli Jumalan sanaan perustuva Jumalan itsensä kokoama Jumalan kansa on sellainen yhteisö, missä jokainen kastettuna Jumalan pelastamana ihmisenä on yhteisessä Jumalan yhteydessä täysin saman arvoinen. Kaikki pelastetut ovat armahdettuja syntisiä, sellaisia, joiden pelastus on yksistään Jumalan lahjaa ja elämä on kokonaan Jumalan iankaikkisten käsivarsien varassa tulevaisuutta kohti vaeltamista. Tässä Jumalan luomassa yhteydessä jokainen on yhtä arvokas.

      Toinen asia on se että tämä Jumalan edessä oleva todellisuus ei aina pääse vaikuttamaan ihmisten arkiseen elämään siinä määrin kuin olisi oikein. Maailma on tässä ajassa vielä keskeneräinen, puutteita täynnä ja lankeemuksen aiheuttaman kovuuden tähden monia vääryyksiä täynnä. Vasta taivaan autessa uuden maailmanajan koittaessa Kristuksen tullessa takaisin evankeliumin täyttymys pääsee valtaan, Jumalan valtakunta tulee näkyvästi esille. Silloin se mikä vielä on turmeluksen vallassa häviää ja rakkauden ja oikeudenmukaisuuden elämä pääsee esille kaikella kukoistuksessaan.

      Tämän uudistuksen tekee Kristus eli Messias yksin. Kukaan muu ei sitä voi tehdä, kuin Jumala yksin.

      4) Nimen omaan Jumalan lapsena meidät on kutsuttu rauhaa rakentamaan. Jeesus puhuu siitä, että hän antaa meille rauhansa. Tämä Jumalan rauha on meille valitettavan usein riitelyn ja tappelun vaivaamalle ihmiskunnalle vetoomus rauhan tekemiseen niin yksittäisinä ihmisinä kuin yhteisöinä ja kokonaisena ihmiskuntana.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Tarja Parkkila sanoo:

    HaShem nimi

    Suurimman riidan aiheuttaa nimi, eli missä nimessä pitäisi olla. Onko se JHWH, vai Jeesus, Allah, Krisna, Kristus, Sebaot= Tsevaot. Sen jälkeen huristaan siitä, mitä missäkin nimessä saa, tai ei saa. Mikä on oikea, mikä väärä nimi, ketä saa olla ja ketä joutaa helvetiin. kenet saa polkea jalkoihin ja rikkoa kuin saviruukut.

    Itse en välitä nimestä, enkä taistelusta sen puolesta. Minulle nimi voisi olla vaikka Shalom, joka merkitsee Rauhaa, läheisille ja kaukaisille. Ei kuoleman rauhaa, vaan sellaista minkä maailma voi antaa, koska täällä me sitä tarvitsemme.

    Itse olen saanut elää Rauhan ajassa, mutta se ei poista sitä, ettenkö tuntisi maailmassa vallitsevan sodan aiheuttamia kauheuksia myös omana ahdistuksena, koska empatia on sitä, että pystyy asettumaan toisen asemaan. Sitä joko on, tai ei ole. Minun on vaikea kuvitella, että Jumala olisi niin tunteeton, että ohjailisi maailmaa aiheuttamalla sotia, kuten profeetat näyttävät ajattelevan. Sodat ovat ihmisen vallakäytön näytelmiä, koska miesten pitää saada seikkailua, kilpailua ja voittoja.

    Sota on aina, ’ jumalatonta menoa,’ ei jumalallista. Sodan aloittaja on syy sotimiseen. Vaikka saksalainen sanoisikin, että sota alkaa vasta puolustuksesta, mikä tarkoittaa, että jos valloittajan annetaan vain kävellä maahan, ei tarvitse sotia.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Tarja

      1) Nimi ei ole merkityksetön. Kenen nimissä jotakin tehdään merkitsee myös sitä mitkä tavoitteet elämään asetetaan. Eikä suinkaan ole merkityksetöntä se mihin ihmiskunta tähtää ja mitä se pyrkii tavoittamaan.

