Koko Jeesuksen toiminta kiteytyy kasteeseen

3. adventtisunnuntai 17.12.2017
Tehkää tie kuninkaalle, adventus spiritualis et sanctificationis
Evankeliumi: Joh. 1: 19-27 tai Joh. 3: 26–30

Johannes Kastajan toiminta keskittyi kasteeseen. Hän valmisti tietä Jeesuksen tulolle. Pyhän kasteen kautta hän välitti Jumalan anteeksiannon. Kasteessa vaikutti Jumala, antoi synnit anteeksi ja vapautti ihmiset Jumalan lapsen vapauteen.

Johanneksen aikana kaste oli juutalaisille niin tärkeä, että heidän oppineensa alkoivat kysyä, oliko Johannes Messias, tulevan Jumalan valtakunnan kuningas. Näihin kysymyksiin Johannes vastasi ettei ole. Sen sijaan hän ennusti, että hänen jälkeensä tulee toinen, joka on tämä täyttymyksen ajan Kristus, Messias.

Johannes Kastaja viittasi Jeesukseen. Jeesus on profetiain täyttymys. Hän on Messias, Kristus.

Jeesus opetti. Hän teki ihmeitä. Häntä kuulivat suuret joukot kansaa. Ihmiset tekivät parannusta. Kaiken tämän valtaisan tapahtuman Johanneksen evankeliumi keskittää yhteen lauseeseen: "Jeesus kastoi." Kasteessa Jeesus otti ihmisen yhteyteensä. Siksi kasteeseen sisältyy koko evankeliumi.

Lähetyskentillä kasteen ratkaiseva merkitys korostuu. Ihmiset tajuavat, että tässä on se raja, missä ratkaistaan pysyvätkö he vanhassa uskossaan, vai kääntyvätkö he kristinuskoon.

Meillä täällä Suomessa kasteen ihana siunaus on niin yleinen, ettei tapahtuma herätä samalla tavoin ratkaisun tunnelmaa vaan ainoastaan perinteen mukanaan tuomaa turvallisuutta.

Kuitenkin kaste on kaikkialla uudestisyntymän tapahtuma. Luonnollisessa syntymässä ihminen saa ajallisen elämän, kasteen uudestisyntymässä ikuisen elämän osallisuuden. Adamin lankeemuksen alainen siirretään Kristuksen uudistamaksi anteeksiannosta eläväksi Jumalan lapseksi. Saatanan valta murretaan ja Jumalan valtakunta tulee esille. Pyhä Henki annetaan ihmiselle lahjaksi ja ihminen vapautuu synnin, kuoleman ja perkeleen vallasta.

Vuoden 1992 käännös sanoo Johannes Kastajan ja Jeesuksen toimittamasta kasteesta Johanneksen evankeliumin kolmannessa luvussa seuraavaa:

Johannes Kastaja ja Messias

22 Tämän jälkeen Jeesus lähti opetuslapsineen Juudeaan. Hän viipyi siellä heidän kanssaan jonkin aikaa ja kastoi ihmisiä. 23 Myös Johannes kastoi edelleen; hän oli Ainonissa, Salimin lähellä, missä oli runsaasti vettä, ja ihmisiä tuli sinne kastettaviksi.

133 kommenttia

  • Jari Raappana sanoo:

    Mutta kun tuolla tavalla kansat eivät käänny. Seurauksena on vain valtionuskontoa ja sitä myötä kastettua pakanuutta. Suurin osa suomalaisista nimellisesti luterilaisista tulisi erotetuksi alkuseurakunnasta elämäntapansa vuoksi. Mieti sitä.

    Koskaan missään kokonainen kansakunta ei ole tehnyt parannusta ja tullut elävään uskoon. Paikallisesti siihen on joskus lähelle päästy, kun esimerkiksi lestadiolaisen herätyksen vaikutuksesta kokonaiset kyläkunnat tekivät parannusta ja tulivat uskoon. Vastaavia esimerkkejä löytyy vapaakristilliseltä puolelta. Silloinkin yksilöihmiset tekivät parannusta ja tulivat uskoon. Heitä ei ohjattu siihen väkipakolla ja ulkoisten riittien avulla.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Jari

      Kääntymyksen varsinainen ratkaisuhetki on ihmisen kaste. Uudessa testamentissa parannuksen varsinainen tapahtumahetki ja tapa on kasteessa.

      Markuksen eka luvussa Jeesus sanoi: “Tehkää parannus” ja Johanneksen evankeliumissa sanotaan vastaavassa kohdassa Jeesuksen työstä: “Jeesus kastoi.”

      Huomaa myös sanonta

      “parannu k s e n ” kaste.

      Siinä ei sanota aikaisemmin parannuksen tehneen kaste, siinä ei myöskään sanota myöhemmin parannusta tekevän kaste, vaan siinä parannus ojennetaan kasteen välityksellä.

      Pakanuudesta kristinuskoon kääntyville yleensä annetaan opetusta etukäteen, poikkeuksena vain erityiset olosuhteet, jotka tekevät paremmaksi suorittaa kaste välittömästi. (Esim Etiopian rahaministeri Ap.t. 8.)

