Keskusteluyhteys, kahden vastakkaisiin suuntiin kulkevien välillä!

Keskusteluyhteys!

On kaksi päinvastaista suuntaa, raamatullinen ja epäraamatullinen.  Ensimmäinen on kaikki se mikä Raamatussa on luettavissa. Toinen on poispäin Raamatun, Sanan tieltä. 

Toisen päämäärä on taivas ja toisen ikuinen kadotus. 

Taivaan tiellä kulkevat ovat useimmiten päinvastaiseen suuntaan kulkeville kuin kivi kengässä. On ärsyttävää kuulla, että tehkää parannus, pelastaudu tästä nurjasta sukupolvesta. Kuitenkin tuota kehotusta on Jeesus käskenyt saarnata sitä kaikkialla, kaikille ihmisille, pelastukseksi.  

Vuonna 1980 Yrjö Sariola ehdotti vuoropuhelun alottamista Evlut ja Suomen helluntaiherätyksen (ei SHK:n, Suomen Helluntaikirkko) välillä. Se sitten saatettiin käymään ikäänkuin ”pusattuna” tuotteena, vt. Kuopion talvipäivät, viimeinen asia, jota ei esityslistallakaan ollut.

Joskus 80-luvun lopulla Sariola kysyi helluntailaiselta keskustelijalta, että ”ettekö te pidä meitä luterilaisia edes uskovina?”. Tähän ystäväni vastasi, ”kyllä pidämme, mutta kastamattomina uskovina, silloin kun olette uskossa”.

90-luvun viimeisimmillä talvipäivillä tehtiin selvitys neuvottelukunnalta. Juhani Kuosmanen ilmoitti ettei ole syytä jatkaa, koska ihminen ei voi tulla kahta kertaa uskoon. 2000-luvun alussa Helsingin Saalemin johtaja opiskeli teologisessa tiedekunnassa Huovisen opastuksessa ja suoritti TM-tukinnon. Hän ehdotti neuvottelukunnan uudelleen perustamista. Tästä sitten enemmän, jos keskustelua syntyy.

Ongelman ydin ei ole kahden uskovien yhteisön yhteensopivuus. Ongelma on jumalattoman ja uskovan liitto.

Eräänlaisena ”alaongelmana” on Kristuksen täydellisen siunauksen rajoittaminen, minkä luterilaiset uskovat näkevät tehtäväkseen. Tästäkin täsmällisemmin, jos keskustelua syntyy.

Euroopan ja Etelä Amerikan helluntaiseurakuntien jäsenten tausta on Rooman katolinen kirkko (RKK). Näiden maiden nk. helluntaiseurakuntien jäsenet eivät halua olla missään hengellisessä kanssakäymisessä RKK:n kanssa, kirkkona. Kunkin yhteiskunnan kaikki ihmiset kuuluvat Katoliseen kirkkoon, niinkuin Suomessa ja pohjoisemmassa Euroopassa kuulutaan Evlut kirkkoon, vieläkin valtaosa. Eli kaikki evankelioinnin kohteet ovat mm. näiden kirkkojen jäsenlistoilla.

Suuri hengellinen mylläkkä on tullut ja tulee jatkossakin, kun kirkkopoliittisista (jäsenmäärä) syistä yritetään kelpuuttaa ”kristityiksi” ihmisiä, jotka vähät välittävät taivaasta, kirkosta, helvetistä jne. Näiden vähät-välittävien lukumäärästä ollaan huolissaan. Sen ratkaisuksi on kehitelty lapsenkastamista esimerkiksi kauppareissun yhteydessä ja julkisyntisen kelpuutusta viimeiselle veräjälle, koska ovathan he lapsena kastettu.

41 kommenttia

  • Pekka Veli Pesonen sanoo:

    Mitä pitää sisällään tämä lauseesi Reijo veli : Eräänlaisena ”alaongelmana” on Kristuksen täydellisen siunauksen rajoittaminen, minkä luterilaiset uskovat näkevät tehtäväkseen”. Vai onko asia jo selvitetty kommenttiketjun jossain kohdassa?

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Reijo Mänttäri sanoo:

      Pekka Veli,

      Tässä on kysymys Kristuksen täydellisestä siunauksesta. Kirjoitin jo siitä ja sen rajoittamisesta.

      Toistan kuitenkin. Kristuksen täydellinen siunaus, se mikä mukanaan Paavalikin tiesi tulevansa Rooman seurakunnan luo, Room. 15:29.

      Mainitsin luterilaisuudessa, olevasta Seurakunnasta, siis uskovista, niinkuin sinäkin.

      Mainitsen muutaman kaikkille tarkoitetusta rajoittavasta ilmoituksesta.