      Kun asiamies tekee jonkun oikeustoimen päämiehensä nimissä, kaupan, valtuutuksen tms, niin tuon toimen oikeusvaikutukset koskettavat päämiestä, ei asiamiestä.

      Puhe siitä ettei pelastusta ole missään muussa nimessä kuin Jeesuksessa, on vieläkin syvempi kuin vain jonkun aatteen tai ihmisryhmän yhteinen toiminta. Silloin nimittäin puhutaan siitä, mitä Jeesus itse tekee meidän ihmisten puolesta. Hän ei nimittäin ensi sijassa ole ohjeiden antaja tai oppien esittelijä, vaan hänen varsinainen työnsä on ollut pelastaa ihmiskunta synnin, kuoleman ja perkeleen vallasta. Kirkon olemuksen syvin salaisuus on siinä, että Jumala itse toimii meidän ihmisten hyväksi ja siksi usko Jumalaan on pitäytymistä Häneen jonka rakkaus on rajaton ja jonka huolenpito ylittää kaikki maalliset rajoitukset.

      2) Sotien julmuus ja tuhoa tuottava hävitys ei ole Jumalan varsinaisen toiminnan mukaista, vaan on seurausta ihmiskunnan langenneesta tilasta, vrt Kainin ja Abelin tapaukseen, mutta toisaalta maailmassamme on niin paljon erilaisia vääryyksiä ja näiden epäoikeudenmukaisuuksien synnyttämää tuskaa, että joissain tilanteissa nuo puhkeavat avoimiksi sodiksi.

      Kuten yleisesti ottaen kaikessa pahassa, niin myös sotaa koskevissa ihmiskunnan suurissa kysymyksissä emme aina voi ymmärtää sitä, miksi pahaa esiintyy. Jobin kirja esimerkiksi haluaa osoittaa meille, että kaikenlaiset helppohintaiset oikotie onneen päätelmät on heitettävä sivuun, koska yksikään noista kirjan käsittelemistä ratkaisumalleista ei tuo ratkaisua ongelmaan, vaan perustava ratkaisu jää kaikkien selityksien tavoittamattomaksi. Jumalan eteen nöyrtyminen kirjan lopussa kertoo siitä että vain Jumala tietää kaiken ja hänen turviinsa saamme heittäytyä myös niissä kysymyksissä, joiden ratkaisua emme voi tämän ajallisen elämämme aikana ymmärt ää. Tämä pätee myös silloin kun pohdimme syntyjä syviä sotien syistä ja seurauksista.

      3) Aivan käytännön tasolla sotien syitä voidaan tarkastella poliittisen historian tutkimuksessa. Nämä analyysit voivat tuoda esiin konkreettisia sotaan johtaneita syitä, mutta nämä selitykset eivät liiku samalla olemassaolomme tutkimisen tasolla kuin edellisessä kohdassa käsitelty syvemmän tason olemassaoloamme koskettava kysymyksenasettelu.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Tarja Parkkila sanoo:

    Eikö meillä pitäisi muuttaa käsitys myös fariseuksista, jotka jo tuolloin ymmärsivät käsien pesun tärkeyden. Jeesus ei oikein hyväksynyt ohjetta, vaan kimmastui kun fariseukset ihmettelivät, että miksi sinun joukkosi eivät pese käsiään, kun alkavat aterioimaan. Lisäksi herjataan, kuinka juutalaiset torilta tullessakin pesevät kätensä. Ikäänkuin naurettavana asiana.

    Käsien pesu on nyt hyvin ajakohtainen asia.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Tarja

      Pintapuolinen käsityksemme fariseuksista on useinkin sellaista, ettei se tee oikeutta aikoinaan Jeesuksen aikaisen liikkeen tavoitteisiin ja olemukseen. Aikoinaan Jeesuksen esittämät nasevat ja osuvat ilmaukset ovat toisinaan jääneet ymmärtämättä: Varsinainen tavoite on jäänyt syrjään ja jotain muuta on pantu tilalle.

      Jeesushan liikkui hyvin paljon juuri heidän keskuudessaan ja useasti juuri fariseukset olivat Jeesuksen opetusta kuulemassa. Huomattakoon edelleen, mitä Jeesus lausui heistä: Fariseukset ovat Mooseksen lain oikeita tulkitsijoita, ”Mooseksen istuimella istuvat fariseukset”.

