Kiihoittaminen

Kun on hissiremontti, joutaa ajattelemaan kaikenlaista. Ei viitsi paljon aktivoitua pois kodista, kun on 162 rappusta alas ja ylös. Nyt on ollut tapetilla kiihoittaminen kovasti ja jäin miettimään mitä se tarkoittaa. Jo Raamatussa puhutaan, että koko kaupunki joutui kuohuksiin, olisikohan se sitä? Olemme lukeneet jalkapalloilusta, miten hävinneet fanit ovat joutuneet kuohuksiin ja on pitänyt vähän tapella ja särkeä paikkoja.

Yksi pistoolin laukaus Sarajevossa sai koko Euroopan kuohuksiin niin, että jouduttiin tappelemaan muutamia vuosia. Vaikka rauha ulkonaisesti solmittiin, niin sisäisesti jäi siemen uutta koetusta varten. Me siis näemme historiasta muutamia onnistuneita kiihoitustapauksia, jos ajatellaan mullistavia seurauksia. Milloin kiihoituksella on ollut seurausta, on tarvittu patoutuneita tunteita joihin kiihoitus on antanut purkautumisvoiman.

Talvipalatsin valtaus oli myös yksi taitavan kiihoitustyön hedelmä. Taustalla on onnistuessaan patoutunut viha tai muu alhainen intohimo. Kun mielenosoituksissa kiihoitutaan, niin silloin tulee tarve särkeä jotain. Kun sitten näyteikkuna särkyy, niin jollekkin tulee mieleen hyötyä siitä vapaasta pääsystä kaupan antimiin. Miksiköhän tätä kiihoittumista pidetään osin oikeutettuna, vaikka se kohdistuu itseään omalla työllä elättävään pikkukauppiaaseen.

Keskuudessamme tapahtuu joskus ihan keskellä kirkasta päivää sellaista kiihoittumista, että täytyy ottaa kiinni joku ohikulkija ja raahata pusikkoon ja tehdä siellä hirmutekoja. Mutta nehän ovat yksittäistapauksia ja itse asiassa kaikkihan niin tekevät vai tekevätkö?

Minusta näyttää siltä, että eduskunnassakin kiihoitutaan ja kiihoitetaan välillä ihan kouriintuntuvasti. Toki olen yksittäistapaus ja yksittäinen ihminen saa olla pölhö, jos ei ole vaaraksi muille. Puukottavatko sitten edustajat toisiaan, kun ovat kiihoittuneita? Eivät koska se on sen kansanosan kieltä, jota he puhuvat.

Kun hengellisen festivaalin toimintoja rajoitettiin vedoten johonkin syrjintäpykälään, niin olivatko kaikki "syrjinnän" kohteet kuohuksissa koko valtakunnassa vai ei? Epäilen, että eivät olleet, mutta kun mediassa näin sanotaan niin totta se lienee. Onko kukaan oikeasti tutkinut kiihoittamisen vaikutusta? Onko kiihoittaminen kansanryhmää vastaan saanut aikaan väkivaltaa, koska siinä taustalla tarvitaan patoutunut viha johon kiihoitus tekee vaikutuksen? Onko kuitenkin vain kyse yleisen mielipiteen muokkaamisesta, jota tekevät kaikki Suomessakin, jotka siihen pystyvät ja joita jotenkin noteerataan.

23 kommenttia

  • Yrjö Sahama sanoo:

