Kenen henki on suojelemisen arvoinen ja kenen ei?

Olen vuosien varrella liikkunut maissa joihin ei suomalaisten suositella matkustaa. Syy matkustamiseeni ei ole ollut seikkailunhalu vaan työni. Silti riskit on aina pyritty viimeisen päälle minimoimaan ja kaikessa on otettu huomioon paikallisten asiantuntijoiden mielipide, sillä he tietävät parhaiten.

Suomen Ulkoministeriö laatii ansiokkaasti matkustustiedotteita joissa kerrotaan mihin maihin ei pitäisi matkustaa ja ne perustuvat tarkkoihin turvallisuusanalyyseihin. Listalla ovat Afganistan, Irak ja Somalia, joista Suomeen on tullut pakolaisia vuosien varrella. Harva meistä suomalaisista taas eksyy noihin maihin - ehkä poikkeuksena Irakin kurdialueet.

En varmasti ollut ainoa, joka hämmästyi Maahanmuuttoviraston eli Migrin uutta maalinjausta, jonka mukaan edellä mainituissa maissa turvallisuustilanne on parantunut niin paljon, että näistä maista tulevien on jatkossa vaikeampi saada oleskelulupaa Suomessa.

Samana iltana uutisissa kerrottiin, että pommi oli räjähtänyt Bagdadissa ja kymmeniä oli kuollut.

Siis suomalaisen ei pitäisi matkustaa näihin maihin, mutta paikallinen voi niissä asua turvallisesti. Jonkunlaista ristiriitaa näissä selvityksissä on olemassa viranomaisten monipuolisista selityksistä huolimatta.

Migrin selvityksen mukaan paikallinen selviää koska ymmärtää kulttuuria ja kieltä, ja tuntee olosuhteet. Ja koska suomalainen ei ymmärrä, niin hän on liian suuri turvallisuusriski jo itsessään.

Mitä näillä turvallisuusriskien määrittelyillä sitten ajetaan takaa? Vai onko enemmänkin kyse väkivallan mukanaan tuomasta negatiivisesta mediajulkisuudesta tai halusta vähentää pakolaisten halukkuutta pyrkiä Suomeen?  Näitä tuli väkisin mietittyä menneen viikon aikana.

Kun Bagdadissa räjähtää pommi, mitä tapahtuu lähes joka viikko, ja lähes sata ihmistä kuolee, niin se on hetken uutinen. Harva pohtii sitä enää huomenna. Mutta jos suomalainen turisti kuolisi samaisessa iskussa, pohdittaisiin asiaa viikkoja Suomen lehdistössä.

Kun paikallisia kidnapataan Somaliassa tai Afganistanissa, niin länsimaiden media kertoo harvoin siitä. Jos taas Suomalainen kidnapattaisiin, todennäköisesti seuraisimme päivittäin tilannetta kuin jännitysnäytelmää, ehkä jopa vuosia.

Kidnappausuhka ei kuitenkaan ole olemassa vain länsimaisille turisteille ja työntekijöille vaan myös paikallisille ihmisille - kaikissa kolmessa edellä mainitussa maassa - vaikka he ymmärtävätkin kulttuurin ja kielen.

Väkisin tulee mieleen se vanha sananlasku; poissa silmistä, poissa mielestä.

Kun olen liikkunut maailman kriisikeskuksissa, on aina ollut ihan selvää, että olen joissakin tilanteissa enemmän uhattuna kuin paikalliset. Ja siihen on varauduttava. Mutta on myös paljon uhkia, joissa olemme ihan samalla tavalla uhattuina. Jos pommi räjähtää, niin se ei valikoi kohdetta ihomme värin tai kielemme pohjalta.

Ulkomaalaiset avustusjärjestöt ja diplomaatit joutuvat käyttämään kymmeniä tuhansia dollareita turvallisuuteen Afganistanissa, Somaliassa ja Irakissa. Siihen paikallisilla ei ole varaa vaikka hekin varmasti tarvitsisivat suojelua.