      Kun suurina joukkoina käännytään niin silloin kaste tehdään yhdellä kertaa koko kyseessä olevalle joukolle. Tämä on kuitenkin niin merkittävä tapaus ja sen merkityksen paikalla oleva joukko on niin paljon sisäistänyt sen merkityksen että kun esimerkiksi hämäläisiä nykyisen Hämeenlinnan lähellä kastettiin suurin joukoin ja muutamat heistä sitten myöhemmin katuivat tätä tapahtumaa, niin he eivät jättäneet luopumustaan kristillisestä uskosta vain passiivisen osallistumattomuuden varaan, vaan menivät erään järven rannalle ja konkreettisesti vettä käyttäen pesivät kristillisen kasteen pois. Näin he uudelleen kastautuivat pakanuuteen. Nykyisin tuon järven nimenä on tuon tapauksen muistoksi “Katumajärvi”.

      Kaste ei menetä milloinkaan merkitystään, koska se on Jumalan työ, mutta ihmisen epäusko voi viedä ihmisen pois kasteessa saadun uskon yhteydestä.

      Koko Raamatun näkökulma on kollektiivinen, kokonaisia kansoja koskettava.

      Matteuksen evankeliumin kastekäskystä olen jo edellä kirjoittanut. Joten otetaanpa tähän näytteeksi Ilmestyskirjan näköala pelastuneitten joukosta. Koko puhetapa on kollektiivinen.

      Ilmestyskirja:

      5:9 ja he veisasivat uutta virttä, sanoen: “Sinä olet arvollinen ottamaan kirjan ja avaamaan sen sinetit, sillä sinä olet tullut teurastetuksi ja olet verelläsi ostanut Jumalalle ihmiset kaikista sukukunnista ja kielistä ja kansoista ja kansanheimoista

      7:9 Tämän jälkeen minä näin, ja katso, oli suuri joukko, jota ei kukaan voinut lukea, kaikista kansanheimoista ja sukukunnista ja kansoista ja kielistä, ja ne seisoivat valtaistuimen edessä ja Karitsan edessä puettuina pitkiin valkeihin vaatteisiin, ja heillä oli palmut käsissään,

      10:11 Ja minulle sanottiin: “Sinun tulee taas profetoida monista kansoista ja kansanheimoista ja kielistä ja kuninkaista.”

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jari Raappana sanoo:

      Tuo Ilmestyskirjan kirja tosiaan kuvaa sitä, kuinka kerran valtaistuimen edessä on ihmisiä kaikista kansoista. Mutta huomaatko: siellä eivät ole kaikki kansat, vaan kaikista kansoista ainoastaan ne, jotka ovat tehneet parannukset ja uskoneet, aivan kuten Raamattu opettaa?

      Parannus on mielenmuutos. Todellisella Jumalan lapsella on nämä kaikki: parannus, usko ja kaste. Kaikki kolme tarvitaan pelastumiseen. Suurimmalla osalla suomalaisista on näistä kolmesta vain kaste. Se taas ei itsessään tee kenestäkään ex opere operato Jumalan lasta.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Jari

      Ex opere operato -käsite merkitsi alkuaan sitä että messuun ja muihin kirkon tapahtumiin osallistuvan ei tarvinnut ruveta miettimään onko toimitus laillinen ja vaikuttaako Jumala siinä jos pappi on sisimmältään jumalaton vaikka ulkonaisesti hänessä ei olekaan mitään häpeällistä. Tämä ilmaisi että uskova saa panna täyden luottamuksensa julistettuun Jumalan sanaan.

      Sitten tuo jossain vaiheessa muuntui siten että samaa ajateltiin myös vastaanottajan aeenteesta. Jotkut alkoivat opettamaan että kunhan vain nämä toimitukset on oikein hoidettu niin vastaanottaja pelastuu täysin omasta sisäisen elämänsä asenteista riippumatta.

      Tätä varten pitää tehdä ero toimituksen laillisuudesta ja voimassaolosta toisaalla ja toisaalla sen varaan heittäytymisen eli tuon pelastuksen lahjan vastaanottamisen välillä.

      Jumalan sanan takia toimitus on ja pysyy voimassa täysin riippumatta toimittajan uskosta tai sielullisesta tilasta samaten toimituksen ehtona ei ole vastaanottajan usko, vaan kun ulkonainen aine, muoto ja Jumalan sana ovat siinä on läsnä, niin se on pätevä ilman pienintäkään epäilystä. Näin ollen myös Juudas Iskariot nautti todellisesti ja reaalisesti Jeesuksen ruumiin, kun Jeesus asetti pyhän ehtoollisen.

      Sen sijaan sakramentin ja Jumalan sanan antama hyöty jää sen varaan että vastaanottaja uskossa tarttuu annettuihin lupauksiin ja Jumalan sanan lohduttavaan sanomaan. Sanan saarnan ja pyhien sakramenttien rajattoman rikkaat lahjat on tarkoitettu uskossa käyttöön pantaviksi ja niihin saamma toivomme panna. Esim Juudas Iskariot ei ottanut saamansa ehtoollisen täysipainosta ja todellista lahjaa uskolla vastaan vaan epäuskossaan torjui pyhät lupaukset, minkä paatumuksen takia hän joutui pelastuksen ulkopuolelle.