      Mutta samalla Jeesus totesi senkin etteivät edes fariseukset olleet täydellisiä, vaan myös heidän elämässään oli puutteita, jotka synnyttivät ongelmia heidän läheisyydessään. Ylenpänä mainitsemasi yhteiskunnan eriarvoisuuden ilmiöt vaikuttivat myös heidän keskuudessaan. Kun Jeesus ylitti perinnäiset rajat ja toimi niin köyhien kuin rikkaiden, niin hyvämaineisten kuin halveksittujen, niin yhteiskuntaan hyvin sopeutuneitten kuin syrjäytyneitten parissa mitään eroa tekemättä, niin toisinaan tämä ärsytti sellaisia fariseuksia, jotka pyrkivät pönkittämään omaa asemaansa eristäytymällä näistä ”huonommista”.

      Jeesuksen puhe käsien pesusta on yksi sellainen puheenvuoro, joka jälkeenpäin on alkanut elämään omaa elämäänsä alkuperäisen tilanteen ulkopuolella ja siksi sanoma on toisinaan muuttunut.

      Juutalaisillahan oli käytäntö pestä kädet aina ennen ruokailuun ryhtymistä. Tämä oli luonnollista, koska ruoka syötiin käsin. Toisinaan kuitenkin tuo peseytyminen jäi puolinaiseksi. Kädet vain hulautettiin vedessä ilman että ne puhdistuivat. Tällainen toimi saattoi täyttää pesun rituaalisen toimituksen puolen, saattoi mielessään ajatella, että pesinpäs käteni, mutta puhdasta ei tuollaisesta tullut. Tällaista lian kostuttamista vastaan on ymmärrettävä Jeesuksen puhe, kun hän puolusti oppilaitaan erään kerran kun nämä olivat jättäneet kätensä pesemättä. Ajatuksen kulku ilmiön hygieniseltä puolelta katsoen on suunnilleen sellainen että Jeesus sanoo: Te moititte oppilaitani kun nämä ovat tänään laiminlyöneet hyvään ruokaillun kuuluvan käsien pesun, mutta itse te hipaisette käsiänne vedessä niin etteivät ne tule puhtaiksi vaan ainoastaan kostutatte lian niin että se jopa helpommin tarttuu syömäänne ruokaan.

      Jeesuksen puheen varsinainen tähtäyspiste ei kuitenkaan ollut tämä käsien pesu, vaan siitä eteenpäin suuntautunut koko elämän puhdistus. Jeesus tähdensi että vielä enemmän kuin huolehtia vain yksittäisen ruumiinosan ja ihmisen ulkonaisen puhtauden vaalimisesta on huolehdittava koko ihmisen sekä ruumiillisena että henkisenä olentona sekä ruumiillisesta että henkisestä elämän kokonaisvaltaisesta puhdistumisesta. Niin että koko elämä on Jumalan edessä pyhää ja puhdasta.

      Tästä puhdistuksesta pääsemme osallisiksi kasteen pesussa ja jo kastettu voi uudelleen ja uudelleen koko elämänsä ajan turvautua tuohon kasteen pesussa saamaansa armon ja anteeksiantamuksen lahjaan: Jeesus antaa oman puhtautensa meidän elämämme jokapäiväiseksi uudistukseksi ja puhtaudeksi.

      Jeesuksen tavoite siis oli koko elämää koskeva uudistuksen sanoma: Jumala on meidän elämämme puhtaus.

