Kommentti Hesarin kirjoittelusta Patrik Tiaisen liikkeestä

Hesarin kirjoittelu Tiasen liikkeestä kuvastaa median suhtautumista hengellisyyteen.
Sen enempää liikkeeseen ulkopuolisena kantaa ottamatta, tällainen median huono asenne kannattaa huomata.

Vaikka jutussa oli pyritty ”muka- tasapuolisuuteen”, todellisuudessa kirjoittaja ottaa negatiivisen ja arvostelevan asenteen.
Arvokkaita asioita elämäänsä saaneiden kokemukset kuitataan parilla lauseella, muuta epäileville ja kriittisille arvioinneille annetaan paljon tilaa.
Jutussa käytetään useassa kohti sanoja jotka ovat alentavia.
Nousisi melkoinen sota, jos jonkun puoluekokouksen ja puolueen toiminnasta media kirjoittaisi näin huonosti.
Oman kehittymättömän ja asioita ymmärtämättömän asenteen paljastaminen jutussa osoittaa kirjoittajan ammatillisen tason ja asenteellisuuden.
Karismaattisuuteen sisältyy asioita, joita ei voida selittää millään psykologialla. Uskoon tulleet ihmiset voivat salaperäisesti saada henkisen vapahduksen, toivon ja parantua pahoistakin riippuvuuksista. Esimerkkejä on lukemattomia ja koko ajan niitä tulee lisää.
Ei ole uskottavaa ajatella, että kyse on jo vuosia tuloksetta ponnistelleen ihmisen omasta teosta, vaan kyse on nimenomaan ihmisen ulkopuolisen voiman, Jumalan,  aiheuttamasta muutoksesta.
Myös ensimmäisenä helluntaina Jeesuksen poistumisen jälkeen, oli suuri kokous, jossa ulkopuoliset närkästyneet paheksujat arvioivat Jeesukseen uskovien olevan humalassa Hesarin artikkelin tapaan.
Onneksi se karismaattinen kokous meni hyvin. Ilman sitä (ja kristinuskon leviämistä) mekin eläisimme epäilemättä vieläkin henkisesti ja fyysisesti väkivaltaisemmissa, epäoikeudenmukaisemmissa ja korruptoituneemmissa oloissa, jossa ei olisi oikeutta, rakkautta eikä toivoa.
Esimerkkejä tällaisista maista on valitettavasti jo liiankin kanssa.
Kristittyjen pitäisi minusta pitää aktiivisesti esillä yhteiskunnallisessa keskustelussa kristinuskon hyviä yhteisöllisiä ja ihmisten välisiäkin arvoja joita nykymaailmassa kipeästi tarvitsisimme.
Nykyisen kaltainen umpioituminen sisäpiiriläisyyteen ja keskittyminen vain  perinteisten kaavojen pyörittämiseen on haitaksi myös kirkon perustehtävälle. Seurakuntien pitäisi esimerkillän uskottavasti toteuttaa seurakunnissa yhteisöllistä iloista, tasa-arvoista, lämminhenkistä ja avaraa rakkaudellisuutta Jeesusten opetuksia seuraten.
Tämä olisi parasta mahdollista kristinuskon markkinointia ja vähentäisi varmasti myös nykymedian irvailuja.

HS:n juttu: http://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000005092875.html

 

  1. Martti Pentti, tarkoitatko erttäkun Hesarin ikkunan alle perustettiin leiri joka oli sinä monta päivää niin siitä kirjoitettiin vasta viikon kuluttua koska leirin todenperäisyyttä ei voitu vahvistaa?

    Suhtautumisesi mediaan on käsittämättömän naiivia. Oikeasti luulet että uutisen kertomatta jättäminen perustuu aina journalistiseen harkintaan? Lehden tehtävä ei ole harkita mitä joku uutinen vaikuttaa.

    • ”Lehden tehtävä ei ole harkita mitä joku uutinen vaikuttaa.” Totta kai on. Sanavapauteen kuuluu vastuu sanomisen seurauksista.

    • Vallitsee Suomessa vaikenemisenkin vapaus. Toki siihenkin liittyy vastuu. On asioita, joista ei saa olla vaiti.

  2. V-J Jalkanen,,

    Tänään Tiainen ja muut ilmiöt voidaan arvioida, koska heidän puheitaan ja tilaisuuksia on taltioita satamäärin. Blogistasi päätellen olet päivittäisessä yhteydessä Armonistuimelle, Jeesuksen kanssa. Jos katsot vaikka kymmenen taltiointia Tiaisesta, niin sinulla ei pitäisi olla mitään ongelmaa päätellä hänen raamatullisuutensa.

