Myönnän, että luvassa on uusinta. Kirkon kehuminen on ollut blogikirjoitukseni aihe joskus aiemminkin. En vaan löytänyt postaustani, mutta siitäkin huolimatta sisältö lienee nytkin sama. Se ei kai ole paha asia.
Ajatukseni lähtee omasta kokemuksestani ja kaikesta siitä mitä olen kuullut ja nähnyt. Toki kirkossa ja seurakunnissa on myös kritisoitavaa, mutta se ei ole läheskään koko totuus.
Muutama esimerkki. Olin viime pyhänä seurakunnassani apupoikana seurakuntapastorimme ja kanttorimme toimittaessa messua. Kyllä oli hyvä mieli koko ajan, että perustyön perään ei tarvitse huolestua, koska se toimii. Sana ja sakramentit ovat hyvässä hoidossa.
Viime aikoina olen saanut myös palautetta taidokkaasti tehdystä lapsi- ja perhetyöstä sekä pieteetillä hoidetuista hautajaisista haudankaivuuta ja -peittoa myöten. Diakonia nousee usein kehukärkeen ja hyvä niin, koska diakoniassa olemme uskon ytimessä. On kiva kuulla tällaista. Joku kuulemma mutkien kautta kiitteli minun jotain toimiani. Hyvä, jos ei aina mokaa. Palaute hämmensi.
Kirkossa tehdään paljon hyvää. Lehtijutut nostavat niitä silloin tällöin esille, mutta on se ainainen ongelma, näkyykö kehut vai haukut, onnistumiset vai mokat? Mitäpä jos me kehuisimme kirkkoa, seurakuntia, työntekijöitä, vapaaehtoisia, luottamushenkilöitä, seurakuntalaisia ja kaikkia ja kaikkea muuta. Täällä ja erityisesti omissa ympyröissämme. Siksikin, ettei kaikki vielä tiedä kaikesta tästä hyvästä.
Voisimme vaikka käyttää somekanavissa hästägiä #kehukirkko
Antti: ”En vaan löytänyt postaustani…”
Myös Paavalin kokemus Damaskon tiellä löytyy useampana versiona. Sikäli uusinta on OK.
Vertailevan tutkimuksen harrastajille linkki Kotimaa24:n arkistoon liki kymmenen vuoden takaiseen blogiin Kehu kirkko päivässä! (https://blogiarkisto.kotimaa.fi/43d0638bc06d/blogit/vanhat/article/?bid=21&id=515)
Ai se löytyi. Kiitos! 🙂
”” Kyllä oli hyvä mieli koko ajan, että perustyön perään ei tarvitse huolestua, koska se toimii. Sana ja sakramentit ovat hyvässä hoidossa.””(Antti Kupiainen)
Kuinkas kastekäskyn toinen osa on suoritettu:
19 Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen
20 ja opettamalla heitä pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää. Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti.”(Matt.28)
Nyt kun tuo opetus on hoidettu niin sitten onkin helppo toteuttaa viisaan rakentajan tavoin oma elämä:
24 Sentähden on jokainen, joka kuulee nämä minun sanani ja tekee niiden mukaan, verrattava ymmärtäväiseen mieheen, joka huoneensa kalliolle rakensi.
25 Ja rankkasade lankesi, ja virrat tulvivat, ja tuulet puhalsivat ja syöksyivät sitä huonetta vastaan, mutta se ei sortunut, sillä se oli kalliolle perustettu.
26 Ja jokainen, joka kuulee nämä minun sanani eikä tee niiden mukaan, on verrattava tyhmään mieheen, joka huoneensa hiekalle rakensi.
27 Ja rankkasade lankesi, ja virrat tulvivat, ja tuulet puhalsivat ja syöksähtivät sitä huonetta vastaan, ja se sortui, ja sen sortuminen oli suuri.”(Matt.7)
Nyt kaiketi voikin sitten kehua ja ylpeillä hyvin tehdystä työstä, Sana ja sakramentit oikein suoritettu, vai voiko?
Loistava ehdotus ja alan toteuttamaan sitä. #kehukirkko #kehuanttikupiainen 🙂
Vastaappa Toivo Loikkanen edellä olevaan kysymykseeni ja kehuppa sitten kun oot sen Sanan mukaan suorittanut?
Hyvää kevättä, Ari!