      Mutta mitä tulee tuohon mainitsemaasi käsien pesuun, niin aikamme ajankohtainen koronaviruksen esiintyminen tekee käsien pesun todella tarpeelliseksi. Mutta kyllä tuo peseytyminen on hyvä tapa muutoinkin elämässä eikä vain epidemia-aikoina. Esimerkiksi Karkun opistolla ruokalaan mennessä kaikki ruokasaliin menevät kulkevat ensiksi käsien pesun kautta ennen jonossa eteenpäin menoaan. Tämä on ollut käytäntö niin pitkään kuin minulla on muistoja siellä käynneistäni.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Tarja Parkkila sanoo:

    Hyvää huomenta Matias

    Ei meillä ole mitään tietoa siitä, miten fariseukset pesivät kätensä ja ruukkunsa. Erilaisten pahantahtoisten luulojen esittäminen Jeesuksen puolustukseksi ei mene minulla läpi. En ole lukenut mistään, että he pesivät kuitenkin väärin. Pääasia, että sellainen tapa oli olemassa ja vielä toistuvana. Muitakin puhtaussäädöksiä oli, mutta ei meidän kannata nyt niihin puuttua. Kreikkalaisilla oli Asklepios ja tyttärensä Hygieia. Lääketieteen jumala, ja puhtauden ja terveyden jumalatar.

    Jeesus opetti jalkojen pesua, muusta ei ollut väliä. Se mikä suusta menee sisään ei hänen mielestään saastuttanut. Käsien pesussa ei ole kyse synnistä, eikä sen pesemisestä, vaan ihan muusta, kuten viruksisita ja bakteereista, joista voi sairastua. Ennaltaehkäisyä. Kuten myös laki, kun tietää mitä ei ole hyvä tehdä, ei sitten tee sitä, tai mitä on hyvä tehdä ja tekee sitten sitä. Kukin kykyjensä mukaan.

    Puhuit kasteesta. Eikö juuri kaste ole vain päälaen hipaisu. Syntyvä lapsi on tietysti liman ja veren peitossa, mutta vauva pestään heti synnyttyään kokonaisuudessaan, ei se enää ole likainen/ saastainen. Se on kuin puhdas paperi johon elämä alkaa kirjoittamaan tarinaa, hänen elämäntarinaa. Päälaen hipaisu vesitilkalla ei muuta häntä mitenkään, hän ei ymmärrä sen merkitystä. Kaste on nykyisellään vain jäsenkeräystä kirkolle.

    Aikoinaan on ajateltu, että lapsi naisesta syntyneenä on perisynnin saastuttama, ja tulee pimeydestä ( kohtu) valkeuteen, kasteessa hänet siirretään isän valtakuntaan. ( aurinko paistaa ) Tämä on naisten halveksimista. Kohtukateutta.

    Tertulliannuksen mukaan, ” Nainen on perkeleen porttikäyvä, joka niin helposti houkutteli miehen, jumalan kuvan, syntiin. ” Useimmiten aviomiehet kuitenkin haluavat perillisen, ei siihen tarvitse houkutella.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Hyvää tiistai-iltaa Tarja

      Kiitos mielenkiinnosta ketjua kohtaan.

      1) Juutalainen tapakäytäntö on mielestäni varsin hyvin tiedossamme. erilaiset peseytymiset olivat merkittävä osa jumalanpalveluselämää ja jokainen ruokailukin on eräänlainen jumalanpalvelus. Jopa meidän aikanammekin voi tarjoilija joissakin paikoissa kysyä siunaatko viinisi, jos joku sellainen hänelle tuntematon tulee josta hän ei ole varma onko tämä juutalainen vai eikö.

      Jeesuksen toimittama jalkojen pesu ei ollut mikään poikkeus vaan jo patriarkkojen ajoilta tunnettu tapakultuuriin luonnollisesti kuuluva toimenpide. Erityistä oli vain se että illan isäntä pesi jalat eikä antanut sitä palvelijoitten tehtäväksi.

      2) Juutalaiset toimittivat erilaisia puhdistusseremonioita siksi, että Jumala oli antanut ne toimitettavaksi. Nykyaikainen bakteeriopin merkitys sairauksiin on vasta Louis Pasteurin, 27.12.1822 – 28.9.1895, tekemien mikrobiologisten löytöjen perusteella keksitty.

