Kirjaimellinen tulkinta?
On kysymys Raamatusta, oppineen lausumasta, vt. Olli Löytty, kolumni Kotimaa-lehdessä.
Kirjaimellinen ja tulkinta ovat sanoja, jotka eivät toimi yhdessä, ei millään kielellä!
Raamattu itse kertoo, mitä se / Hän on.
Paavali, joka oli aikalaisistaan edistynein, mitä juutalaisuuteen tulee, päätyi tilanteeseen, että kaikki tulkinta osoittautui roskaksi, kun hän tuli tuntemaan Itse Sanan, Jeesuksen. Eli tuli uskoon.
Paavalin tietämykseen sisältyi Vanha Testamentti/ Alkuperäinen ja “talmudit” mikä nimitys kattaa kaikki tulkinnat alkuperäiseen. Ensimmäinen on tänäänkin sama, ymmärrettävässä muodossa ja luettavissa eri kielillä. Toiselle ei näy loppua tulevan, koska tulkinnat ei ole sidottu mihinkään, eivätkä perustu mihinkään, mitä Raamattuun tulee.
Uusi Testamentti on täydellisessä sopusoinnussa Vanhan Testamentin kanssa. Kaikki näihin lisätty, tulkittu rikkoo kokonaisuutta, tasapainoa. Tietokirjailija, kuten Olli Löytty edustaa Kirjoitusten tulkintaa, minkä ainekset on puuta ja heinää. Kirjoitukset on kirjoitettu Pyhän Hengen vaikuttamana. Niiden ymmärtäminen, sulautuminen on mahdollista vain Pyhän Hengen vaikuttamassa uskossa.
89 kommenttia
Ari,
Lähetin sinulle viestin s-postin kautta. Saitko sen?
Reijo, vielä yksi asia. Ei meillä luterilaisilla papeilla ole mitään velvollisuutta tai intressiä erityisesti puolustaa ”tulkintoja”. On vain ihan oikeasti niin, että kun kristillinen usko on 2000 vuotta vanha ja meillä on koko joukko käyttökelpoisia määritelmiä ja tapoja puhua kristillisestä uskosta. En minä vaadi ketään käyttämään esimerkiksi sanoja ”armonväline”, ”kolminaisuusoppi”, tai ”seurakuntaneuvosto ”. Mutta jos itse asia on vankasti Raamatulla perusteltavissa, olisi älytöntä olla käyttämättä muillekin tuttuja ja mielekkäitä termejä.
”Miksi edelleen Jeesuksen sanat loukkaavat niin että tuntuu kuin ’orjantappuroita’ julistettaisiin?” Jeesuksen sanoista tekemäsi tulkinnat ovat omiasi eivätkä Hänen sanojaan.
Martti Pentti onko siis se että kun ns ”omenan” siemenestä kasvaa orapihlaja ja tästä sanoo, että jokin on pielessä, mielestäsi ”tulkintaa” vai selkeää ”maalaisjärjen” käyttöä?
Ari,
Tein edellä kysymyksen sinulle. Poistan kommenttisi, ellen kuule sinulta.
Seppo Heinola 30.10.2021 23:14
”Käännös vai väännös: Kristittyjen ensimmäinen Raamattu Septuaginta oli myös ensimmäinen käännetty Raamattu. Eikä käännös ollut likikään paras mahdollinen. Kristityt joutuivat omaksumaan sen ansioineen ja puutteineen, sillä omaa kirjaansa he joutuivat odottamaan vielä useita satoja vuosia.”
Tässä edellä muutama lause kommenttisi alusta.
En lähde tähän käsittelyyn jo pelkästään siksi, että Septuaginta käännettiin kreikaksi niille hebrealaisille, jotka olivat menettäneet hebrean kielen osaamisen. Viisi Mooseksen kirjaa oli tarkoitus, kun käännöstä ilmeisesti Alexandriassa syntyi.
Saarnasin tänään jumalanpalveluksessa mm. siitä, miten Jumala vihastuu ihmiseen ja hylkää hänet. Syntistä ei Jumala lähelleen ota laisinkaan.
Saarnatekstinä oli Jeesuksen opetuksen kohta vuorisaarnassa Matt. 6:14–15 . Lisukkeena oli Vanhan testamentin teksti Jes. 64:3–8 .
Saarnani oli tulkintaa näistä teksteistä.
Jo viittasin etusivun juttuun piispojen huolesta, koskien Raamatun lukua ja tulkintoja.
Jeesuksen “malli” tulkitsemisesta on tulkintojen, eli isien perinnäissääntöjen hylkääminen. Asiat kääntyvä päälaelleen, kun piispa Revon aatokseen viitataan:
“Piispat rohkaisevat puheenvuorossaan lukemaan Raamattua ja ottamaan tulkinnassa mallia Jeesuksesta”
Tämä edustaa vastapuoleen liittymistä. Ensin kehotetaan lukemaan Raamattua ja sitten tulkitsemaan sitä, – – – kuin Jeesus!? Tällä metodilla “saavutetaan” eniten, mutta mitä? Eli on otettava huomioon tämän kaavan mukaan toimimisen todellinen tulos. Esimerkkinä pidän Jesuiitta-kulttuuria. Tämän päivän johtavin jesuiitta, paavi, lähettää pappejaan kielilläpuhumaan karismaattisiin seurakkuntiin, jotka tapahtumat televisioidaan. Lisäksi hän lentää helikopterilla tilaisuuteen pahoitellakseen ystäviensä erehdyksiä. Tämä on suunnattu helluntalaisille, mutta tilaisuudessa ei heitä ollut. Paavi tuolloin ilmoitti tulleensa tapaamaan veljiään, tarkoittaen hengellisiä veljiään. ADI ei tähän julkisesti vastannut, mutta tehtiin tiettäväksi, että paavi ei ole heidän veljensä Kristuksessa.
Kyllä nämä hämäykset tuleva esille, mutta niistä voi mainitakin, kun vastaan sellaista tulee.
Kirjoittaja
Reijo Mänttäri
Jo lapsena, aito usko ja sen ilmiöt, saivat minut viihtymään helluntalaisten kokouksissa. Otollisesta tilasta, omakohtaisen uskonlahjan sain vastaanottaa jo 10-vuotiaana. 4 vuotta myöhemmin halusin, että minut kastetaan vedessä, koska Jeesuksellekin se oli vanhurskautuksen täydellistyminen. Nyt lähes "koko maailman" kiertäneinä paluumuuttajina vaimoni kanssa, voimme todeta, että helluntalaisuudessa halutaan noudattaa Alkuperäisiä Ohjeita, vaikka yhtä puutteellisina kuin Alkuseurakunnassa.
Niinpä, on myös tutkijoita, jotka katsovat että myös Ieosus Kristhos on vertauskuva, vertauskuva kevään eli talven haudasta aina nousevan uuden auringon heräämisestä. Eivät kirkkovuoden suurimmat juhlat sattumalta ole aurinkovuoden neljässä tärkeimmässä kulminaatiopäivässä…
Ilmoita asiaton kommentti