Kirkon kanta ?

Olen kuullut ja lukenut monien arvostettujen kirkon jäsenten ja työntekijöiden, niin voimakkaita kannanottoja että, ne on korkeammalta taholta pyritty mitätöimään. Väittämällä, etteivät he edusta kirkon kantaa kyseisissä asioissa. Tämä olisi muutoin helppo käsittää, jollei saman tien tulisi vastaan piispoja, jotka tahtovat ilmaista myös oman henkilökohtaisen näkemyksensä. Jos ne olisivat yhteneväisiä, niin niiden perusteella voisin käsittää, mikä kirkon kanta mihinkin asiaan on. Nyt kun kaikki tahtovat kaikista asioista sanoa henkilökohtaisen mielipiteensä, niin mistä voi tietää mikä se kirkon kanta sitten oikein on. Väittäessään, että jokin ei ole kirkon kanta, tai julistuksen mukaista, olisi kohtuullista myös tuoda esiin mikä- ja miksi se ei ole kirkon kannan mukaista. Nythän vain mitätöidään kyseistä henkilöä, eikä asiaa, jota hän on esittämässä. Herääkin kysymys onko kaikilla aivan yhtenäinen oikeus ilmaista oma mielipiteensä asemasta riippumatta? Siitä seuraa toinen yhtä hankala vastattava: mistä voi tietää mikä se kirkon kanta oikein on?

32 kommenttia

  • ismo malinen sanoo:

    Usko ja teot, ovatko ne toisiansa vastaan? Kristitty elää ja toimii Kristuksessa, ruumis on tosin kuollut, mutta silti hän elää Kristuksessa, emmekö siis elä Hänen kauttaan? Omia tekojammeko meidän tulee katsoa vai Hänen? Käskyn päämääränä on rakkaus, joka tulee puhtaasta sydämestä ja hyvästä omastatunnosta ja vilpittömästä uskosta.

    ”Joka ei rakasta, se ei tunne Jumalaa, sillä Jumala on rakkaus. Siinä ilmestyi meille Jumalan rakkaus, että Jumala lähetti ainokaisen Poikansa maailmaan, että me eläisimme hänen kauttansa.

    Siinä on rakkaus-ei siinä, että me rakastimme Jumalaa, vaan siinä, että hän rakasti meitä ja lähetti Poikansa meidän syntiemme sovitukseksi. Rakkaani, jos Jumala on näin meitä rakastanut, niin mekin olemme velvolliset rakastamaan toinen toistamme. Jumalaa ei kukaan ole koskaan nähnyt. Jos me rakastamme toinen toistamme, niin Jumala pysyy meissä, ja hänen rakkautensa on tullut täydelliseksi meissä. Siitä me tiedämme pysyvämme hänessä ja hänen pysyvän meissä, että hän on antanut meille Henkeänsä. Ja me olemme nähneet ja todistamme, että Isä on lähettänyt Poikansa maailman Vapahtajaksi. Joka tunnustaa, että Jeesus on Jumalan Poika, hänessä Jumala pysyy, ja hän Jumalassa.

    Ja me olemme oppineet tuntemaan ja me uskomme sen rakkauden, mikä Jumalalla on meihin. Jumala on rakkaus, ja joka pysyy rakkaudessa, se pysyy Jumalassa, ja Jumala pysyy hänessä. Näin on rakkaus tullut täydelliseksi meissä, että meillä olisi turva tuomiopäivänä; sillä sellainen kuin hän on, sellaisia mekin olemme tässä maailmassa.

