Kirkko siirtymässä Jeesuksesta sirkushuvien puolelle
Suomen evankelisluterilainen kirkko, oma hengellinen kotini, on viime vuosina vahvasti politisoitunut, niin että jopa eri ohjelmia avoimesti nimitetään jo politiikaksi. Viimeisin villitys on "Ympäristöpolitiikka".
Siinä on vahvasti siirrytty käytännön miellyttämisen linjalle ja unohdettu kuka tämän maapallon on luonut ja kuka sitä viime kädessä ylläpitää. Kirkko yrittää pelastaa maailman ja luonnon ja siinä olevat eliöt. Mihin unohtui ihmisen pelastaminen? Parannuksen tekemistä ei juurikaan julisteta, synti pyritään valkaisemaan pesuaineella tai poistamaan näkyvistä kokonaan, unohtaen parhaan valkaisijan, Jeesuksen veren. Siksi saammekin lukea maamme parhaat kasvukäyrät mielenterveysongelmien kasvuna ja lasten ja nuorten häiriökäyttäytymisenä ja keski-ikäisten naisten masentuneisuuden kasvuna.
Kirkko omasta puolestaan pyrkii täyttämään tilastoja ja saamaan hienot kiinteistönsä täyteen ihmisiä järjestämällä hiljaista joogameditaatiota, Siivouspäivän ja Kestävän ruokakulttuurin päivän, Maailman Ympäristöpäivän, Maailman Ruokapäivän, Kansainvälisen vegaanipäivän sekä lohduttamaan ilmastoahdistusta sammuttamalla kirkkojen ja tilojensa valot tunniksi jonain lauantai-iltana Earth Hour nimikkeellä, josta vahtimestarit saavat runsaat ylityökorvaukset, jotka suuresti ylittävät tunnin sähkölaskun, sekä väitetyn "ylikulutuksen" hillitsemiseksi Älä osta mitään-päivän ja maailman ilmakehän pelastamiseksi Autoton päivä ja lihaton Lokakuu-kampanjat, muutamia mainitakseni.
Johannes Kastaja ja Jeesus aikanaan sen sijaan keskittyivät ihmisen pelastamiseen julistamalla parannuksen tekoa ja katumusta syntisestä elämästä, jotta iankaikkinen elämä mahdollistuisi. Mutta sellainen julistus osoittautuikin hengenvaaralliseksi: heillehän kävi molemmille huonosti: julkinen mestaus!
Löytyykö kirkostamme vielä rohkeita pappeja tai piispoja, jotka uskaltaisivat kehottaa ihmisoikeudet omaavia tasa-arvoisia ja yhdenvertaisia (omanarvontuntoisia) seurakuntalaisia parannuksen tekoon ja kääntymään pahoilta teiltä ja ajatuksilta Jeesuksen puoleen? Espoossakin "Rakastaa Minä"! Hurskas rukoukseni on, että Espoossa rakastaisi vielä Jumalakin.
Erkki O Auranen
48 kommenttia
Seppo kyllä se elämä on jo siellä, se on biologinen ja tieteellinen fakta ja myös raamattu kertoo tästä lueppa ps 139: 13-16.
Tuohon luonnonsuojeluun ja lähimmäisten auttamiseen ,totta kai ne hyviä asioita ja ennenkaikkea rakastaa lähimmäisiä , rakastaen teoilla ja totuudella ,mutta ei kristinusko ole uskonto.
Reijo Mänttäri aiemmassa kommentissa katsoi Ihmisen Tahdon olevan yhtä omavanhurskauden kanssa.
Mitenkähän on; taustana on Lutherin ripin malli minkä katumuksen sisältö on oikeasta Uskosta syntynyt synnintunto.
Vaivahan tässä on päästetyn asian kestävyys kuin pysyvyys ajan kanssa muutoksessa seuraavaan epäuskon hetkeen saakka kun inhimillisesti Ihminen usein on sivuuttanut Ihmisarvoisen katumuksen ja syyllisyyden prosessin.
No, oikeamielistyykö vaikko vanhurskautuuko Ihminen sanojen eri tavalla kirjoittamisella.