      Samaten Luther kuvastessaan Vähässä katekismuksessa kasteen valtavaa lahjaa liittää tuon kohdan selitykseen vastaanottaneen uskoon viittaavat sanat: “—kaikille, jotka uskovat Jumalan sanat ja lupaukset niin kuin ne kuuluvat.” Lahja siis on ehdoton ja täydellinen sisältäen kaiken pelastukseen tarvittavan ja juuri tähän täytettyyn pelastustekoon usko sitten tarttuu ja ottaa sen vastaan iankaikkiseksi autuudekseen.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jari Raappana sanoo:

      Tuosta olen aivan samaa mieltä, että saa laittaa täyden luottamuksen Jumalan sanaan. Jumalan sana, ja vain se, on kaiken perusta. Usko tulee sanan kuulemisesta.

      Olen joskus kuullut joidenkin tai jonkun luterilaisen käyttävän sellaista termiä kuin “armonvälineiden itsevaikuttavuus.” Tämä tarkoittanee sitä, että riittää kun kastetta ja ehtoollista oikein toimitetaan, niin ne itsessään synnyttävät uskon. Joskus kuulee jopa ajatusta, että on paha, että tähän lisätään mitään “ihmistekoista.” Tämä on puhtaaksiveljeltyä sakramenttiteologiaa, jota Sinunkin kirjoituksesi varsin pitkälle edustavat.

      Tässä kohtaamme koko lapsikasteen ja sen varaan rakentuvan teologian ongelman ytimen. Kun luotetaan armonvälineiden itsevaikuttavuuteen, niin karu lopputulos on se, että ihminen todellisuudessa jää uskolle ja Jumalan Valtakunnalle vieraaksi, eikä todellista uskoa, opetuslapseudesta ja Jumalan lapseudesta puhumattakaan, synny. Ihmisten uskotaan olevan kristittyjä armonvälineiden itsevaikuttavuuden perusteella, vaikka todellisuudessa heidän sisimpänsä ei ole koskaan muuttunut.

      Koska suomalaisia ei ole ohjattu todelliseen opetuslapseuteen, niin tässä tilanteessa olemme nyt kansana. Meillä on kansa, joka on nimellisesti kristitty, mutta joka todellisuudessa elää, pientä vähemmistöä lukuun ottamatta, vieraana todelliselle kristillisyydelle. Ja tämä näkyy muun muassa monenlaisena pahoinvointina.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Jari

      Niin kuin junan ja matkustajan suhde on sellainen että ensiksi pitää olla juna johon astutaan ennen kuin matkusta voi saada kyydin määränpäähän, yhtä lailla uskon ja kasteen välillä pitää olla Jumalan lapsuus, joka kasteessa tulee meidät johtamaan taivaan tielle, jotta me sitten uskossa voimme elää todeksi Jumalan meille lahjoittamaa uutta elämää.

      Tai käyttääksemme talossa olevan sähkön vaikutuksia vertauksen, ensiksi pitää kytkeä talo sähköverkkoon, eli siis meidät kasteessa Jumalan yhteyteen, ennen kuin katkaisijasta voidaan sytyttää huoneessa oleva lamppu, eli siis uskon kautta ottaa käyttöömme Jumalan kirkkauden valo elämämme valistuksessa.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Jari

      Uuden testamentin opetus on sellainen että koko kansan pitää kuulua kristikuntaan.

      Otapa opiksesi tapaninpäivän esille nostaman Stefanoksen opetus.

      Ap.t. 7:38 käyttää sanaa “kirkko” eli “seurakunta”, ekklesia, tarkoittamaan nimenomaan koko kansaa. Niinpä puhe siitä että kirkko kuuluu koko kansalle ei ole vain Vanhan testamentin ajan oppi, vaan dynaamisen eteenpäin menevän kirkon opetus kirkon olemuksesta.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • ismo malinen sanoo:

    Tuo kasteeseen pakottamisen on aika omituinen väite. Tosin Kirkko on kastanut pakanoita joskus isoin joukoin ja kiireellä. Se kuvaa myös kastetta mielestäni hyvin.

    On väärin kuvitella, että kaste, kuten ehtoollinenkaan muuttuisi toiseksi kasteen saajan tai ehtoollista nauttivan mukaan. Kaste on aina voimassa, samoin ehtoollinen. Jos joku ei niistä hyödy, niin kaste ja ehtoollinen on kuitenkin pätevät itsessään, koska ne ovat ja pysyvät Jumalan puolesta voimassa. Jumala on vannonut itse itsensä kautta ja juuri siksi lupaukset ovat Voimassa kasteen ja ehtoollisen kohdalla täydessä Voimassa.

    Jos taas ihminen ei usko, niin näiden osallisuus raukeaa. Näin siis on, että Kaste ja ehtoollinen toimivat uskon kanssa yhdessä, mutta ei koskaan ilman niitä.

    On tavoiteltavaa, että kaikki maailman kansat tulevat tuntemaan Jeesuksen ja heidät kastetaan Kristukseen. Tapahtuuko tuo vanhempien tahdosta tai ihmisen omasta tahdosta, ei muuta kasteen merkitystä, kunhan myös toinen velvoite täyttyy, eli Sana ja opetus. Kaste pysyy, kuten Sanakin loppuun asti voimassa. On turha asettaa kastetta , opetusta ja Sanaa vastakkain. Ne kuuluvat elimellisesti yhteen, kuten käsi ja ja jalat kuuluvat ruumiiseen.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Risto Kauppinen sanoo:

      Ismo, kirjoitit:

      “Jumala on vannonut itse itsensä kautta ja juuri siksi lupaukset ovat Voimassa kasteen ja ehtoollisen kohdalla täydessä Voimassa.”