    Kiihotus kansanryhmää vastaan on lakipykälä, jonka laaja-alainen tulkinta uhkaa kumota perustulain ja ihmisoikeussopimusten takaaman mielipiteen- ja sananvapauden. Ei saisi olla niin, että pelkkä kielteisen mielipiteen esittäminen jostakin ihmisryhmästä johtaisi syytteeseen. Tavallinen järki edellyttäisi kiihotuksen tarkoittavan kehotusta väkivaltaan tai syrjintään ao. ryhmään luettavissa olevia kohtaan. Jos sanoisin esimerkiksi, että en pidä punatukkaisista, koska he ovat omituisia hyypiöitä, minun pitäisi voida niin sanoa ilman pelkoa rikossyytteestä, mutta jos sanoisin, että punatukkaisille ei saisi antaa töitä, voisi syytteen nostamiselle olla aihettakin. (Sanottakoon selvyyden vuoksi, että minulla ei ole kerrassaan mitään punatukkaisia vastaan) Laki tarvitsisi täsmennystä ja joka tapauksessa sitä tulee soveltaa perustuslain asettamissa puitteissa.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Pieni vertaus: Lakikokoelma on kuin vanha auto, jos yksi osa uusitaan, niin toinen osa alkaa reistailla. Pitäisi tehdä entisöintityö ja purkaa osiin ja uusia ja korjata kaikki mikä ei ole priimaa. Kun sitten kaikki on puhdistettu ja kunnostettu, lopputulos on upea.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Samuel Kettunen sanoo:

      Ehkä se pykälä on osin siksi asetettukin, että jokin nykyajan maailmanlaajuinen outo ilmiö saa esteettä levitä ja laajentua, kuten pride-aate.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Mikko Nieminen sanoo:

      Kettuselle sellainen huomio, että pykälä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan suojelee ainoastaan johonkin kansanryhmään kuuluvia ihmisiä. Se ei suojele aatteita tai ideologioita kuten pride-aatetta tai konservatiivista kristillisyyttä.

      Ymmärtääkseni ainoat ideologioita ja aatteita suojaavat pykälät rikoslaissa ovat uskonrauhan rikkomista ja uskonnonharjoittamisen estämistä koskevat pykälät. Pride-aatetta ei ole Suomessa rekisteröity uskonnoksi eikä sillä ole jumalaa.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Kari Roos sanoo:

      Yrjö,

      Eikö siinä ole aika selkeä ero, jos sanot, ettet pidä joistakin, kuin että kutsut heitä ”omituisiksi hyypiöiksi”?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Kari Roos sanoo:

      Ja seuraava ajatuksesi noista ”hyypiöistä” voisi sopivassa mielentilassa olla heidän vahingoittamisensa jollain tavoin. Tämä kai on se tämän päivän somettajien suurin ongelma, että jotain epämääräistä vihaa tai mitä se onkaan milloinkin, viedään henkilökohtaisen uhkailun tasolle. Siksi tästä niin paljon puhutaan.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Yrjö Sahama sanoo:

      Pointtini on, että syytekynnyksen tulee olla hyvin korkea silloin kun on kyse kielteisten mielipiteiden ilmaisemisesta. Pelkkä vastenmielisyyden ilmaisu ei merkitse kehotusta väkivaltaan. Vain selväsanainen väkivaltaan yllyttäminen oikeuttaa rajoittamaan ilmaisuvapautta.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Mikko Nieminen sanoo:

      > Pelkkä vastenmielisyyden ilmaisu ei merkitse kehotusta väkivaltaan

      Vaikka olenkin Yrjö Sahaman kanssa suurelta osin samaa mieltä, haluaisin katsoa asiaa myös toisesta näkökulmasta. Jos puhutaan nimenomaan kansanryhmistä, sivistysvaltion tulee pystyä suojelemaan myös kansanryhmiään siten, etteivät he joudu elämään kohtuuttoman vastenmielisyyden ilmaisun kohteena.

      Ylipäätään pidän uskonnollisella keskustelufoorumilla hieman kummallisena sitä, että tämä keskustelu näyttäytyy minulle ikään kuin haluaisimme puolustaa oikeuttamme kutsua jotain kansanryhmää vastenmieliseksi.

