Kirkko vastaan Sahara

DSC_0127

Hiekkapöly puhaltaa kohti kasvoja.  Hiekka kulkee eteenpäin kuin keveä lumi talvimyrskyssä.  Silmät, suu, hiukset ja vaatteet ovat hienojakoisen pölyn armoilla.  Säätiedotus kehottaa Senegalin kansalaisia pysymään mahdollisuuksien mukaan sisätiloissa, kunnes Saharasta saapuva hiekkamyrsky on ohi.  Hiekkapöly peittää koko maan.  Se leviää pilvenä yli maiseman ja heikentää näkyväisyyden.  Aurinkoa ei näy, eikä ole tietoakaan sinisenä hehkuvasta taivaasta, joka on Senegalin tuotemerkki.

Myrskyn alkoi viime torstaina, kun pienellä Nguecokhin kylällä vietettiin Suomen Lähetysseuran tukeman uuden ruokaturvahankkeen tiedotustilaisuutta. Tilaisuus pidettiin taivasalla, eikä sää todellakaan suosinut tilaisuuden järjestäjiä.   Minä istuin hankkeen neuvonantajan Aulikki Tertsusen ja aluepäällikkö Raimo Laineen välissä eturivissä kuunnellen monia monituisia juhlapuheita, joiden lomassa rumpalit panivat parastaan ja laulajat ylistivät hankeen kylälle tulon mahdollistaneita kunnan virkamiehiä.   Ja hiekka pöllysi.  Se puhalsi puuskittain armahtamatta yhtäkään tilaisuuteen osallistujaa.  Musliminaisten suun ja nenän peittävä burka olisi ollut oikea asu tuossa säässä.  Burkia ei kuitenkaan Senegalissa käytetä, joten niin naiset kuin miehetkin suojasivat itseään pahimmilta hiekkapölypuuskilta huiveillaan, ja olipa joillain valistuneilla hengityssuojaimiakin suojaamassa kasvoja pölyn lennättämiltä pöpöiltä.

Toisaalta juuri tämä hiekkamyrsky osoitti sen, kuinka tarpeen on maatalouden ja ympäristötyön kehittäminen Senegalin pienillä maaseutukylillä, jotka taistelevat päivästä toiseen kuivuutta ja aavikoitumista vastaan.  Ruokaturvahanke on Lähetysseuran kumppanin, Senegalin luterilaisen kirkon, toteuttama viisivuotinen hanke, joka sijoittuu Gandoulin alueelle, ja toteutetaan yhteistyössä kolmen kunnan: Djilorin, Soumin ja Mbamin maaseutukuntien kanssa.

Hanke jakautuu kolmeen eri sektoriin, joista ensimmäinen on nimeltään oikeus kestävään toimeentuloon.  Se pitää sisällään maatalouden kehittämistä, ruokahuoltoa, vesihuoltoa ja pienrahoitusta.   Toinen sektori pitää huolta terveydenhuoltoon ja sen kehittämiseen liittyvistä asioista yhteistyössä kuntien terveydenhuoltoalan viranomaisten kanssa.  Kolmas sektori edistää puhtaan ympäristön asioita antaen ympäristökasvatusta ja ohjaten ympäristönsuojeluun.

Viime sadekausi alkoi Senegalissa lähes kaksi kuukautta normaalista myöhässä.  Maanviljelijät olivat todella huolissaan ja kaikki, niin kristityt kuin muslimitkin, yhtyivät rukoukseen sateiden tulon puolesta.  Hätä sadon onnistumisen puolesta oli suuri.  Sateet alkoivat elokuun puolivälin maissa, aikaan, jolloin yleensä hirssi yltää jo vyötärökorkeudelle.  Vanhat sanoivat, että jos sateita saadaan kuusi viikkoa, sato on pelastettu.  Sateet eivät olleet runsaat, mutta ne saivat hirssin kasvamaan.  Sateita ei tainnut riittää aivan kuudeksi viikoksi, mutta lähestulkoon, niin että hirssi kypsyi.  Maapähkinäsato jäi vähien sateiden takia pieneksi ja vaatimattomaksi.  Kun vierailimme tammikuussa virsi-illassa Mbettiten kyläkirkolla, seurakunnan pastori kiitti Jumalaa sadosta, vaikka tiesikin, että karjalla tulee olemaan tiukka kevät edessään.  Sadevesilätäköiden vesi oli jo kuivunut, vaikka edellisvuonna lätäköissä ja pikku lammikoissa riitti vettä vielä pitkälle toukokuulle asti, eivätkä suurimmat vesialtaat kuivuneet lainkaan ennen seuraavan sadekauden alkua.  Karjalle joudutaan jo katkomaan puiden lehteviä oksia ruohon puutteessa.   Ruohon vähyydestä johtuen jo pienikin tuulenpuuska saa hiekan pöllyämään aivan omasta takaa ilman Saharasta saapuvaa hiekkamyrskyä.  Nyt jos koskaan tarvitaan ruokaturvaohjelmaa Senegalin maaseutuväestön avuksi.

Lähetystyö on kokonaisvaltaista ihmisten auttamista.  Senegalin luterilainen kirkko haluaa olla mukana vaikuttamassa kansalaistensa elämään monella tasolla: Toisaalla pitäen esillä sieluja virvoittavaa evankeliumia Jumalan Sanaa saarnaten, toisaalla välittäen Jumalan tasapuolista rakkautta vähävaraisimpien ja haavoittuvimpien lähimmäistensä elämään konkreettisella tasolla kaivoja ja vesisäiliöitä rakentaen.

 

teijalaine Teija Laine

 Lähetysseuran kirkollisen työn alueellinen koordinaattori Länsi-Afrikassa

Kirjoittaja

Missioblogi
Missioblogi

Missioblogin kirjoittajat ovat Suomen Lähetysseurasta. He kertovat maailmanlaajan kirkon näkökulmasta globaaleista murroksista, kirkosta ja ihmisestä kaiken tämän keskellä. * Viron alueen nuorten Raamattu- ja lähetyskurssien vastaava Titta Hämäläinen * Viestintäjohtaja Iiris Kivimäki * Nepalin kirkollisen työn koordinaattori Elina Lind * Latinalaisen Amerikan kirkollisen työn koordinaattori Riikka Leskinen * ihmisoikeusasiantuntija Tytti Matsinen * ulkomaantyön johtaja Tero Norjanen