      Sepä se juuri on, että me emme todellakaan usko, että Jumala on vannonut mitään liittyen monta sukupolvea apostolisen ajan jälkeen ilmaantuneeseen vauvakasteeseen. Hän ei ole sitonut itseään VAUVAkasteen veteen niin, että olisi lupautunut pelastamaan kastettavan vauvan ja antamaan hänelle anteeksi perisynnin syyllisyyden yms. Sellainen ajattelu tuli ihmisten päästä, ei Jeesukselta. Alussa ei vauvoja kastettu eikä kehotettu kastamaan. Kehotettiin julistamaan evankeliumia ja kastamaan niitä, jotka uskovat. Heille luvattiin pelastus. Siihen Jumala on sitoutunut. Hän on sitoutunut Johanneksen evankeliumin lähetyskäskyssä siihenkin, että “keiden synnit te anteeksiannatte, niille ne ovat anteeksiannetut. Ja Jeesus on sitoutunut tunnustamaan Isänsä edessä sen, joka tunnustaa Hänet ihmisten edessä. On luvattu niinkin, että jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu. Jumala armahtaa katuvan syntisen, joka häntä lähestyy tapahtui se kasteessa tai miten vaan.

      Mutta on väärinkäsitys ja kristikansan ikävä harharetki ajatella, että kaste olisi ympärileikkauksen tapaan vauvoille annettava riitti, joilla heidät liitetään Jumalan kansaan ja armon saavien joukkoon. Usko Jeesukseen on uuden liiton Jumalan kansan pohjavaatimus. Se tulee kuulemisesta ja ihmisen tulee henkilökohtaisesti tunnustaa Jeesus kasteessa ja/tai suulla.

      Vaikka vauvakaste olikin pitkään melkein ainoa kastemuoto ja vain harvat uskalsivat sitä kyseenalaistaa, niin se ei tee siitä oikeaa ja raamatullista. Se osoittaa vain Paavalin ymmärtäneen asioita: “Olkoon Jumala totinen, mutta jokainen ihminen valhettelija”.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Risto

      Tekstisi on nykymuotoinen 1520 -luvulla keksityn oppirakennelman uudelleenlämmitys. Samat urbaanilegendat vilisevät siinä.

      Otetaanpa aivan historiallinen kysymys milloin on ensimmäisen kerran toimitettu baptistinen kaste eli siis lapsena kastetun ihmisen uudelleen kaste _ s i l l ä _ _ p e r u s t e e l l a _ , että lapsikaste ei muka ole pätevä siitä syystä että kaste on tehty lapsena.

      Tähän ei riitä esimerkiksi lähetystilanteissa tehdyt aikuisten kasteet, koska noissahan kysymys on uusien ihmisten voittaminen kristikunnan yhteyteen eikä suinkaan ihmisten kiskominen pois kasteen kautta tapahtuneesta Jumalan lapseuden turvalliselta uskon pohjalta.

      Tähän ei myöskään kelpaa esimerkiksi sellaisesta eri oppipohjalla olevien suuntausten jäsenten uudelleen kastamisesta sillä perusteella että toista ryhmää ei enää pidetä kristillisenä vaan niin kauas kristinuskosta menneenä ettei sen kastettakaan enää voi pitää sisällöltään kristillisenä. Tällöinhän uudelleen kastamisen perusteluna ei ole ikä vaan kirkosta vieraantunut oppi.

      Kun siis kysytään milloin ensimmäisen kerran on toimitettu uudelleen kaste aikuisena sillä perusteella että lapsikaste ei muka ole pätevä, niin vastaukseksi saadaan tammikuussa 1525.

      Otetaanpa tähän lauselma Hermaan Paimenesta yksi lause: “He astuvat veteen kuolleina ja nousevat siitä elävinä.” Voiko tätä selvemmin puhua siitä, että kaste uudestisynnyttää.

      Hermaan Paimen on kokoelma johon on koottu hänen näkyjään ja puheitaan eri vuosikymmeninä toisen vuosisadan alkupuolelta. Hänen veljensä oli Rooman paavi Pius I, paavina noin 140-155 j.Kr.

      Edellä olet jo puhunut Tertullianuksesta. Hän kirjoittaa, että pelastumme vain pysymällä kasteen vedessä voimme pelastua: “Me pienet kalat synnymme vedessä seuraten Kalaamme Jeesusta Kristusta, emmekä pelastu muuten kuin pysymällä vedessä.”

      Tässä hän puhuu selvää kieltä siitä että kaste uudestisynnyttää.

      Ja huomata sopii, ettei kummassakaan ole ikärasistista lisälauseketta, joka sanoisi ettei tämä muka koskisi vauvoja.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Risto Kauppinen sanoo:

      Matias,

      olen kyllä selittänyt jatkossa olevaa asiaa jo aiemmin, mutta toistetaan.

      Minun näkemykseni – jota varmaan kaikki eivät purematta niele – on, että kaste raamatullisessa käytössä uudestisynnytti. Pitää huomioida, millaisesa kontekstissa kaste annettiin. Se oli silloin ihmisen ensimmäinen responssi välitön Jumalan kutsuun ja tunnustautuminen Jeesukseen heti sen jälkeen, kun hän oli uskonut kuulemansa evankeliumin, saanut piston sydämeensä ym.