      Ainakaan minulle se ei ole ensisijainen huolenaihe, jos minulta vietäisiin oikeus kutsua jotain ryhmää vastenmieliseksi. Toki tarpeensa kullakin.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Kun kristilliset valtakunnat muuttuvat vähitellen sekulaareiksi, muuttuu tietysti myös lainsäädäntö vastaamaan uutta normaalia. Vain muutoksen kiire tuottaa kitkaa, koska kaikki eivät tahdo pysyä mukana.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Mikko Nieminen sanoo:

    Kiihotus kansanryhmää vastaan on rikoslaissa määritelty rikos ja se luokitellaan joko sotarikokseksi tai rikokseksi ihmisyyttä vastaan. Säätelyn tarkoituksena on turvata yhteiskuntarauha sekä edistää turvallisuutta ja vapautta yhteiskunnassa. Näin ollen sillä on vahva sidos perus- ja ihmisoikeuksiin.

    Rikoksen tunnusmerkit täyttyvät kun rikokseen syyllistynyt levittää tai pitää yleisön saatavilla tietoa tai viestiä, jossa uhataan, panetellaan tai solvataan jotain ryhmää syrjivällä perusteella. Rikosvastuu edellyttää siis levittämistä yleisön keskuuteen, joten rajatussa sisäpiirissä käytävä viestittely ei yleensä ylitä rikoskynnystä.

    Jos sitten käsitellään erikseen, mitä uhkaus, panettelu ja solvaaminen tarkoittavat lainsäädännössä:

    1) Uhkaus on tyypillisesti väkivaltarikoksella uhkaamista. Uhataan esimerkiksi tappaa tai pahoinpidellä jonkin kansanryhmän jäseniä. Uhkaukseksi voidaan katsoa myös omaisuusrikos eli uhataan varastaa tai tuhota toisen omaisuutta. Jotta rikoksen tunnusmerkistö täyttyy, uhkauksen tulee muodostaa vakavasti otettava uhka. Kiivastuksissaan sanotuista typeristä kommenteista ei tyypillisesti rangaista.

    2) Panettelulla tarkoitetaan herjaamista. Tyypillisesti panettelusta on kyse silloin, jos levitetään perätöntä tietoa siitä, että jokin kansanryhmä olisi syyllistynyt johonkin halveksittavaan tai laittomaan tekoon.

    3) Solvaaminen eroaa panettelusta siinä, että solvaaminen ei edellytä sitä, että esitettäisiin valheellisia väitteitä jostain kansanryhmästä vaan solvaamiseen voi syyllistyä myös henkilö, joka esittää sinänsä paikkaansa pitäviä väitteitä, mutta rikoksentekijän motiivina on loukata tämän ryhmän ihmisarvoa ja saada aikaan vihamielisyyttä tätä ryhmää kohtaan.

    Kuten edellisistä käy ilmi, kiihottaminen kansanryhmää vastaan liittyy voimakkaasti sananvapauteen. Se rajoittaa sananvapautta sellaisissa tilanteissa, joissa sananvapautta käytettäisiin hyväksi agitoimaan vihamielistä suhtautumista jotain ryhmää kohtaa tai uhataan tämän ryhmän fyysistä turvallisuutta tai henkeä.

    Itse katson, että tältä osin sananvapauden rajoittaminen on perusteltua.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Niin, ensin tulee yksi ja sitten tulee toinen ja lopulta ollaan yhden totuuden tilanteessa. Eikö pitäisi olla myös jotain tietoa siitä, että kiihoitus on vaikuttanut asenteissa. Enemmän taitaa olla niin, että konservatiivit saavat asioita niskaansa ja kirkostakin osoitetaan ovea, kuka on siis provosoitunut eli kiihoittunut?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Mikko Nieminen sanoo:

      Kommenttini kosketteli rikoslain pykälää, jolla rajataan sananvapautta tilanteissa, joissa sananvapautta käytetään esimerkiksi siten, että jokin vähemmistöryhmä joutuisi hengenvaaraan tai heitä kohtaan pyrittäisiin tietoisesti lietsomaan kielteisiä asenteita. Ymmärtääkseni rikoksesta epäily tai rikoksesta tuomitseminen ei ole peruste sulkea ihminen evankelis-luterilaisen kirkon jäsenyyden ulkopuolelle. Kommenttini ei sisällä komponentteja, joilla kirkosta osoitettaisiin kenellekään ovea.