      3) Kaste on pyhä toimitus, joka ei puhdista sen pesemisvaikutuksen vaan siihen sisältyvän Jumalan työn perusteella. Jo maailman luomisessa Pyhä Henki liikkui vesipilven päällä ja näin sateen pisarointi sai elämän syntymään ja ilmestymään maan päälle kuin kuivassa maassa sadekauden alussa tullut sade hetkessä muutti kuivuuttaan ruskeaksi kulottuneen ”aution ja tyhjän” maan nostamaan oraita ja vihreää kasvustoa sekä noissa oloissa paikoin ihania kukkaniittyjä. Samoin kasteen hengellinen sanoma: Jumala itse synnyttää elämän, herättää kuolleen henkiin, antaa uuden kukoistuksen. Kyseessä on uusi luominen eli uudesti syntyminen. Ihminen aloittaa nollapisteestä. Kokonaan uutta tulee esille: Jumalan antama elämä virkoaa henkiin.

      Koska Jumalan lasten yhteisö eli Jumalan kansa on kirkko ( <— kyriake ekklesia = Herran kansa ) , niin kasteella on myös yhteisöllinen tehtävä. Ihminen liitetään Jumalan omaksi, Kristuksen ruumiin jäseneksi eli siis kirkon jäseneksi.

      Kirkon jäsenyys ei ole sen pienempi asia, kuin Kristuksesta osallisuutta eli siis Jumalan lapsillensa antamien lahjojen osallisuutta.

      4) Perisynti ei ole mitenkään yhteydessä kohtukateuteen. Perisynti on jo ihmiskunnan alusta meidän osamme. Adamin ja Eevan lankeemus merkitsee että myös me olemme osallisia samasta lankeemuksesta. Koko ihmiskunta on synnin vallassa ja siksi kaikki tarvitsevat Vapahtajamme sovintotyön antamaa armahdusta ja pelastuksen osallisuutta. Tuon pelastuksen osallisuuteen meidät on siirretty pyhässä kasteessa.

      Tertullianuksen lausetta ei pidä ottaa irti yhteydestään. Se on viittaus Adamin ja Eevan lankeemukseen. Tämän lankeemuksen takia koko ihmiskunta on menettänyt viattomuutensa ja näin näin ollen tarvitsee Vapahtajaa.

      Suunnilleen samoihin aikoihin vaikuttanut Origenes tuo samantapaisia opetuksia esille, mutta lisää teksteihin myös sen, miten Jumala on kohdun hedelmällä, neitsyt Marian synnyttämän Jeesuksen kautta tuonut maailmaan pelastuksen. Hänen opetuksessaan tulee voimakkaasti esille se että Jumala on Marian kautta tuonut esille voiton, joka on niin täydellinen että Eevan ja Adamin lankeemuksen tuoma turmio kokonaan tuli voitetuksi.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Tarja Parkkila sanoo:

    Matias

    ” Kun Jeesus ylitti perinnäiset rajat ja toimi niin köyhien kuin rikkaiden, niin hyvämaineisten kuin halveksittujen, niin yhteiskuntaan hyvin sopeutuneitten kuin syrjäytyneitten parissa mitään eroa tekemättä, niin toisinaan tämä ärsytti sellaisia fariseuksia, jotka pyrkivät pönkittämään omaa asemaansa eristäytymällä näistä “huonommista”. ”

    Essealaisilla köyhyys oli valinta, kuten myös luostariveljillä vieläkin, he haluavat eristäytyä, elää askeesissa ja rukouksissa. Essealaisilla oli hyvin ankarat säännöt, esimerkiksi sapatin suhteen ja elämän muutenkin. Päivät kuluivat tietyn rituaalin mukaan. Työnteko, peseytyminen, ruokailu, työnteko, peseytyminen, ruokailu. Pidettiinkö heitä huononpina, en tiedä, mutta ainakaan he eivät syöneet ja juoneet syntisten kanssa, vaan omassa seurassaan, Jos joku vieras tuli, hänelle tarjottiin myös ruokaa. Yksinkertaista ruokaa. He odottivat Messiasta, ja Herodes saattoi vainota heitä, koska ei halunnut menettää asemaansa kuninkaana. He käyttivät sanoja ” valon lapset” ja ” pimeyden lapset. ”

    Voi olla. että fariseukset oli ’erotettu ryhmä’ lainselitykseen, he perustivat kouluja ja halusivat opettaa kansaa. Ensin oli Toora kuoluja, myöhemmin tuli kristillisiä Katekeettakouluja ja vielä myöhemmin Koraanikouluja ja vielä myöhemmin yleisiä kouluja. Kreikkalaisilla oli kouluja myös mutta ainakin alkuaikoina niihin pääsi vain ylemmän luokan, ns. vapaiden miesten jälkeläiset. Orjilla ei ollut mitään oikeuksia.