      Tulin itse uskoon – en vauvakasteessa – vaan helluntaiseurakunnan kokouksessa, kun Jumalan kutsuva sana “kolahti” minuun. Tajusin olevani syntinen ja tarvitsevani veren pesua, Tulin siihen “mitä meidän tekemän” -hetkeen. Menin esirukousalttarille, kun sinne kutsuttiin. Puolestani rukoiltiin ja annettiin synninpäästö. Pyhä Henki kosketti ja olin uusi luomus. Jos olisi ollut UT:n aika, niin sen sijaan, että olisin käynyt lyhyen keskustelun sielunhoitajan kanssa ja hän olisi rukoillut puolestani, niin minut olisi saman tien kastettu. Silloin voisin sanoa uudestisyntyneeni kasteessa.

      Nyt tapahtui samaan tapaan kuin ilmeisesti Timoteukselle: “tunnustauduin (hyvällä) tunnustuksella iankaikkiseen elämään”. Tunnustin Jeesuksen ihmisten edessä ja sitä kautta olin asemassa, että hän tunnusti ja tunnustaa minut Isänsä edessä. Uudestisynnyin Jumalan lapseksi. Se ei suinkaan tapahtunut vauvakasteessa, jossa kukaan ei ole koskaan uudestisyntynyt. Sellainen ajatus on lähtöisin Augustinukselta ja muilta harhaan menneen kirkkolaitoksen järkeilijöiltä. Se on epäuskottava “agraarilegenda” ja magiaa. He nyt vain erehtyivät pitämään vauvakastetta alkuperäisenä ja piti sitten rakentaa oppia sen ympärille.

      Uudestisyntyminen ei ole sidottu veden elementtiin vaan ihmisestä voi tulla Jumalan lapsi muutenkin. Ja normaalisti tuleekin, koska tätä nykyä ei ole käytössä se, että kaste annettaisiin välittömästi evankeliumin saarnan ja uskomisen jälkeen. Sen sijalla on synninpäästöjä ja muita. Joka sekin antaa anteeksiantamuksen.

      Uudestisyntymisen ehdot ovat Jumalan sana (1. Piet. 1:23), usko (mm. 1. Joh. 5:1) ja Jeesuksen vastaanottaminen (Joh. 1:12). Ne ovat sellaisia ehtoja, jotka ovat puhetta ymmärtämättömän vauvan ulottumattomissa. Niitä ei häneltä vaadita. Taivasten valtakunta kuuluu vauvoille jo heidän viattomuutensa ja Jeesuksen lunastustyön johdosta. Usko jo, että vauvoja ei tarvitse yrittääkään “uudestisynnyttää” tai pelastaa kadotuksesta kasteella. Oikeudenmukainen ja rakastava Taivaan Isä ei heitä heidän kaltaisiaan kadotukseen, jos he kuolevat pieninä ilman vesiriittiä.

      Kun he varttuvat, heille tulee kertoa evankeliumi. Jumalan sana, usko ja Jeesuksen vastaanottaminen vaikuttavat sen, että he pysyvät Jumalan omina, sellaisina, jotka Jeesus tunnustaa Isänsä edessä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Risto

      Oman persoonallisen kokemuksen pohjalle ei historian oikeellisuutta voi rakentaa. Se on perustettava historian lähteille.

      Voitko näyttää tarkkaa viitettä tekstiin, jossa sanotaan että lapsen kaste on väärin sillä nimenomaisella perusteella, Että se on

      Lapsen kaste

      Ja että se on uusittava

      Nimenomaan tällä perusteella.

      Olen sitä mieltä , että 1. Piet. 3:21 sisältämän lupauksen hylkääminen on ilmaus epäuskosta, jos uudelleen kastamisesta julistaa Jumalan valehtelijaksi. Siinähän Pietari sanoo, että kaste pelastaa, ilman pienintäkään ikärasismia.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Jari Raappana sanoo:

    Matiaksen kestoväite on, että uskovien kaste on peräisin 1500-luvulta. Näinhän asia ei tietenkään ole, niin kuin Raamatusta ja historiasta tiedämme.

    Todellisuudessa uskovien kaste oli käytössä yksinomaisesti alkuseurakunnassa. Myöhemmin lapsikaste tuli rinnalle ja lopulta sen ohi vallitsevaksi kastekäytännöksi. Silti uskovien kaste piti pitkään pintansa. Lopulta uskovien kasteen harjoittajia ryhdyttiin vainoamaan valtakirkon toimesta. Vuonna 413 säädettiin laki, jonka mukaan uskovien katseen harjoittajia uhkasi kuolemanrangaistus. Ensimmäiset vainotut uskovat olivat paulikiaaneja. He olivat uskovina kastettuja.

    Bogomiilit 1000-luvulla. 1100 luvulla tulivat esimerkiksi kataarit, henryläiset, pietari-bruusilaiset, humiliatit, valdolaiset ja Jumalan ystävät. Nämä herätysliikkeet käyttivät uskovien kastetta. Samoin menettelivät 1000-luvulla Jumalan ystävät, lollardit ja monet muut ryhmät.

    Uskovien kaste on alkuperäinen kaste, ja sitä on käytetty lähes 2000 aikana erilaiset uskovien ryhmät. Usein näitä ryhmiä valtion kanssa liittoutunut valtakirkko vainosi julmaksi.