    Kun aikoinaan Herzog tuli TV7:n sponsoroimana Suomeen, hänen harhansa tuli esille jokaisessa puheessa.

    Koska tänään on todella mahdollisuus tutustua näiden kuuluisuuksien julistukseen, niin pidän jopa edellytyksenä, että materiaaliin tutustutaan, jos kantaa otetaan.
    Summittainen hyväksyminen tai vastustaminen ympäripyöreästi kumpaakin laitaa esittäen ei ole tarpeen.

  3. Katselin youtubesta löytämäni videon Patrik Tiaisen kielilläpuhumisesta. (Siinä hän puhui paljon myös englantia, jonka toinen henkilö tulkkasi suomeksi.) ’Kieli’, jota Patrik Tiainen päästi suustaan, oli mielestäni samaa, mitä murrosikäiset klopit käyttävät matkiessaan venäjää: ’struzhna pruzhna…’ Välillä Patrik Tiainen piti taukoja joko päristen tai kuin sanoja hakien. Taustalla puhui joku toinen kielillä hieman vivahteikkaammin ääntein. Lyhyen aikaa yleisön joukosta kutsuttuna esillä ollut henkilö tuotti mielenkiintoisempia ’sanoja’ kuin kumpikaan näistä.

    Olen joskus vilkaissut tutkimusta, jossa kielilläpuhumista arvioitiin kielitieteen näkökulmasta. Muistaakseni siinä todettiin, että ääntely yleensä kuulostaa sellaiselta vieraalta kieleltä, jota puhuja on usein kuullut. Matkimisesta siinä näyttäisi olevan kysymys – ehkä tiedostamattomasta. Järjelliselle kielell tyypillisiä rakenteita ei liene löytynyt. (Eri asia ovat tarinat hurmoksessa suolletuista portugalilaisista hävyttömyyksistä.) Onkohan aiheesta tehty uudempia tutkimuksia, kun aineistoa näyttäisi netissä olevan runsaasti?

    • Olis mielenkiintoita saada tulokset tilanteessa,missä kaksi tai kolme eri kielippuhumisen tulkinnan armolahjan saanutta kääntäisi toisiaan kuulematta ja näkemättä simultaanisti saman jonkun kielläpuhumisen!

      Onkohan tämmöistä koetta koskaan tehty?

  4. ”Kielillä puhuva rakentaa itseään, mutta profetoiva rakentaa seurakuntaa.” 1.Kor.14:4

    Uudessatestamentissa kielillä puhuminen on mainittu monessa yhteydessä ja se on todellinen ilmiö, se on lahjoista vähäisinpiä, mutta yksittäisen ihmisen ja Jumalan suhteen rakentumiselle tärkeä. Suosittelen ihmistä rukoilemaan yksinäisyydessä kielillä, yhteisiin seurakunta tilaisuuksiin sitä ei voi suositella, koska se ei rakenna muita. Profetoiminen taas on Jumalan Sanan opettamista ja Jumalan salaisuuksien julkituomista seurakunnalle.

    On parempi rukoilla ymmärryksellä, kuin kielillä. Eikä kaikki edes rukoile kielillä, vaikka ymmrtäisivät kaikki Jumalan salaisuudet.

    • En tietenkään tiedä, millaiseen rukoukseen viittaat mopoautolla ja millaiseen mersulla. Minun mielikuvani kuitenkin on, että ’mersurukous’ menee todennäköisemmin taivaassa mappiin Ö. ”Kun rukoilette, älkää tehkö sitä tekopyhien tavoin. He asettuvat mielellään synagogiin ja kadunkulmiin rukoilemaan, jotta olisivat ihmisten näkyvissä. Totisesti: he ovat jo palkkansa saaneet. Kun sinä rukoilet, mene sisälle huoneeseesi, sulje ovi ja rukoile sitten Isääsi, joka on salassa. Isäsi, joka näkee myös sen, mikä on salassa, palkitsee sinut.”