Nyt kun humanitaarisen suojelun kategoria poistui maanantaina, niin olisi hyvä pohtia myös päätöksen eettisiä ulottuvuuksia – millaisia seurauksia siitä on turvapaikkaa hakeville ja takaisin käännytetyille? Aiemmin jopa vähäisempikin väkivallan uhka saattoi riittää oleskeluluvan saamiselle. Tätä mahdollisuutta ei siis enää ole.

Syyria on tällä hetkellä ainoa maa missä arvioidaan olevan niin korkea väkivallan aste, että sinne ei käännytetä takaisin. Vaikka Afganistania, Somaliaa ja Irakia ei enää sille asteelle arvioitasikaan, niin terroristit jatkavat iskujaan näiden maiden kansalaisiin. Terroristeille on melkoinen voitto, kun heitä karkuun lähteville ei euroopassa annetakaan turvapaikkaa vaan lähetetään takaisin heidän huomaansa.

Itse en pakottaisi ketään palaamaan edellä mainittuihin kolmeen maahan, ellei henkilö haluaisi sinne vapaaehtoisesti palata - syystä tai toisesta. Sitä mielestäni vaatii ihmisyys jo siinäkin tapauksessa ettemme ole varmoja miten karkotetulle käy kotiin paluunsa jälkeen.

 

P.S. Kun sanotaan, että seuraamme ruotsalaisia ja haluamme olla samalla linjalla heidän kanssaan niin viedään myös kotouttaminen samalle tasolle eli turvapaikan hakijoille pikaisesti työluvat!

19 kommenttia

  • Juhani Ketomäki sanoo:

    Noissa maissa on yli 70 miljoonaa asukasta. Jos heistä vaikka 1 % päättäisi pyrkiä Suomeen, heitä tulisi 700.000. Kun ketään ei saisi palauttaa niin kuinka me selviäisimme? Emme mitenkään.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Olli Pitkänen sanoo:

      Kiitos Juhani kommentistasi.

      Halusin pohtia sitä, että jos emme halua Suomeen lisää pakolaisia niin onko se kriteeri määritellä pakolaismaan turvallisuustilanteen aste? Eli jos haluamme ettei porukkaa tule lisää niin sanotaan, että ihan turvallista palata vaikka faktat kertovat ihan muuta varsinkin kun meidän suomalaisten ei haluta menevän sinne.

      Toisekseen jos sellainen päivä tulee, että 700,000 turvapaikanhakijaa on pyrkimässä Suomeen, on maailman kirjat jo niin sekaisin, että tuskin enää pystymme palauttamaan ihmisiä takaisin vaan joudumme keskittymään omaan selviytymiseen.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Juhani Ketomäki sanoo:

    Ei ole perusteita suoralta kädeltä olettaa että Migrin linjaukset ovat vääriä. Totta kai tarkoituksena oli vähentää hakijoiden määrää. Linjaukset vastaavat muiden Pohjoismaiden käytäntöä.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Olli Pitkänen sanoo:

      En väitä, että Migrin linjaukset olisivat täysin vääriä, mutta ihmettelen isoja ristiriitoja esim. Um matkustussääntöjen kesken ja todellisuuden välillä. Siksi kysyn, onko toisen henki arvokkaampi kuin toisen.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Juhani Ketomäki sanoo:

    Jos lähet Somaliaan vaikka jonkun Suomen somalin kanssa joka on kenties jo kansalainenkin, totta kai hänellä on siellä turvallisempaa. Hän ei erotu joukosta. Um:n velvollisuus on varoittaa kansalaisia. Samanlainen varoitus on voimassa esimerkiksi Moldovaan matkustettaessa. Um varoittaa matkustamasta Transnistriaan vaikka se onosa Moldaviaa. Suomalaiset matkatoimistot vievät sinnekin Moldovaan matkustavia.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Olli Pitkänen sanoo:

      Olemme luonnollisesti ulkomaalaisina iso turvallisuusriski Somaliassa, Afganistanissa ja Irakissa, mutta kysyn edelleen, että onko nämä maat todella niin turvallisia, että paikalliset voisi sinne palauttaa sen takia että he ovat paikallisia. Epäilen.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Juhani Ketomäki sanoo:

    Luepa ulkomaalaislaista edellytykset turvapaikan saamiselle. Sen saaminen edellyttää että tietty yksilö on joutunut vainon. kohteeksi esimerkiksi poliittisista syistä. Turvapaikkaa ei myönnetä sillä perusteella että esimerkiksi Bagdadissa räjähtelevät pommit joiden uhriksi voi joutua kuka tahansa.