    Nämä faktat olen kyllä kertonut Matiakselle aikaisemmin.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Jari

      On kaksi eri asiaa jos lähetystilanteessa kastetaan aikuisena tai jos jo lapsena kasteen saanut kastetaan uudelleen. Samaten on eri asia jos joku kastetaan uudelleen siksi että toisen edustamaa uskonsuuntaa ei enää voida pitää kristillisenä, vaan se on vieraantunut kristillisyyden perusteista niin paljon ettei heidän uskoaan enää voi pitää kristittynä, ja silloin toimitetaan kristillinen kaste ja toisaalta se että joku kastetaan uudelleen siitä syystä että aikaisempi kaste on tehty lapsena.

      Luettelossa on viittaus moneen historian henkilöön ja liikkeeseen. Kaikkien käsittely tulisi liian pitkäksi.

      Otetaanpa noista luettelemisetasi henkillöistä malliksi Pietari Bruusilainen, Pierre de Bruys, ja katsotaanpa mikä hänen kastekäsityksensä oli. Tämä on kertausta koska jo edellä hänet oli heitetty esiin mukama uudelleenkastajana ja jo silloin täsmensin hänen kasteoppinsa logiikan.

      Hänen oppiensa kuvaamisessa on esitetty viisi kohtaa, joissa hän poikkesi yleisen kirkon opista ja käytännöstä. Näistä ensimmäinen oli hänen oppinsa kasteesta ja siinä voidaan todeta kolme kohtaa. (Olen lukenut ranskankielisen käännöksen pohjalta, en alkukielellä latinaksi.)

      1. Hänestä sanotaan että hän kieltää lapsikasteen. Tuon aikaisessa kasteen yleisessä käytännössä tämä ilmaus tarkoitti samaa kuin että hän yleisesti ottaen kielsi sen että kaste antaa pelastuksen.

      2. Hänen mielestään pelastus otettiin vastaan henkilökohtaisen uskon vastaanottamisella. Kun usko on syntynyt niin tällä tavoin ihminen ottaa vastaan pelastuksen ja tuo usko sitten pelastaa ( ja mikä merkittävää esitys jatkuu …)

      3. yhdessä tuon alussa mainitun kasteen kanssa.

      Kun Pietari Bruusilaisen, Pierre de Bruys’n, oppia selostetaan muka lapsikasteen vastaisena oppina ja uudestikastajain käsitystä puolustavana niin silloin on unohdettu mainita tuo kolmas kohta mikä historiallisissa lähteissä on esitetty kuuluvan hänen kasteoppiinsa.

      Opin ydin on siinä että hän korostaa henkilökohtaisen uskon merkitystä ratkaisevana pointtina pelastustapahtumassa jopa siinä määrin että kasteen pelastava voima jää ikään kuin henkilökohtaisen uskon varaan riippuvaksi. Näin hänen oppijärjestelmänsä arvorakenne on päinvastainen kuin perinteisen kirkon perinteinen oppi, missä kaste on perusta johon usko sitten tarttuu ja josta se saa pelastuksen tukipisteen ja varman ankkurin Kristuksen yhteyteen pääsemisestä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Paulikiaanit olivat pakanoita, manikealaisuudesta vaikutteita saaneita.

      Heidät torjuttiin ei-kristittyinä, koska he kielsivät kolminaisuusopin.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Bogomiilit olivat gnostilainen uskonto. Esimerkiksi osassa heidän oppiaan saatana oli Vanhan testamentin Luojajumala. Osalle toki langennut enkeli.

      Toisten uskontojen oppi ei todista sitä, mikä on oikekn kristinuskossa.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Kataarit olivat useamman idästä tulleen uskonnon sekoitus, joista merkittävin oli manikealaisuus.

      Kun puhumme _ k r i s t i l l i s e s t ä _ kasteesta niin silloin pitää vedota kristilliseen perinteeseen eikä pakanoitten menoihin.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Humiliaatit olivat maallikkoliike. He pyrkivät elämän pyhittämiseen.

      Muuta koska he olivat maallikoita, niin heidän tehtävänsä ei ollut kastaa, vaan jättää se pappien tehtäväksi.

      Vaikka heitä aluksi kritisoitiin, niin myöhemmin heidät todettiin omiltaan katolisiksi. Heidän joukostaan on noussut sitten pappeuden otettuaan mm paavi Gregorius XII.

      Miksi heidät on mainittu muka baptistisen kasteen kannaatajiksi?

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Jari Raappana sanoo:

    Pitää olla 1300-luvulla Jumalan ystävät jne.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Ari Pasanen sanoo:

    Matias Roto luitko edellä kommentistani “todistukseni” uskoontulostani ja kasteelle menosta?

    Siis kun täysin luterilaisen seurakunnan keskellä sain sydämeeni vain ja ainoastaan Raamatusta käskyn ottaa kaste, Pietarin helluntai saarnasta “ja ottakoon kukin teistä kasteen…”, niin kun toimin sen mukaan niin oliko tämä kaste Jumalasta vai ihmisistä?

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Jari Raappana sanoo:

    Tosiasia on, että 400-luvulla lailla kiellettiin uskovien kastetta harjoitettavan. Tuonkin jälkeen esiintyy uskovien kastetta harjoittavia ryhmiä siellä täällä. 1500-luvulta lähtien sen käyttö yleistyy niin, että nykyisin suurin osa protestanttista kristikuntaa on uskovien kasteen harjoittajia.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Jari

      400-luvun varsinainen kastekeskusteku käytiin kahden katolista kastekaavaa käyttävän ryhmän välillä, katolisten ja donatolaisten välillä.