  5. Sitähän kielilläpuhuminen juuri parhaimmillaan on. Voi rukoilla suu kiinni kielillä, niin ettei kukaan muu sitä kuule, eikä tiedä siitä mitään. Usein rukouksemme on kämpelöä. Emme löydä sanoja. kielillä rukoilemisessa ei ole näitä esteitä.
    Minua kummastuttaa se, miten haluttomia monet uskovat ovat ottamaan vastaan Jumalan parhaimpia lahjoja. Lahjoja joita voi käyttää kenenkään muun niistä tietämättä. Lahjoja joita salaa käyttämällä saa olla Jumalan työrukkasena. Armolahjat ovat Jumalan suuria salaisuuksia ja juuri niitä Mersuja, mitä olisi tarjolla. Silti monet tyytyvät mopoautoihin. Usein lahjoja käytetään väärin ja niillä pröystäillään. lahjoja saaneet koetaan joksikin erilaisiksi ja huippuyksilöiksi. Siinä varmaan yksi syy siihen haluttomuuteen. emmehän halua olla mitään erikoistyyppejä..

    • ”Usein rukouksemme on kämpelöä. Emme löydä sanoja. Kielillä rukoilemisessa ei ole näitä esteitä.” Mitä rukous on? Tämän määritelmän löysin kirkkomme sivusoilta: ”Rukous on sydämen puhetta Jumalan kanssa eli ihmisen sisimmän avaamista vuorovaikutukseen Pyhän Kolminaisuuden kanssa.” Onko sanojen hakemisen kömpelyys minkäänlainen ongelma, kun ihminen avaa sisimpänsä Jumalalle? Eikö se ole jotain paljon syvällisempää kuin kauniiden lauseiden sorvaaminen. Olisiko käsittämättömän kielen tuottaminen yhtään ’näppärämpää’ kuin tutulla äidinkielellä sopertaminen? Ei Jumalan luokse mersulla mennä, hengellisilläkään. Hän tulee ihmisen luokse.

    • Jos sitä vertaa ajoneuvoon, se voisi mielestäni olla kilpa-auto, jolla ajetaan suljetulla radalla. Elämys voi olla hieno, mutta matka ei etene. Paavalikin oli ymmärtääkseni tätä mieltä. ”Jos ylistät Jumalaa hengessä, kuinka oppimattoman paikalla istuva saattaa sanoa ’amen’ sinun kiitokseesi? Eihän hän ymmärrä, mitä sanot.”

    • ”Mutta profetoiva puhuu ihmisille rakennukseksi ja kehoitukseksi ja lohdutukseksi. Kielillä puhuva rakentaa itseään, mutta profetoiva rakentaa seurakuntaa.” Lainataanpa vielä tämä Paavalin ajatus. Patrik Laineesta puheen ollen hänen kielilläpuhumisensa kokoontuneen väen edessä on siis myös hänen itsensä eikä seurakunnan rakentamista. Eikö tällainen yleisön edessä itsensä rakentaminen ole juuri sitä, mistä Jeesus rukouksesta opettaessaan varoitti: ”He asettuvat mielellään synagogiin ja kadunkulmiin rukoilemaan, jotta olisivat ihmisten näkyvissä.”

  6. Sanomattomin sanoin, voi ymmärtää kahdella tavalla. Joko ei sanota mitään, tai sanotaan sellaisilla sanoilla, joita ei voi ääneen lausua. Juurikin tällaisesta rukouksesta on on usein kysymys kun kielillä rukoillaan. Itse rukoilin aikoinaan usein ääneen kielillä kunnes se muuttui hiljaiseksi ymmärrykseksi, jossa ei tarvita sanoja. Jumala puhdistaa ja opettaa ihmistä Raamatun Sanan kautta.

    ”Kielillä ääneen puhuminen” on jossain määrin vähän yksipuolinen ilmaus asialle, jonka ulkopuoliset havaitsevat asiasta paljoakaan ymmärtämättä. Kaikki kieli tulee kuitenkin myös ymmärtää, muuten sillä ei ole rakentavaa merkitystä.

    ”Samoin myös Henki auttaa meidän heikkouttamme. Sillä me emme tiedä, mitä meidän pitää rukoileman, niinkuin rukoilla tulisi, mutta Henki itse rukoilee meidän puolestamme sanomattomilla huokauksilla.” Room.8:26

Jalkanen Veli-Jussi
Jalkanen Veli-Jussihttp://eyk.fi,salli.com,sahalankartano.fi
Olen monialatuottaja, vuorovaikutuskouluttaja sekä keksijä, asenteiltani varmaan maailmanparantaja ja kehittäjä ja harrastuksiltani, seikkailija, sekä hyvinvointi-, terveys- ja ympäristöasiantuntija. Haluan yrittää ymmärtää kaikkeudessa olevia vuorovaikutussuhteita sekä edistää elämää ja rakkautta. vessi@salli.com