Oikeamielinen sana hyvin johdattaa meidät prosessiin muutoksessa mihin täytyy sisältyä aito katumus ja syyllisyyden huomaaminen jotta parantuminen olisi pysyvää.
Näin paras on kirjoittaa Ihminen vanhurskautuu, tai oikeamielistyy kosketuksessa Jumalaansa mikä tarkoittaa uskossa muutosprosessiin suostumista.
Kun kirjoitetaan Ihminen vanhurskautetaan on asia epäselvästi ilmaistu oikean uskonkin kautta koska parantuminen oikeamielistyneeksi on joltinen prosessi ja harvoin hetken hujaus vaikkakin sitten saadusta Oikeasta Uskosta, ja edellinen Armosta.
Vanhurskautetuksi tulemisen mahdollisuus lupauksissa Oikean Uskon hedelmissä omistamisessa sallittuna lahjana kirkon opetuksessa tarvitsee vielä huomion saarnan tai puheen tähän johdattavassa kehyksessä.
Puuttuva palanen on synnistä muistuttaminen perisynnin seurauksena mitä ilman emme voi tai saa elää päivän töissä, ajatuksissa, tai vaikkapa kirjoittaessa.
Synnistä muistuttaminen sopii hyvin Armon asiaan kun meille kerrotaan Kristuksen tähden saavamme kaikki synnit uskoessamme anteeksi, ja näin olevan vanhurskauttamisen tiellä vaikkakin sitä emme tiedä lähtömmekään jälkeen.
Mitään kausaalista yhteyttä enTheos mielessä synnillä, vielä perisyntiin sidottuna johdannaisena, ei pitäisi olla parannuksen asiassa jokaisen Ihmisen elämässä sen tarpeen huomatessaan muuten kuin alkaa käyttäytyä paremmin niin töissä kuin muutenkin mutta kirkon opetus ei symmetrisoi arkea vaan puhuu liikaa sen yläpuolelle asemoidusta hengellisestä totuusnäystä.
Uskon hedelmät ovat tosia samaten kuin nopeat Uskoontulemisen kokemukset. Kuitenkin Ihmisellä elämisen lainalaisuudet saaduissa Jumalan lahjoissa tuottavat samanlaista parantumista synnistä olkoon se hyvinkin erilaista Ihmisen suostuessa prosessiin parantumisessaan.
Näin kysymys vanhurskautetuksi tulemisesta ymmärtämisessä vaikko oikeamielistymisprosessiin tulemisesta suostumisessa on tärkeä kysymys kirkon jäsenille.
Sepolle , ymmärrän että raskauden keskeytys on vaikea asia tälle Suomenkin kansalle,koska se koskettaa niin monia ihmisiä. Ihmisen aivot alkavat kehittyä jo sikiövaiheessa ja reagoivat ympäristöön lääketieteen mukaan ,mutta en ala tästä vääntämään . Siitä voi kysyä lääkärikunnalta ja mielestäni olen saanut sieltä riittävät vastaukset.Asia on mielestäni moraalinen kysymys ja siksi se on niin vaikea nyky-yhteiskunnassamme. Kuitenkin sen aiheen käsitelemättömyys tuo paljon tuskaa monille,koska monille pitäisi paremmin tarjota adoptiomahdollisuutta. Lääkärikunnan etiikkakin on muuttunut .
No,sovitaan niin että Seppo Heinola päättää milloin lapsi on ihminen, mutta tappaa sitä ei pidä minkään ikäisenä,siitä toivottavasti olet samaa mieltä, että se ei mene siihen että tiistaina saa tappaa klo 8.00 mutta klo 9 kielletty, kun siitä tuli lapsi tunnissa
…vaan kysyin.
Seppo, en ole kaikkitietävä ,enkä tiedä mihin pienet lapsen alut ovat joutuneet, mutta kuten raamatussa on kuvattu ihmisten pahuus ja kääntymättömyys ja siitä seuraava Jumalan viha, niin uskon sen. Ihmiselle sitä valtaa ei ole annettu eli on vaihtoehtoja uskoa tai ei .Uskon kuitenkin , että usko ankkuroituu ihmisessä Jumalan työhön, koska kuka ihminen voisi oman järjen kautta uskoa kadotukseenkaan,koska se on kammottava ajatus. Yhtä varmasti kun uskon synnin, vanhurskauden niin uskon myös tuomion.