      Donatolaiset eivät hyväksyneet katolisten pappien toimituksia, koska eivät pitäneet näitä uskovina vaan luopiona. He hyväksyivät vain donatolaisen piispan vihkimän papin toimittaman kastee.

      Katoliset hyväksyivät donatolaisten toimittamat kasteet, ei siksi että ne olivat donatolaisia, vaan siksi että ne olivat katolisia, koska ne oli tehty katolisen kaavan mukaa.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Ari Pasanen sanoo:

    Matias Roto näytä yksikin kohta jossa olen toiminut “epäuskossa” evankeliumin Sanaa kohtaan?

    Tuo 1. Piet. 3:21 pelastus tarkoittaa pelastusta siitä turmelluksesta joka maan päällä vallitsi, ei taivaaseen.

    Siis kun ihminen kuulee evankeliumin ja tekee parannuksen ja uskoo evankeliumin ja ottaa kasteen, niin hän saa Pyhän Hengen. Siis ihminen on vapautunut synnin orjuudesta ja saanut voiman elää Jumalan tahdossa.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Ari Pasanen sanoo:

    Matias Roto olemme samaa mieltä että on vain yksi kaste, minulle se on kaste jonka otin parannuksen ja evankeliumin uskomisen jälkeen, täysin Raamatun Sanan mukaisesti.

    Minä pystyn rehellisellä sydämellä sanomaan kaiken Raamatun Sanan mukaisesti, en joudu vääristelemään mitään kohtaa, en jättämään pois tai lisäämään mitään tai sisällyttämään sanoihin niihin kuulumattomia merkityksiä.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Ari

      Ei Jumalan päätös muutu ihmisten ailahtelujen mukaan. Jumala on alati vakaa eikä hän horju. Ei hän lupaustansa petä. Kasteen lahja on häneen tekonsa, ei meidän.

      Kuvitteleppas tilannetta, missä joku oikein rikas lahjoittaa sinulle kauniin kodin. Lahjakirjat on luovutettu ja talo on tullut sinun nimiksi.

      Mutta sitten sinä kavereiden mukana lähdet talosta pois ja asetut asumaan sillan alle.

      Sitten sinä jossakin vaiheessa väsyttää tuohon kurjuuteesi ja liityt uusiin kavereihin. Nuo uudet kaverit vihjaavat että on mahdollista ostaa talo pienellä rahalla.

      Menet tuon rikkaan ihmisen luo ja tarjoat pientä maksua saadaksesi pienen murjun vastineeksi.

      Mitä luulet tuon rikkaan sinusta sanovan. Eikö hän kehujen sijaan tiukasti kysy miksi et ole asunut tuossa lahjaksi saamassani loistolukaalissa.

      Tässä näkyy miten hölmöä on luopua kasteen antamasta lapsen uskosta ja elää luopiona epäuskon sillan alla.

      Vielä tyhmempää on havahtumisensa jälkeen eli parannusta tehdessään jättää käyttämättä omistamansa loistolukaalia eli paamatta kasteen lahjana saatua Jumalan antamaa pelastusta hyväkseen, vaan pyrkiä omaan ansioonsa eli parannuksen tekemiseensä hintana eli perusteena käyttäen saamaan pienen tönön.

      Eihän ihmisen oma kääntymys tee kasteesta kasteesta kastetta, vaan Jumalan lahjan takia kaste antaa kääntymyksen.

      Siksi Jumalan kaste on rajattomasti isompi, vahvempi ja kestävämpi kuin ihmisen omavanhurskadessa tehty omanuskon varassa roikkuva kaste, jonka minimaalinen voima on juuri niin rajallinen kuin ihmisen oman ajattelukyvyn voima, koska onhan ”uskovien kasteen” edellytykseksi pantu, vastaanottajan ymmärrys, eikä iankaikkisen Jumalan rajattoman voiman perusteella oleva armosta lahjaksi annettu autuus eli pelastus.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Jari Raappana sanoo:

    Matias,

    yhä pimenevänä kirkon laitostumisen aikana esiintyi jatkuvasti pieniä uskovien seurakuntia. Niiden jäsenet olivat todellisia Jeesuksen seuraajia ja painostuksesta huolimattta uskollisia Jumalan sanalle. He kutsuivat itseään kristityiksi. Nämä kristityt eli veljet erosivat kirkosta, jonka jäseniä he kutsuivat roomalaisiksi.

    Noin vuodesta 250 lähtien kristittyjä ryhdyttiin syyttämään manikealaisesta harhaopista, joka oli buddhalaisuuden ja kristinuskon sekoitus. He itse selittivät, etteivät he olleet manikealaisia. Kysymyksessä oli väärä syytös, jonka avulla heidät saatiin tuomituiksi. Vainoilla ei kuitenkaan saatu tukahdetuksi näiden uskovien seurakuntien toimintaa.

