Kevään lämpö pitkän lumitalven jälkeen ja maan paljastuminen herättävät meidät mullan rapsuttelijat. Paperille suunnitellaan kylvöjä, mihin osaan maata perunat, sipulit ja porkkanat, mihin salaatit, entä kurpitsat? Maahenki ja omavaraisuuden lisääminen ovat tänä vuonna aiempaa enemmän pinnalla.
Kevät on minulle liittymistä heräävään elämään ja luonnon uuteen kasvuun. Ensimmäiset taimet kasvavat alustoillaan ja ruukuissaan. Vapun aattona siemenperunat laitetaan mataliin laatikoihin itämään. Viime kesän katovuoden jälkeen siemenperunat on pitänyt ostaa. Lantakuorma on palanut pressun alla talven yli ja viedään pellolle. Kanat ovat kovin halukkaita hautomaan. Odotamme sitä, että lämpötila kuoriutuville tipuille olisi sopiva.
_ _ _
Monille viljelijöille kevät synnyttää tänä vuonna erityistä ahdistusta. Maatalouden tuotantokustannusten nousu saa monet empimään kylvötöihin ryhtymistä. Venäjän presidentin hyökkäys Ukrainaan on herättänyt ruoka- ja energiaomavaraisuuden haavoittuvuuteen. Yhä useammat haluavat itse vaikuttaa omaan turvallisuuteensa. Silti tärkeintä on yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden ylläpitäminen, joka on onneksi tiedostettu ja sen puolesta toimitaan.
_ _ _
Suuressa kuvassa haasteet liittyvät vihreään siirtymään eli hiilineutraaliuden saavuttamiseen vuoteen 2035 mennessä. Kuinka energian tuotanto, maatalous, liikenne, puunjalostus, betoni- ja terästeollisuus sekä asuminen saadaan vuosikymmenessä 0-päästöisiksi? Samaan aikaan on ylläpidettävä teollisuuden tuotantoa ja kilpailukykyä.
Suuret muutokset vaativat usein toteutuakseen jonkin pakon, koska lepokitka vastustaa muutoksia. Brutaali Ukrainan sota ehkä antaa tarpeellisen sysäyksen vihreälle siirtymälle? Suomen ja koko Euroopan on irtauduttava Venäjältä tuotavasta maakaasusta, öljystä ja kivihiilestä. Tilalle tulee etsiä mahdollisimman päästötöntä energiaa. Prosessi on kivulias. Energian säästö, aurinko- , tuuli- ja vesivoima sekä puuhake tuovat osan ratkaisua. Ydinvoima korvaa fossiilista energiaa ylimenokaudella.
_ _ _
Hesarin vieraskynässä (HS 20.4.) professorit Heikki Hiilamo ja Maria Vaalavuo kirjoittivat vihreän siirtymän toteutuksesta sosiaalisesti kestävällä tavalla. He lainaavat USA:n presidentti Bidenia: ”edistyksen suurimmat askeleet ovat alkaneet ihmiskunnan synkimmistä hetkistä.”
Väestön tasolla on otettava huomioon, että vihreän siirtymän edellyttämät muutokset eivät kohtelisi väestöryhmiä kovin epätasapuolisesti. Ilmastonmuutos ja eriarvoisuus kietoutuvat yhteen monin tavoin. Pandemia osoitti, että hyvinvointivaltio pystyy ottamaan iskuja vastaan ja mukautumaan tilanteeseen. Sosiaaliturva voidaan rakentaa kannustamaan vihreisiin valintoihin.
Kirjoittajat tuovat esiin ongelman ytimen. Sosiaaliturvan rahoitus on kytketty talouskasvuun. Talouskasvu taas kuormittaa ympäristöä ja aiheuttaa päästöjä. Miten hyvinvointivaltion palvelut ja sosiaaliturva rahoitetaan, jos ei ole talouskasvua?
Kirjoittajat esittävät ekologisten luksustuotteiden kasvavaa verotusta. Toisin sanoen ympäristöä kuormittava kulutus, kuten kahvi ja viini, lentomatkat etelään tai autoilu bensakoneella, olisivat nykyistä raskaammin verotettuja? Totutusta kulutuksesta on vaikea tinkiä ja siksi asia on poliittisesti vaikea. Viime kädessä vaakakupeissa ovat kuitenkin maapallon pysyminen elinkelpoisena tai nykyisen menon jatkuminen samalla kun väestönkasvu ja elintason nousu kuormittavat maapalloa yhä raskaammin.
_ _ _
Hesarin pääkirjoitus pääsiäislauantaina (16.4.) oli otsikoitu: Kohtuus nousee jälleen arvoonsa. Lasse Rantasen piirroksessa maapalloa tuhoavan kulutuksen musta murtoviiva nousee aina ylemmäs ja jättää yhä vähemmän tilaa perhoselle lentää.
”Yksilökeskeinen kulutuskulttuuri on ympäristön kannalta kestämätön mutta myös ihmisen hyvinvoinnin kannalta tuhoisa. Materiaalisen vaurauden tavoitteluun sisältyy tyytymättömyyden noidankehä, joka estää näkemästä, minkä verran aineellista vaurautta on riittävästi.”
”Yksilön vapauksia ja kilpailua ylikorostava kulttuuri unohtaa helposti ne lukuisat riippuvuudet, jotka ovat elämän perusedellytyksiä. Yksilön tekemillä valinnoilla on aina vaikutusta muihin ihmisiin ja ympäristöön … Aineellisen vaurauden keskellä ihmisten henkinen hyvinvointi on jatkuva huolenaihe.”