    Minulla on koko ajan ollut vaikutelma että et ole lukenut ulkomaalaislakia etkä tiedä millä edellytyksillä turvapaikka voidaan myöntää. Ajattelet jotenkin humaanisilla perusteilla asiaa eli että kun on turvatonta niin on oikeutettu turvapaikkaan. Lisäksi puhut pakolaisten halukkuudesta pyrkiä Suomeen. Kukaan tänne pyrkivä ei ole pakolainen ennen kuin asia on todettu. Selvästikin pakolainen ja turvapaikanhakija ovat sinulle sama käsite.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Olli Pitkänen sanoo:

    En ajattele pakolaista ja turvapaikanhakijaa samana asiana. Ei kaikki pakolaiset hae turvapaikkaa eivätkä ole turvapaikanhakijoita.

    Toisekseen halusin pohdiskella määritelmää turvallisesta kohteesta – millainen maa on sellainen. Tuleeko jostakin kohteesta henkilölle turvallinen paikka siinä taoauksessa jos hän ei ole kokenut vainoa siellä?

    Edelleen kysymykseni on: määritetäänkö joku maa turvalliseksi sen perusteella, kun sieltä ei haluta meille tulevan turvapaikanhakijoita vai sen perusteella, kun siellä on todellisesti turvallista?

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Juhani Ketomäki sanoo:

    Lain mukaan tulee turvallinen paikka. Emme voi ottaa tänne kaikkia joilla ei ole kivaa kotimaassaan. Luulen että tässä tapauksessa oltiin yhteydessä myös muihin Pohjoismaihin.

    Normaali työlupakäytäntöhän on sellainen että jos joku firma haluaa tietyn henkilön töihin Suoneen niin hänelle hankitaan työlupa. Siis työlupa ei luo työpaikkaa. Jos siis turvapaikanhakijalle annetaan työlupa niin sillä ei synny hänelle työpaikkaa

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Juhani Ketomäki sanoo:

    Ei ole kivaa jos pommeja putoilee eikä ole työtä. Mutta tämä ei muodosta perustetta saada turvapaikkaa. Ei kukaan ole väittänyt että iellä olisi tyrvallista. Maailmassa on paljon levottomia paikkoja.Asiasta voidaan olla montaa mieltä mutta järjestäytynyt yhteiskunta edellyttää että joitain sääntöjä noudatetaan. Jos näistä kolmesta maasta tulleet saisivat jäädä tänne mistä tahansa syystä,kuten vaadit, olemme kohta liemessä. Tulijoita riittää.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Martti Pentti sanoo:

    Tuo edellä mainittu 700 000 muuttajaa taitaa olla saman suuruusluokan joukko kuin ne, joilla ei aikoinaan ollut Suomessa kivaa ja sen takia lähdettiin hakemaan Ruotsista työtä.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Juhani Ketomäki sanoo:

    Näin on mutta meille on toistaiseksi tullut vasta 30.000 eikä heille ole työtä.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Olli Pitkänen
    Olli Pitkänen

    Olen kehitysmaa-aktivisti ja maailmankansalainen alunperin Joensuusta. Olen asunut pitempiä aikoja Tansaniassa, Jordaniassa ja Salomonin saarilla, ja työni takia matkustanut eri puolilla maailmaa. Nykyisin toimin Suomen Lähetysseuran Mekongin ja Oseanian Aluepäällikkönä. Seurailen mielenkiinnolla elämää Aasiassa ja muualla maailmassa, joista kirjoittelen havaintojani blogiini herättelemään ajatuksia kulttuurien erilaisuuksista, rikkauksista ja välillä niiden kummallisuuksista. Kaikki ajatukseni ovat omiani ja omalla vastuullani, eivätkä välttämättä edusta työnantajani käsityksiä.