    Oman aseman pönkittämiseksi voi sanoa myös fariseusten haukkumista, eikö vain ?

    Ja naisnäkökulmasta voisi sanoa, että tuskin kukaan pitäisi meitä naisia hurskaina jos viihtyisimme syömässä ja juomassa ’syntisten’ kanssa, mikä jeesukselle lasketaan hyveeksi. Naisille siitä tulisi huono maine. Mikään ei ole yksiselitteistä. Juomingeista seuraa aina kaikenlaista, kuten vaikka itsekontrollin menetys.

    Seura voi tehdä myös kaltaisekseen, ( Huono seura, hyvät tavat turmelee ) joten eikö kannata vähän katsoa mihin seuraan liittyy. Jeesuksen äitikin oli huolissaan ja tuli hakemaan poikaansa pois. Me äidit tietysti toivomme, etteivät lapset sorru huonoon seuraan ja pilaa elämäänsä.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Tarja

      1) Hyvin paljon Jeesuksen julistuksessa fariseuksien elämäntavan kritisoinnissa on peräisin itsekritiikistä.

      Fariseukset pyrkivät Raamatun sanaa tutkiessaan kahteen tavoitteeseen:

      Toisaalta oli pyrkimys löytää tekstin yleinen perussanoma, jolla pyrittiin löytämään ikäänkuin avain kokonaisuuksien hallintaan. Vaihtoehtoina tällaiseksi yleissanomaksi esitettiin yleisesti toisaalta rakkautta ja toisaalta totuutta. Jeesus liittyi tähän pyrkimykseen, kun hän puhui rakkauden kaksoiskäskystä.

      Toisaalta fariseukset pyrkivät löytämään jokaisesta raamatunkohdasta niin tarkan selityksen, että jopa yksi ainoa kirjain saattoi tulla tarkan tutkimuksen kohteeksi. Olen tavannut juutalaisia tutkielmia siitä, miten yksi ainoa kirjain aivan joissain yksittäisissä yhteyksissä sisältää valtavan sanoman. Jeesus liittyi tähän, kun hän korosti sitä, miten laista ei katoa ainoakaan pirto ennen kuin kaikki mitä Raamatussa on kirjoitettu saa täyttymyksensä.

      Tämän jälkimmäisen näkökohdan eräänlaisena liitännäisenä on elämän arjessa toteutuva kirjaimellisen lain suojaksi tehty lisämääräys, joka ikään kuin jo etukäteen varmistaa sen ettei kirjoitettuun sanaan sisältyvää käskyä vastaan rikota. Näin halutaan turvata ihminen lankeamasta synnillisiin tekoihin.

      Myös tätä Jeesus noudatti, vaikka hän samaan aikaan kritisoikin tämän periaatteen väärinkäyttöä varoittaen turhien painojen panemisesta ihmisten harteille.

      Kun nyt Jeesus sanoi kriittisiä lausuntoja fariseuksista niin ne liittyivät näiden periaatteiden väärinkäytöksiä vastaan, jotta näiden periaatteiden varsinainen asiaa edistävä näkökulma tulisi paremmin esille.

      Näin tarkastellen voitaisiin nuo lauseet: ”Voi teitä fariseukset, kun —”, voitaisiin ajatuksellisesti ilmaista itsekriittisessä muodossa: ”Voi meitä, jos —.” Varoituksena metodien väärinkäytöstä seuraavia vääryyksiä vastaan.

      2) Hyvin paljon Jeesuksen kanssakäymisessä huonomaineisten joukossa oli työskentelyä yhteiskunnan syrjäytyneitten palautamiseksi yhteiskunnan rakentaviksi jäseniksi.

      Meidän aikanammehan on kunnilla mm etsivä nuorisotyö vastaavanlaista toimintaa: Sellaisia jotka ovat syrjäytyneitä, pyritään samaan takaisin muun yhteiskunnan yhteyteen.

