Keskustelu avioliittolaista

Kirkolliskokous Turussa keskustelee parhaillaan uuden avioliittolain seurauksista kirkossa. Kaavailujen mukaan 17 kk päästä tulisi voimaan eduskunnan säätämä laki samaa sukupuolta olevien avioliitosta.

Aloitteessa esitetään, että kirkolliskokous käynnistää prosessin mm. sen arvioimiseksi, mitä seurauksia avioliittolaista on kirkolle.

Jeesus neuvoo vertauksessaan laskemaan kustannuksia ennen tornin rakentamista, tai kuningasta arvioimaan joukkojensa vahvuutta ennen kuin käy päin vastustajan sotaväkeä.

Miltä siis tilanne näyttää muiden maiden kokemusten valossa?

A) Ruotsissa ja Tanskassa kirkot ovat päättäneet vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja. Tanskassa on valtiokirkko ja Ruotsissa se on tuoreessa muistissa. Valtiokirkon on ollut luonnollista seurata valtiota.

B) Norjassa kirkko on päättänyt pitää kiinni kirkon perinteisestä avioliittokäsityksestä, mutta kirkolla on oma siunaustoimitus samaa sukupuolta olevien parisuhteen siunaamista varten.

C) Englannin kirkko on pitänyt kiinni perinteisestä kannastaan ja käytännöstä. Varoittavina esimerkkeinä sille ovat olleet ne anglikaanikirkot, jotka ovat ryhtyneet vihkimään samaa sukupuolta olevia pareja - ja hajonneet sisäisiin ristiriitoihin.

D) Pohjois-Amerikan luterilainen kirkko on jättänyt asian paikallisseurakuntien päätettäväksi - mikä korostaa amerikkalaisten seurakuntien itsenäisyyttä. Aiemmin keskustelu homoseksuaalisuudesta on johtanut useiden seurakuntien eroon ELCAsta ja uuden kirkon perustamiseen.

E) Useissa maissa, mm Saksassa, valtio ei ole hyväksynyt lakia samaa sukupuolta olevien avioliitosta, eikä kirkoissakaan ole edetty asiassa pidemmälle.

Turussa käydyn keskustelun perusteella homoseksuaalien ihmisarvon kunnioittaminen merkitsee päätöstä vihkiä kirkollisesti samaa sukupuolta olevia. Toisen kannan mukaan tulee pitäytyä kirkon käsitykseen yhden miehen ja yhden naisen avioliitosta. Keskustelusta tulee pitkä ja toivon mukaan osapuolten näkemyksiä kunnioittava.

Papit eivät voi toimittaa samaa sukupuolta olevien avioliittoon vihkimisiä vastoin kirkon yhteisiä päätöksiä. Päätösten muuttaminen vaatii 3/4 enemmistön. Ruotsin kokemusten valossa vuodessa noin 70 samaa sukupuolta olevaa paria pyytää kirkollista vihkimistä. Tuleeko tornista valmista? Kannattaako sotaan lähteä?
Minkä tien Suomen kirkko valitsee?

22 kommenttia

  • Arto Jääskeläinen sanoo:

    Useille ilman Raamattua kantaa ottaville joita olen tavannut homoliiton kutsuminen avioliitoksi on törkeä väärennös. Jos kyseessä on mies ja nainen se liitto on avioliitto, muussa tapauksessa jotain muuta. Sisällöltään erilaisilla asioilla on aina eri nimet ja näin kuuluu olla. Kyseessä on erilaisuus, ei mikään eriarvoisuus.

    Kansan keskuudessa tuo Vihreiden suosima sukupuolineutraali (=spn) avioliittolaki on aika vihattu laki jolla pyritään rajoittamaan myös uskonnon ja mielipiteen vapautta. Siltä osin mietintä on paikallaan.

    Raamattu puolestaan on hyvin selkeä. Avioliitto on miehen ja naisen liitto. Homous on määritelty aivan muuksi Raamatussa. Samoin kirkon virallinen kanta on myös selvä, avioliitto on miehen ja naisen liitto. Aitoa avioliittoa pitää julkituoda ja puolustaa selkeästi kirkon virallisen kannan mukaisesti.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Salme Kaikusalo sanoo:

      ”Useille ilman Raamattua kantaa ottaville joita olen tavannut homoliiton kutsuminen avioliitoksi on törkeä väärennös.”

      Näin on. Perinteisestä avioliittomallista kiinnipitäminen ei liity välttämättä ollenkaan uskontoon vaan ihan ihmisen luontaiseen kykyyn erottaa asioiden todellisuus.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Juhani Ketomäki sanoo:

    Kun spn-avioliitto on liittyviä lakimuutoksia käsiteltiin eduskunnassa, Jani Toivola yritti puheenvuorossaan estää sen että asiasta saisi olla eri mieltä. Hän suoraan sanoi että Mika Niikon esittämän puheenvuoron kaltaisia ei saisi eduskunnassa esittää. On aika ennenkuulumatonta että kansanedustaja yrittää määrätä mitä mieltä toiset edustajat saavat olla.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Pesonen sanoo:

    Nämä avioliittokeskustelut ovat jo ajat sitten menettäneet asiallisuutensa. Tunteet ovat saneet täyden vallan. Yhä uusia näköaloja otetaan esiin. Näin keskustelu siirtyy yhä kauemmaksi varsinaisesta asiasta. Tuskin sitä enää edes kukaan muistaa. ”Kun kirkko riitautuu itsensä kanssa, niin se ei voi pysyä pystyssä”. Tuo evankeliumin kohta on täysin unohtunut.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Pekka Särkiö

    Kenttäpiispa ja Vanhan testamentin eksegetiikan dosentti. Harrastan mehiläistarhausta ja maatiaiskanojen kasvatusta, esteratsastusta ja nykyaikaista viisiottelua. Minulle tärkeitä asioita ovat luonto ja sen elinvoiman turvaaminen, ekologinen elämäntapa, historian tuntemus sekä kestävän yhteiskunnan puolustaminen.