    Pelkoa ei rakkaudessa ole, vaan täydellinen rakkaus karkoittaa pelon, sillä pelossa on rangaistusta; ja joka pelkää, se ei ole päässyt täydelliseksi rakkaudessa. Me rakastamme, sillä hän on ensin rakastanut meitä. Jos joku sanoo: ”Minä rakastan Jumalaa”, mutta vihaa veljeänsä, niin hän on valhettelija. Sillä joka ei rakasta veljeänsä, jonka hän on nähnyt, se ei voi rakastaa Jumalaa, jota hän ei ole nähnyt. Ja tämä käsky meillä on häneltä, että joka rakastaa Jumalaa, se rakastakoon myös veljeänsä. 21

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Ari Pasanen sanoo:

    Ismo Malinen, en tunne sinua enkä siis tiedä vaikka eläisitkin täysin Kristuksen elämää, mutta se ei muuta sitä tosiasiaa että esim Luther ja hänen tekonsa todistavat täydellisesti päinvastaista eli elikö Luther Kristuksessa kun ”näet” hänen tekonsa? Rakastiko Luther vihollisiaan evankeliumin mukaisesti eli niinkuin Jeesus rakasti myös ristiinnaulitsijoitaan?

    Vastaisitko edes kerran selkeästi etkä copypastaisi pitkiä kohtia Raamatusta.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • ismo malinen sanoo:

    Lutherin tekemisiä on kovin vaikea arvostella, teki varmasti virheitä ja sanoi monet väärät todistukset lähimmäisistään. Kirjoitti paljon ja niiden joukossa on paljon hyvää ja paljon inhimillistä ja jopa harhoja, ihmisen kirjoittamia, mutta pääasiassa Hengellisiä aarteita. Jos ihmiset oikeasti lukisivat Lutherin tuotantoa ja pitäisivät sen mikä niissä on hyvää, niin monet tulisivat yllättymään, kuinka siunaavia ja lohduttavia hänen Hengelliset lahjansa kirkolle ja maailmalle ovat.

    Se mitä tulee kaste asiaan, niin vihollisuudet tulisi kuopata ja antaa anteeksi, on minutkin uudelleen kastettu, jonka olen myöhemmin oppinut näkemään turhaksi, sillä yksi kaste riittää. Tästä on jo paljon puhuttu, eikä siitä sen enempää. Mielestäni Kristittyjen tulisi oppia kunnioittamaan ja luottamaan toisiinsa Hengessä, sen sijaan, että kaivavat poteroitaan ja asettelevat lihantekoina muureja suojaksi omille käsityksilleen. En ole mikään arvostelemaan kenekään uskoa ja voin puhua vain omasta puolestani, sillä Kristuksen olen minäkin kohdannut, kun eräänä yönä tuli luokseni, minä joka luulin joskus, että Paavi ja Paavali ovat sama henkilö, minä joka 15 vuotiaana ryyppäsin rommia rippikoulu leirillä, kun muut pitivät ilta hartautta.

    Kristitty elää Jumalan Sanasta ja harmikseni olen huomannut, että monet lukevat mielummin hengellisiä kirjoja kuin Raamattua ja kuitenkin vain hyvin harvat kirjat ovat todella ravitsevaa ruokaa, sillä niissä ohjataan ihmistä pääasiassa ihmistä takaisin lain alle, tosin poikkeuksiakin on. Tämän tähden lainaan kirjoituksissani paljon Raamattua ja kukapa niistä olisi vielä kaiken ymmärtänyt, sillä Sana elää meidän mukana, ja me kasvamme Hengen johdattamina hitaasti kukin omalla paikallamme, kuin puu joka juurtuu hyvään maahan. On paljon niitäkin puita, jotka eivät ole juurtuneita Sanaan lainkaan, mutta hedelmänä on heillä vain lihan tekoja, joita ihmiset kyllä ihaillen katsovat, mutta Herran Henki näkee kaiken ja paljastaa kaiken.

