En ole joogi, enkä aktiivisesti harrasta.
Kuitenkin vajaa neljäkymmentä vuotta sitten tutustuin yhteen osaan kyseessä olevassa, ja asia oli urheilu ja jooga nimikkeen alla.
Seurakunnissamme kuorolaulu paikoin on vielä voimissaan ja hengitystä siellä harjoitetaan mikä hyvällä mallilla voi tuoda lisävuosia osallistujille. Retriittiasiasta en tiedä mutta hengityksen katsominen hyvin itsekullekin tekee hyvää. Kun asiassa muistaa lähimmäisiään on sekin asiaa.
Tässä joogan ja urheilun asiassa kiinnostuin hitaasta voimistelusta. Toisin kuin staattisessa voimanhankinnassa tässä lihasten pituus muuttuu harjoitteissa. Samalla opitaan katsomaan hyvää hengitystä.
Mitä sitten liikkeistä; suurin osa jäljittelee tunnettuja asioita suoritteissa yleisurheilun eri lajeissa.
Vilkaisin tuossa jotta antikvaarikappale voisi halukkaalle löytyä ko.kirjasta.
Jooga on olennainen osa Hindulaisuutta. Tuossa uskonnossa ei lähestytä Jumalaa tiedon ja ymmärryksen kautta, vaan sisäisen oivalluksen kautta. Joten kristillisen joogan voi helposti nähdä kristillisen uskon vastavoimana ja suoranaisena vastustajana. Tuolta pohjalta käsitän kristillisen joogan Hindulaisuutena, enkä kristillisenä uskona.
Miten sisäinen oivallus oikeassa uskossa on eri asia kuin tieto ja ymmärrys.
Molemmathan syntyvät kuin vastaanotetaan samalla menetelmällä Ihmisen mahdollisuuksiin katsoen.
Pesomen on täsmälleen oikeassa. Tässä yksi tie kohti luopumusta ja eksytystä. Esityksem mielettömyys paljastuu kun kuvitellaan Jeesus ja opetuslapset joogaamassa…
Olli Seppälän kirjoitus on selkeä puolueellinen kannanotto piispanvaaliin.
Olli on tehnyt paljon sateenkaarijuttuja.
Teologinen ryhdistäytyminen olisi paikallaan ja toivottavaa. Toivottavasti, jos Olli jää joskus eläkkeelle. Toivottavasti tilalle tulisi kunnon teologi. Eikä sateenkaarijoogaohjaaja.
Täällä viitattiin Jeesukseen ja opetuslapsiin rukoilun asiassa, hyvä näin.
Eikö sydämen ylentämiseen liity rauhoittuminen, ja keskittyminen. Kun näissä onnistutaan syntyy hyvää tapaa hengittää samalla. Toki Jeesuksen aikana kiristävää mallia alavatsassa pukeutumisessa ei ollut.
Kuinka moni puhetyöläinen papeista opettajiin valitsee ensihoidoksi puheterapeutin. Toki asialla on merkitystä kun työnantaja maksaa.
Ilman asanoita jooga tarjoaa puhetyöläiselle hyvin mahdollisuutta katsoa omaa tapaansa hengittää.
Muutamalla harjoitteella hyvin voi olla merkitystä jolloin puheterapeuttia taikka voice managementtia ei tarvitse harkita ensimmäisenä.
Olen myös ollut puheterapeutin kanssa aviossa. Lisäksi minut elämänsä vastanäyttelijäksi huomaamiseen hän eniten oli kiinnostunut hengittämisestäni äänentuotossa. Ihailua hitusen aiheutti alaselkäni laajeneminen hengityksessä kun asiaa kysyttiin katsottavaksi.
Näin en ole joogan mahdollisuuksista skeptinen. Tervehdyttävää vaikutusta syntyy jo pidättämisestä mikä laulaessa tapahtuu luonnollisesti.
Ideahan äänentuottoon edellisessä on tasapainotila äänihuulten pinnoilla jolloin vähäinenkin paineeseen liittyvä synnyttää ajassa vaivaa. Tästä luopuaksemme tulee huomata tapaamme hengittää.
Evankeliumissa on taas kyse selkeistä ja helposti käsitettävistä asioista, jotka uskolla voi halutessaan omistaa. Kyse on kuitenkin jostakin, jota kukaan ei kykene omasta päästään oivalluksen avulla aikaan saamaan. Ikään kuin uskon peruskysymykset voisi oivaltaa miten vain ja se olisi oikeaa ja hyvää kristillistä uskoa. Hindujen uskonnon harjoitusta ei pidä sekoittaa omaamme.
Eikö kuitenkin papille äänensä kadottaessaan ole siunaukseksi katsoa kaikkia mahdollisuuksia sen takaisin saamiseksi.