Ei kysymys ole uskalluksesta, vaan minun ymmärtämättömyydestä selittää Jumalan tekoja ja en ole rehellisesti sanoen ole kokenut ongelmana jos jotain raamatun tekstiä en voi tyhjentävästi selittää ,mutta kaikki raamatun tekstit näyttää tukevan toisia tekstejä ja näen raamatun tekstit loogisilta uskon käsityksen pohjalta. Uskon , että raamattu ei ole pelkkä kirja , jota opiskelemalla voidaan löytää joku viisaus, vaan se on elämää joka Jumalan Hengen kautta opettaa tuntemaan Jumalaa. Mielestäni Jumalan pyhyydessä on luontaisesti se ominaisuus, että synti ja pahuus saa palkkansa ja syntinen ihminen ei voi kohdata elävää Jumalaa kuin Kristuksen kautta. Mutta kuoli ihminen Gomorassa tai luontaisesti vanhuuttaan niin kaikkien on kohdattava Jumala kerran. Miksi kysymyksiä voi esittää, mutta niitä on niin paljon jos haluaa ja minulla ei ole niihin vastauksia enkä halua edes yrittää, Jumala on niin paljon korkeampi.Ihmiselle riittää kun tutustuu täällä Kristukseen ja siinä on ihmiselle rauha ja lepo, kun elää aralla omallatunnolla kaiken tuoden hänelle päivittäin ja kysellen miten voi rakastaa lähimmäisiä Kristuksen rakkaudella.
Erkki O Auranen, myös uskovaiset voivat tarvita psyykenlääkkeitä. Tunnetkin varmaan heitä, jotka käyttävät niitä.
Kirjoittaja
Erkki O Auranen
Olen kaivosinsinööri ja pappikin jo kohta 20 vuotta. Kokemusta on kansainvälisestä kaupasta, sillä olen allekirjoittanut vientiprojektisopimuksia seitsemällä eri kielellä ja toiminut kaupallisena attasheana Pekingin suurlähetystössämme hoitaen metallisteollisuuden vientiä Kiinaan ja Pohjois-Koreaan. Konepajayrittäjänä yritykseni meni konkurssiin 1980 ja olin 27 vuotta ulosotossa varattomana kokien kaikki sen elämän "ihanuudet", mm 22 vuotta konkurssin jälkeen täysi-ikäisten lasteni omaisuuksien (asunto auto, kesämökki) ulosmittaukset sivullisen ulosmittauksena, vaikka lapset olivat 2-9 vuotiaita yrityskonkurssini ajankohtana. Olen kirjottanut viisi kirjaa, mm Kiinakaupan käsikirja, Kirjeitä niille, jotka unohtavat oikean tien, Henkivaltojen Taistelu Suomessa, Tutustu Pyhään Henkeen, Strangling the North Koreans. Radio- ja TV-ohjelmia olen tennyt useita satoja mm Radio Dei, Radio Patmos ja Taivas TV7 kanaville.
Erkki O Auranen ja Samuel Pihkala todistavat asiasta missä mitätöidään Jumalan Ihmiselle antamat lahjat omassatunnossa ja mahdollisuudessa valita.
Lisäksi He kieltäytyvät näkemästä kuin uskomasta opetuksen ja todistuksen olevan Ihmisarvon vastaista.
Näin He kieltävät Ihmisen perisyntisyyteen katsoen Ihmisen kyvykkyyden Jumalan antamissa lahjoissa päästä eteenpäin moraalissaan kohotakseen ajan kanssa myös henkisessä tasossaan. Eikö Jeesus tätä tullut kirkastamaan.
Kirkon opetuksella edellinen on toteutuva näkymä koska traditio sukupolvissa ei kummene edellisillä lausumilla.
Uskon kirkkokansan ajan myötä huomaavan mistä ei haluta puhua.
Ilmoita asiaton kommentti