    Nyt ollaan menty jo kauas blogin aiheesta ja kaikenaikaa meidän tuleekin kysyä Raamatusta, mikä kirkon kanta mihinkin asiaan on, sillä sydän voi eksyä, kirkko voi eksyä, mutta Herra kyllä ohjaa oikealle tielle, kunha vain kysymme Hänen tahtoaan. Ja Hänen tahtonsa on, että me uskomme Häneen, jonka on meille lähettänyt. Kun etsimme ensin Taivasten valtakuntaa, niin kaikki muukin annetaan sen ohessa.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Ari Pasanen sanoo:

    Ismo Malinen: Lutherin tekemisiä on kovin vaikea arvostella, teki varmasti virheitä ja sanoi monet väärät todistukset lähimmäisistään. Kirjoitti paljon ja niiden joukossa on paljon hyvää ja paljon inhimillistä ja jopa harhoja, ihmisen kirjoittamia, mutta pääasiassa Hengellisiä aarteita. Jos ihmiset oikeasti lukisivat Lutherin tuotantoa ja pitäisivät sen mikä niissä on hyvää, niin monet tulisivat yllättymään, kuinka siunaavia ja lohduttavia hänen Hengelliset lahjansa kirkolle ja maailmalle ovat.

    Mielenkiintoista kun ”näet” Lutherin huonoa hedelmää, mutta kuitenkin ”voit” nostaa oman ymmärryksesi niin hyväksi että erotat mikä on hyvää ja otat sen mutta ilmeisesti hylkäät (omasta mielestäsi) huonon, VAIKKA Jeesus selkeästi kieltää etsimästä huonoa hedelmää tuottavalta MITÄÄN, heitä tulee kavahtaa Jeesuksen Sanan mukaan.

    Tässä on kaiken takana ylpeys ja oman viisauden korostus että voi ohittaa Jeesuksen Sanat.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • ismo malinen sanoo:

      Eihän meistä kukaan ole virheetön, mutta sanotaanhan meille: ”pitäkää se mikä hyvää on.” Näin voidaan siis erottaa liha ja henki ja koetella kaikki, ja juuri sen tähden on tärkeää että on seurakunta jossa kaikki on avointa ja yhteinen rukous on toimivaa.

      ”Me kehoitamme teitä, veljet: nuhdelkaa kurittomia, rohkaiskaa alakuloisia, holhotkaa heikkoja, olkaa pitkämieliset kaikkia kohtaan. Katsokaa, ettei kukaan kosta kenellekään pahaa pahalla, vaan pyrkikää aina tekemään hyvää toinen toisellenne ja kaikille. Olkaa aina iloiset. Rukoilkaa lakkaamatta. Kiittäkää joka tilassa. Sillä se on Jumalan tahto teihin nähden Kristuksessa Jeesuksessa. Henkeä älkää sammuttako, profetoimista älkää halveksuko,mutta koetelkaa kaikki, pitäkää se, mikä hyvää on; karttakaa kaikenkaltaista pahaa. Mutta itse rauhan Jumala pyhittäköön teidät kokonansa, ja säilyköön koko teidän henkenne ja sielunne ja ruumiinne nuhteettomana meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen tulemukseen. Hän, joka teitä kutsuu, on uskollinen, ja hän on sen myös tekevä. 1.Tess.5:14-24

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Pekka Veli Pesonen

    En osaa olla huolissani kirkon kriisistä. Sisältyyhän jokaiseen kriisiin aina myöskin mahdollisuuksia. Yllättäviä käänteitä kirkkohistoriamme on täynnä. Odotan jotain hyvää tästäkin vielä tulevan. Luovana ja jääräpäisenä tyyppinä koluan kaikki vaikeimmat tiet. Helpommalla pääsisi, kun osaisi olla hiljaa, mutta kun en osaa. Kova pää on jo saanut monta kovaa kolhua. Luulisi niiden jo riittävän. Verovirkailijan ura on takana ja siitäkin uskaltaa jo mainita. Eläkeläisenä ei näköjään saa sitäkään aikaan, mitä työelämässä sai, kun oven illalla sulki. Mitä kaikkea sitä on silloin ehtikään: puheenjohtamisia, , nuorisotyötä, lähetyssihteeri, raamattupiirejä, saarnoja ja Avioparitoimintaa. Siinä ehkä rakkaimmat vapaaehtoistehtävät. Kaikkea tuota ja paljon muuta on takana. Nyt kuluu aika näissä pohdiskeluissa. Eikä tiedä voiko edes itseään ottaa kovin vakavasti.