      Mitä sitten tulee kiihottamisen vaikutuksiin, tuomioistuin joutuu esitetyn näytön pohjalta arvioimaan sen, onko teon motiivina ollut nostattaa vihamielisiä asenteita jotain vähemmistöryhmää kohtaan ja onko teko kokonaisuudessaan sellainen, että sen perusteella voidaan katsoa, että tällaisia asenteita voisi perustellusti syntyä.

      Yleisesti ottaen pykälän perusteella tuomioita on jaettu erittäin vähän. Vähemmän kuin yksi tuomio vuodessa. Ja jos ajatellaan, että teko tuomittaisiin ehdottoman vankeusrangaistuksen sisältävänä törkeänä rikoksena, tällöin puhuttaisiin joukkotuhon tai terrori-iskun valmistelusta jotain kansanryhmää vastaan.

      Näkisin, että tässä olisi säilytettävä suhteellisuuden taju. Rikoksesta tuomitsemisen kynnys on kuitenkin niin korkealla, että silloin puhutaan teosta, joka selkeästi ylittää normaalin moraalikäsityksen siitä, millainen teko on tuomittavaa.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      Voiko tähän rikokseen soveltaa kolmiasteista arviointia: tahaton – tuottamuksellinen – tarkoituksellinen? Tuottamuksellinen kiihottaminen kansanryhmää vastaan olisi mielestäni piittaamattomuutta siitä, aiheuttaako julkinen kannanotto jollekin ryhmälle ilmeistä vaaraa vai ei.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Mikko Nieminen sanoo:

      Kaikkiin tekoihin sovelletaan mainitsemiasi kolmea asetetta.

      Syyksiluettavuus vaatii (yleensä) tahallisen tai huolimattoman teon. Molemmista seuraa vahingonkorvausvelvollisuus mutta usein vain tahallinen teko ylittää rikoksen tunnusmerkit.

      Pitäisi tarkistaa lakikirjasta, voiko sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan tuomita myös huolimattomuuden perusteella. En muista ulkoa.

      Onhan se tietysti aika kova juttu jos tulee huolimattomuuttaan kiihottaneensa ihmiset terrori-iskuun tai joukkotuhoon (törkeä kiihottaminen kansanryhmää vastaan).

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Minusta tuo vaikuttavuus on helppo testata. Kun on näitä vähemmistö-kulkueita niin ihan vain kysymällä saa selville pelätäänkö niissä kulkueissa, että jostain alkaa tulla kiviä niskaan?

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Mikko Nieminen sanoo:

      Tuomioistuin ei ratkaise tapauksia galluppeja tekemällä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Eikö rikoksella pitäisi olla joku seuraus, jonka takia tuomitaan. Ettei tulisi mielipidevankeja! Vertaus: Emme kai pidä yllä ilmavoimia, jos kumminkin joku hyökkää avaruudesta?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Mikko Nieminen sanoo:

      Rikoksella ei tarvitse olla seurausta. Suomessa myös rikoksen valmistelu on rikos ja siitä voi saada maksimissaan neljän vuoden vankeustuomion.

      Mielestäni on ihan perusteltua, että meillä kielletään vihamielisyyden lietsominen jotain ihmisryhmää kohtaan ja puututaan asioihin ennen kuin jotain ikävämpää on ehtinyt tapahtua.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Tämä kai ei johda mihinkään. Suunnittelu koskee mielestäni kuitenkin seurauksiltaan suuria rikoksia. Jos suunnittelu asiaa sovelletaan kaikkeen, niin voidaan vangita kuka tahansa, koska emme tiedä mitä hän mielessään suunnitteli. Kun aikanaan jossain maissa oli mielipidevankeja, sitä paheksuttiin, mutta on ilmeisesti huomattu, että sehän on käyttökelpoinen homma.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Mikko Nieminen sanoo:

      > Jos suunnittelu asiaa sovelletaan kaikkeen, niin voidaan vangita kuka tahansa, koska emme tiedä mitä hän mielessään suunnitteli.