      Terveen itsetunnon omaava pystyy tekemään sellaista työtä, että voi vetää elämän laitapuolen kulkijoita takaisin elämän keskelle.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Tarja Parkkila sanoo:

    Matias,

    ”4) Nimen omaan Jumalan lapsena meidät on kutsuttu rauhaa rakentamaan. Jeesus puhuu siitä, että hän antaa meille rauhansa. Tämä Jumalan rauha on meille valitettavan usein riitelyn ja tappelun vaivaamalle ihmiskunnalle vetoomus rauhan tekemiseen niin yksittäisinä ihmisinä kuin yhteisöinä ja kokonaisena ihmiskuntana. ”

    Voi Matias, kun kirjoitukset sanovat toista.

    Matteus / Jeesus ” 10:34 Älkää luulko, että minä olen tullut tuomaan rauhaa maan päälle; en ole tullut tuomaan rauhaa, vaan miekan. 10:35 Sillä minä olen tullut ’nostamaan pojan riitaan isäänsä vastaan ja tyttären äitiänsä vastaan ja miniän anoppiansa vastaan; 10:36 ja ihmisen vihamiehiksi tulevat hänen omat perhekuntalaisensa.’ 10:37 Joka rakastaa isäänsä taikka äitiänsä enemmän kuin minua, se ei ole minulle sovelias; ja joka rakastaa poikaansa taikka tytärtänsä enemmän kuin minua, se ei ole minulle sovelias; 10:38 ja joka ei ota ristiänsä ja seuraa minua, se ei ole minulle sovelias. ”

    VT lohduttaa: Malakia 4 :5

    4:5 Katso, minä lähetän teille profeetta Elian, ennenkuin tulee Herran päivä, se suuri ja peljättävä. 4:6 Ja hän on kääntävä jälleen isien sydämet lasten puoleen ja lasten sydämet heidän isiensä puoleen, etten minä tulisi ja löisi maata, vihkisi sitä tuhon omaksi.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Tarja

      Valitettavasti maailmassamme on vastakkainasetteluja, on aina ollut ja tulee vastakin olemaan niin kauan kuin tätä nykyistä maailmanaikaa kestää.

      Näin myöskään totuuden puhuja ei aina saa suopeaa vastaanottoa, vaan kaikenlaisia vainoja ja jyrkkääkin vastustusta voi syntyä.

      Näitä Jeesus ennakoi. Vaikka hänen sanomansa oli, ja yhä on, rauhan sanomaa, niin kuitenkin tämän maailman ihmisten elämän todellisuudessa syntyy ristiriitoja.

      Jeesus ei kuitenkaan kerro näistä vastustuksista ikään kuin hiljaiseen hissutteluun vaipumisen suositteluna, vaan hän ottaa nämä esille, jotta hänen oppilaansa voivat avoimesti ja rohkeasti ja mitään pelkäämättä pitää esillä totuuden sanaa Jumalan rakkaudesta, joka kutsuu meitäkin rakastamaan toinen toistamme.

      Tuota Malakian kohtaa olen usein käyttänyt, kun olen puhunut vanhempien ja nuorten välisistä suhteista. Hyvien välien luomisessa on painotettava sitä, että vanhempien on aihetta ottaa aloite. Heidän pitää kääntyä lastensa puoleen, kuunneltava näitä ja huolehdittava lastensa hyvinvoinnista. Kun tämä pääsee todellisesti ja aidosti vaikuttamaan, niin yleensä (valitettavasti ei ihan aina) silloin myös lapset kääntyvät vanhempiensa puoleen ja yhteys syntyy.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Matias Roto

    Eläkkeellä oleva rovasti. Entinen Kamerunin lähetti. Sotainvalidien veljespappi Kanta-Hämeessä. Vuoden somerolainen 2012. Kepun Varsinais-Suomen piirin kirkollisasiain toimikunnan puheenjohtaja. Puoliso prinsessa Colette on Someron seurakunnan kirkkovaltuutettu. Fb Tauno Matias Roto Puh 040 - 356 06 25

    Kirjoittajan kommentoiduimmat blogit