      Pekka Simojoki peräsi uutta parempaa evankeliointia Suomen evlut kirkollisessa kokouksessa. Otti esimerkiksi hänen tilaisuudessaan uskoontulleen todistuksen jollain huoltoasemalla. Tuo mies kiitti, oli kiitollinen Simojoelle, että hän julisti parannussaarnaa, tulla uskoon. Hän tuli uskoon tuossa tilaisuudessa. Simojoen kertomus jatkuu, missä hän, vaikka viittaa uskoontuloonkin, niin ei tarkoita mitään helluntalaisten tai helluntalaistyyppistä evankeliointia. Hän oli silloin juuri ollut helluntaiseurakunnassa vierailulla, jossa hän mainitsi Afrikan vierailustaan ja villistä hengellisestä menosta heidän tilaisuuksissaan. Tähän hän kehotti, ikäänkuin, Suomen helluntalaisia kurottautumaan!?

      Simojoen tosikertomukset olivat ok, niinkuin hänet koetaan meikäläistenkin taholta. Hän kuitenkin rajoittaa sitä tavoittelemasta, mitä hän esimerkkinä mainitsee. Uskoontulokertomus on jonkinverran hyvä ja hyväksytään ilman asian painotusta. Se on kuitenkin se ainoa Asia, mihin on kiinnitettävä huomiota, siitä saarnattava, se on oltava samaa ”punaista lankaa” kuin koko Raamatun kertomus uskoontulosta. Sakramentit ovat ihmisten rihmoituksia omien tartuntapintojen välillä, vaikka niitä yritetään saada ”tarttumaan” pelastus- ja vanhurskautusoppiinkin.

      Tulikin tästä Simojoen jutusta pitemmästi kuin piti. Jätän samanlaiset esimerkit toiseen kertaan, kokskien Kalevi Lehtistä, Urho Muromata, Norvantoa.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Veli Pesonen sanoo:

    Kristittyjen yhteydessä yli rajojen on aina se ongelma, että aina löytyy niitä jotka ovat jyrkästi kaikkea yhteyttä vastaan. Näitä näyttää löytyvän aina sieltä, missä tätä yhteyttä halutaan myös rakentaa. Tätä minun on aina ollut vaikea käsittää. Kristitty veli saatetaan ajaa keskustelusta pois pelkästään sen tähden, että hänellä on poikkeava mielipide jostakin asiasta. Sitten tätä veljeä saatetaan kohdella todella julmasti ja säälimättömästi. En tiedä mistä semmoiseen on lupa saatu.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Reijo Mänttäri sanoo:

      Pekka Veli,

      Yritän keskittyä, eli pysyä asiassa:

      Olemme maailmassa ja kaiken sen ilmiöiden keskellä. Jeesus tarkensi, Joh. 17. luku kertoo Jeesuksen seuraajien (kristittyjen) ykseyden (heis=yksi).

      Sivuutat sen minkä hyvinkin tiedät mainitsemani Juhani Kuosmasen ilmoittamaksi syyksi, miksi keskustelu ei koskaan hyödytä kirkollisen opin ja Raamatun opetuksen välillä. Raamattu ei opeta uskovaksi kastamisesta, mikä joillakin ”joustavimmilla” luterilaisilla kannoilla pyritään sivuuttamaan ja puhua siitä uudestisyntymisenä, esimerkiksi, ja sitten on uskoontulo tai -tuloja. Jeesus ”keskusteli” jo tämän kysymysen loppuun, eli ”ilman minua te ette voi mitään tehdä”. Sitten on vielä kaikkia ja kaikkea syleilevä ”onko sillä niin merkitystä, mitä sillä on väliä miten on uskoon tullut…”. Asia on merkittävä ja vakavasti otettava, uskottava niinkuin on kirjoitettu.

      Pekka, mikä asia tai asiat oisi esimerkiksi sellainen, jonka vuoksi kristitty veli ajetaan keskustelusta pois ja sen vuoksi alkaa kohdella häntä julmasti?? Uskon, että nyt on tilaisuus ja järkevää tuoda se esille, koska se ilmeisesti on sinun kokemuksesi.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Reijo Mänttäri sanoo:

    Martti Pentti 15.05.2022 07:19 ”Miksi kohdistat minulle väittämiä, jotka yrität saada näyttämään kuin olisin sellaista sanonut.” Eihän tässä keskustella sinusta, Reijo Mänttäri, vaan eri lailla uskonsa sanoittavien keskusteluyhteydestä. Keskustelu on hankalaa, jos kiinnitetään huomio henkilöihin, mitä kukin on sanonut tai jättänyt sanomatta, mitä on tarkoittanut tai ei ole. Tarja Parkkilan kommentit ovat hänen omia ajatuksiaan eivätkä sinun arvioimistasi.

    ———————-

    Hääräät liika!

    Älä kaikkea ammu, liikkui se tai ei.

    Toisten puolesta vastailun kiellän sinulta tästä eteenpän ja omat hämmennyksesi, jotka ovat käsittääkseni vihasi pullistumia, poistan myös ne.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Reijo Mänttäri sanoo:

    Lainaus alotuksestani:

    ”Ongelman ydin ei ole kahden uskovien yhteisön yhteensopivuus. Ongelma on jumalattoman ja uskovan liitto.”