      Meidän lainsäädäntö ei ulotu ihmisten mielen syövereihin. Nyt taas kaipaisin hieman suhteellisuudentajua tähän keskusteluun.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Nieminen! Voisin sanoa ihan samaa? Mutta nyt lopetan. Siunausta toivotan ja helluntain kosketusta!

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Mikko Nieminen sanoo:

      Tottakai kaikilta keskustelijoilta voi vaatia suhteellisuudentajua. Myös minulta.

      Jos ajatellaan tätä kiihottamisrikosta sotarikoksena, meillä on esimerkkejä Lähi-Idästä jossa uskonnollisuuden varjolla (toki myös poliittisin motiivein) ylläpidetään vihanpitoa vääräuskoisia kohtaan. Meillä lainsäätäjä haluaa varmistaa sen, että kiihottaminen vääräuskoisia tai muuta vastenmieliseksi koettua kansanryhmää vastaa ei johda sotaan, terrorismiin tai joukkotuhontaan.

      Ja ei. Päivi Räsänen ei lietso ihmisiä terrorismiin. Sanon edellisen siksi, että meidän ymmärrämme missä asiayhteydessä ja mistä syystä lainsäätäjä haluaa turvata yhteiskuntarauhan ja asettaa sananvapaudella rajoitteita, jotta maassa rauha säilyy. Tässä olemme mielestäni onnistuneet. Lähetyshiippakunta ei ammu singoilla pääkaupunkiseudun liberaaleja seurakuntia.

      Jos sitten ajatellaan kiihottamisrikosta rikoksena ihmisyyttä vastaan, lainsäätäjä haluaa myös turvata tällaisen kiihotuksen kohteeksi joutuvien kansanryhmien vapautta ja turvallisuutta yhteiskunnassa. Lainsäätäjä haluaa turvata jokaisen suomalaisen ihmisoikeudet ja sen, että mikään ihmisjoukko Suomessa ei joutuisi kohtuuttoman panettelun ja solvaamisen kohteeksi. Tässäkin asiassa rajoitamme sananvapautta ja tälle on mielestäni hyvät perusteet.

      Tuomioita kansanryhmää vastaan kiihottamisesta on käsittääkseni annettu selvästi vähemmän kuin yksi tuomio vuodessa. Itsenäisyyden ajalta näitä tuomioita taitaa edelleen olla alle 30. Tätä vasten en ole vähäisimmässäkään määrin huolestunut sananvapaudesta. Meillä on edelleen mahdollisuus tuoda esiin mielipiteitä, jotka ovat vallitsevan etiikan valossa ongelmallisia, tieteen näkökulmasta kyseenalaisia ja yleisen elämänkokemuksen valossa sellaisia, jotka olisi viisaampaa jättää sanomatta.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Seija Rantanen sanoo:

    Lauri: Ihan vain pieni kielenhuoltoa koskeva kommentti: ’kiihoittaminen’ liittyy enempi seksiin, ’kiihottaminen’ voi olla esim. kansanryhmän kohdistuvaa.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Lauri Lahtinen

    Olen eläkkeellä sotilasammatista. Vanhemmiten ovat hengelliset asiat tulleet tärkeiksi. Olen tuottanut päivänsanakirjan: Muruja Herran pöydästä. Agape-kodin pastorina tuotan joka torstai klo 12.00 noin puolentunnin live-lähetyksen, kun kokoontuminen ei nyyt onnistu kasvotusten.. Nyt olen käsitellyt Vuorisaarnaa ja hakukone varmasti löytää, jos jotain kiinnostaa.. Olen värkännyt tuubisivun ja siellä julkaisen viime vuosituhannen lopulta juttuja, kun Inkerin kirkon yhteydessä toimittiin. Lauri L M Lahtinen youtube.com

    Kirjoittajan viimeisimmät blogit

    Kirjoittajan luetuimmat blogit

    Kirjoittajan kommentoiduimmat blogit