”Maapallo on rajallinen ekosysteemi ja uusiutumattomat luonnonvarat loppuvat joskus … Hyvä elämä perustuu kuitenkin moniin asioihin, jotka eivät ole rajallisia. Ne päinvastoin lisääntyvät, kun niitä jakaa. Näitä ovat esimerkiksi luottamus, rohkeus, rakkaus myötätunto, luovuus, ilo, uteliaisuus, osaaminen. Meidän on löydettävä parempi tasapaino aineellisen ja aineettoman hyvinvoinnin välille.”
_ _ _
Kohtuus on kristinuskossa tärkeä määre. Kaikkea ei ulosmitata eikä eletä kuin viimeistä päivää. Kohtuuteen kuuluvat myös luonnon kunnioitus ja kiitollisuus Luojalle hänen hyvistä lahjoistaan.
Lankalauantain pääkirjoituksen ajankohdalla on väliä. Kristikunta muistaa pitkänäperjantaina ristiinnaulittua Jeesusta, joka makaa kalliohaudassa. Pääsiäislauantai on rajalla, ihmiskunnan synnin tuoman kuoleman ja ylösnousemisen vapauttavan voiton rajalla. Kykenemmekö ihmiskuntana nousemaan synnin kuormasta, joka painaa maapallon elämää? Parannus ja armo voivat pelastaa. Pääsiäisen valo loistaa jo tyhjään hautaan.
Luottamuksesta puheen ollen, kristinusko ei ole luotettava.
Ristiinnaulitseminen pääsiäisenä ei ole uskottava, koska pääsiäinen on temppelin aikana ollut suuri juhla, ja pyhiinvaellusjuhla, Juutalaisia on matkustanut kaikkialta Jerusalemiin Pesah julille. Ei edes Rooma ole ollut niin epäkohtelias, että olisi järjestänyt oikeudenkäyntejä ja julmien tuomioiden täytäntöönpanoja ilojuhlan aikana.
Pääsiäinen on ilojuhla, se on orjuudesta vapautumisen muistojuhla.
Kristillinen uskonoppi ei ota ollenkaan huomioon paikallisia olosuhteita ja todellisia tapahtumia, aivan kuin niillä ei olisi mitään merkitystä, vaikka ne voivat romuttaa koko tarinan.
Tarja Parkkila: Ristiinnaulitseminen ei tapahtunut pääsiäisenä vaan sen valmistamispäivänä, eli suuren sapatin aattona. Evankeliumit kuvaavat kiirettä, joka liittyi teloituksen loppuun saattamiseen ja ruumiiden saamiseen pois ristiltä ennen pääsiäisen alkua, siis ennen perjantai-iltaa kello 6. Juuri tämä tukee kertomuksen uskottavuutta. Myös Roomalainen historioitsija Tacitus kertoo nasaretilaisen Jeesuksen teloituksesta ristiinnaulitsemalla juutalaisten pääsiäisjuhlan alla.
Miksi roomalainen senaattori olisi ollut kiinnostunut yhdestä galiealaisesta ja hänen riistiinnaulitsemisestaan, Roomalaiset ristiinanulitsivat niin paljon galilealaisia ja juutalaisiakin, että ei siellä yksi ollut sen kummenpi, kuin toinenkaan.
Tacitus oli syntynyt 55, joten eihän ollut vielä olemassakaan Jeesuksen aikana.
Ei ole uskottavaa, se on väärennös tai lisäys. Paljon kaikenlaista on tehty tarinan todistelussa. Tämä on yksi hassuimmista väitteistä.
Lisäksi tuo pääsiäinen/ pesah vaatii hyvin paljon valmisteluja, eikä kyse ole vain yhdestä sapatista vaan viikosta.
USA:n presidentti Biden lähti Afganistanista vähän arveluttavalla tavalla, että miten nuo ”edistyksen suurimmat askeleet” sitten tulkitaan afganistanilaisten keskuudessa?
Entä sitten tämä, kuten profeetta Jesaja kirjoittaa (Jes45:7); ”Minä, joka teen valkeuden ja luon pimeyden, joka tuotan onnen ja luon onnettomuuden, minä Herra teen kaiken tämän.” Tai (Val3:38) ”Eikö lähde korkeimman suusta hyvä ja paha”? Tai (Aamos3:6); ”Puhalletaanko pasuunaan kaupungissa, ettei kansa pelästy? Tai taphtuuko kaupungissa onnettomuutta, jota Herra ei ole tuottanut?” Ovatko edelliset sovellettavissa pelkästään Vanhan testamentin historiaan, vai löytyykö kytkös myös tähän Ukrainan sotaan, jolloin länsi yli Atlantin on kaikkien hyveiden läpitunkema?
Kuten Jesaja 55:8-9 sanoo: ”Sillä minun ajatukseni eivät ole teidän ajatuksianne, eivätkä teidän tienne ole minun teitäni, sanoo Herra, vaan niin paljon korkeampi kuin taivas on maata, ovat minun tieni korkeammat teidän teitänne ja minun ajatukseni teidän ajatuksianne.” Kuilu on niin syvä, että yksikään ihminen ei kykene ennustamaan tämän käynnissä olevan sodan lopputulosta Suomenkaan osalta.