    Tämä on oleellista.

    Toistan myös silloin tällöin tälläkin foorumilla tuomaani vertausta vedestä ja öljystä, jotka ovat kaksi toisiinsa liittymätöntä elementtiä, mitä hengelliseen asian tutkiskeluun tulee, eli ainoaan perustaan, kun mielipiteistä keskustellaan.

    Tässäkin ketjussa on viittauksia, jopa vaatimuksia olla todellisten asioitten kanssa tekemisissä. Pohjataan puhe realiteetteihin, eikä Jeesuksen tai taivaasta ”pudonneisiin” Jumalan ilmoituksiin, sellaiseen, mitä Raamattu edustaa.

    Taivasta kohti voi matkata vain Taivaan tietä, jolle päästään ahtaasta portista. Tämä portti, tie on Jeesus. Se ei käy ”realisteille”koska he haluavat elää tätä päivä, todellisessa maailmassa käytännöllisesti.

    Aivan nuoruudestani lähtien olen ihmetellyt huolta uskovien ykseydestä ja yhteydestä heidän kesken. Vielä tänäänkin minulla on yhteys 50/60- lukujen taitteen yhteyksiini valdolaisiin, baptisteihin, metodisteihin ja Brasilian evlut kirkkoon kuuluvien uskovien kanssa RS:n alueella. Nämä luterilaiset muodostivat delegation joka vei vetoomuksen Evlut kirkon Sakasassa olevaan pääkonttoriin. Vetoomus oli yksi ja ainoa, eli kaste ei pelasta, uskovaiseksi ei voida kastaa. Uskovat kastetaan, niinkuin Raamattu opettaa.

    Ei vastatusta, eikä varsinkaan vaarinottoa. Ei tässä tapaamisessa eikä asiasta keskusteltu Evlut pääkonttorinkaan taholta.

    Mainitsemani uskovaisten yhteisöt, yhdyskunnat ja seurakunnat eivät painottaneet Pyhän Hengen kastetta, mutta uskoontulo, Pyhän Hengen työnä on kaikilla sama. Pyhän Hengen kaste tai vesikaste tai ehtoollisen nauttiminen ei pelasta eikä puhdista synnistä. Kaiken hengellisen, ikuisen alku ja yhteys, on Pyhän Hengen vaikuttama uskoontulo. Pietarin saarnan vaikutuksesta ihmisissä, ensin kolmessatuhannessa, syttyi halu vastaanottaa saarnattu Sana. Vt. Apt. 2:

    41 Jotka nyt ottivat (ilolla) hänen sanansa vastaan, ne kastettiin, ja niin heitä lisääntyi sinä päivänä noin kolmetuhatta sielua.KK38

    41 Then they that gladly received his word were baptized: and the same day there were added unto them about three thousand souls. KJV

    Tämä malli alkoi ja jatkui ensimmäisissä/ alkuseurakunnissa.

    Kaikki laskettiin sen päälle, mikä alkoi Jumalan työstä ihmisessä, niissä, jotka sen vastaanottivat , ”ilolla”.

    Kun tämä ei ole perusta, kaiken alku, niin hengellinen yhteys, keskustelu, kuolee tai on väkinäistä.

    Paavin luona vieraili Suomen Evlut delegaatio. Paavi ilmoitti ”meidät yhdistää kaste”.

    Ei ole keskusteluyhteyttä, paavin eikä kenenkään uskonnollisen liikkeen, kirkon kanssa, joiden keskustelun voimaannuttaa sakramentaalinen, pelastuksen vaikuttava kaste.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Reijo Mänttäri sanoo:

    Ihmisten kanssa, olivat he uskonnollisia, pakanauskoisia, ateisteja tai kommunisteja, olen aina keskustellut ja teen sitä joka päivä elävässä elämässä ja tiedotusvälineillä. Meillä on jotain ajallista asiaa, kuten työhön liittyvää. En henkilökohtaisesti koe vaikeana kommunikoida vailla uskon esille tuontia, vaikka keskustelukumppani tietäisi minun uskovaisuuteni.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Reijo Mänttäri

    Jo lapsena, aito usko ja sen ilmiöt, saivat minut viihtymään helluntalaisten kokouksissa. Otollisesta tilasta, omakohtaisen uskonlahjan sain vastaanottaa jo 10-vuotiaana. 4 vuotta myöhemmin halusin, että minut kastetaan vedessä, koska Jeesuksellekin se oli vanhurskautuksen täydellistyminen. Nyt lähes "koko maailman" kiertäneinä paluumuuttajina vaimoni kanssa, voimme todeta, että helluntalaisuudessa halutaan noudattaa Alkuperäisiä Ohjeita, vaikka yhtä puutteellisina kuin Alkuseurakunnassa.