    Vuonna 413 säädettiin laki, jonka mukaan uskovien kasteen harjoittajia uhkasi kuolemanrangaistus. Silloin ei tavinnut tarvinnut keksiä enää syitä kristityiksi itseään nimittävien tuomitsemiseen. Heitä ryhdyttiiin 400-luvulta lähtien kutsumaan paulikiaaneiksi. Heidän seurakuntansa levisivät erittäin laajalle alueelle.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Jari

      Kirkon mennessä eteenpäin monin paikoin jäi vielä vanhojen pakanuuden pesäkkeiden alueita. Näin esimerkiksi nykyisen Italian pohjoisosissa oli vielä 400 -luvulla monia pakanuuden pesäkkeitä, joita kirkon työntekijät saivat kaikin voimin käännyttää jotta he olisivat kääntyneet kirkon yhteyteen.

      Lähetystilanteissa eri puolilla maailmaa ja eri aikakausina on myös esiintynyt pienempiä sekauskontojen ryhmiä, kun uuden uskon ja vanhojen uskontojen käsityksiä on sekoitettu toisiinsa.

      Tilanteessa missä lähetystyö menee eteenpäin hyvin voimakkaasti ja on juuri tavoittamassa suuria kansanjoukkoja kirkon yhteyteen on siis perusoletus sellainen että suuri valtaväylä menee eteenpäin Kristuksen armeijana, vaikka siellä täällä vielä jää vanhoista uskonnoista jäljelle pienryhmiä, jotka eivät ole vielä omaksuneen eteenpäin menevät uskon koko oppia vaan ovat ymmärtäneet vain osan kristinuskon opin rikkaudesta.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Jari

      Onko sinulla tietoa mikä synodi tai mikä kirkon päättäjä on tehnyt tuon väittämäsi päätöksen vuonna 413.

      Mitä tulee tuon ajan yleiseen tilanteeseen kirkon lähetysrintamalla, niin vaikuttaa että saamasi tietolähde on antanut kuvaa vääristelevän näkemyksen, kun kysymystä tarkastellaan koko valtakunnan kirkollisesta tilanteesta käsin, kun pyrittiin saamaan koko kansa kääntymykseen ja evankeliumin yhteyteen.

      Keisari Theodosius (378-95) kielsi muut uskonnot. Käytännössä niitä harjoitettiin kristinuskon rinnalla vielä sukupolvien ajan. Voimakkaampia otteita alettiin käyttää vasta keisari Justinianuksen (527-565) aikana, mm. pakanoiden aatteellinen pakopaikka Ateenan filosofikoulu suljettiin vuonna 527.

      Tuollaisessa lähetystilanteessa haluttiin turvata kirkon eteenpäin meno niin että lapsia ei jätettäisi pakanuuteen eikä kukaan laiminlöisi lastensa pelastuksen yhteyteen saattamista. Kun ihmiset ovat vielä uusia uskonnossaan niin monenlaisia ohjeita oli annettava jotta vanha kristillinen perinne juurtuisi kirkon uusien jäsenten mieliin.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Jari Raappana sanoo:

    Kun paulikiaanit poltettiin roviolla, heidän kirjansakin paloivat saman tien. Muutamia niistä on kuitenkin säilynyt. Eräs sellainen on nimeltään “Totuuden avain”, joka on kirjoitettu vuosien 700 ja 900 välillä.

    Kirjassa sanotaan: “Antaakseen pyhää maitoa meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen universaalisen ja apostolisen seurakunnan uudestisyntyneille lapsille, jotta he sen kautta voisivat tulla ravituiksi uskossa. Meidän Herramme pyytää ensiksi parannusta ja uskoa ja antaa sitten kasteen. Täten meidän täytyy seurata Häntä eikä tehdä joidenkin petollisten väitteiden mukaan. Nämä kastavat uskomattomia, järjettömiä ja parannuksen tekemättömiä. Kun lapsi on syntynyt, seurakunnan vanhimpien pitää neuvoa vanhempia, kuinka he voivat kasvattaa lapsensa jumalisuudessa ja uskossa. Tätä tulee seurata sanan lukemista, rukousta ja nimenantaminen. Kun joku sitten kastetaan, sen tulee olla hänen vakava pyyntönsä. Kaste pitää suorittaa joessa tai muussa vedessä avoimen taivaan alla. Kastettavan tulee polvistua veteen ja tunnustaa uskonsa seurakunnan edessa suurella rakkaudella ja kyynelillä. Kastettavalla tulee olla moitteeton luonne.”

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Jari

      Voisitko ystävällisesti kertoa enemmän tuosta mainitsemastasi kirjasta “Totuuden avin”, jotta voisimme jäljittää lähteesi alkuperän.

      Aivan pieni tyyli- ja kulttuurianalyysi nimittäin näyttäisi viittaavan siihen että “teos” on julkastu vasta tämän vuosituhannen puolella tai viime vuosadan loppupuolella.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Matias Roto
    Matias Roto

    Eläkkeellä oleva rovasti. Entinen Kamerunin lähetti. Sotainvalidien veljespappi Kanta-Hämeessä. Vuoden somerolainen 2012. Kaupunginvaltuutettu ja tarkastuslautakunnan varapuheenjohtaja Somerolla. Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän valtuutettu. Kepun Varsinais-Suomen piirin kirkollisasiain toimikunnan puheenjohtaja. Puoliso prinsessa Colette on Someron seurakunnan kirkkovaltuutettu. Vanhemmat lapset ovat jo aikuisia, kotona vielä prinsessat Hilary ja Elvira. Fb Tauno Matias Roto Puh 040 - 356 06 25