Katse seksismistä vapaaseen tulevaisuuteen

Mielipiteeni tähden minut tuomittiin äskettäin seksistiseksi. Kiinnostuin oikein tuosta uudesta nimityksestäni. Mitähän se pitää sisällään. No kirjoittamalla siitä blogi, se ehkäpä teidän avullanne parhaiten selviää.
Wikipediasta katsoin mitä siellä sanotaan ja sain käsityksen, että kaikki sukupuoleen perustuva erottelu on seksismiä.

Joidenkin mielestä tällainen erottelu on kaiken pahan alku ja juuri. Mikäli seksismi saadaan poistettua, niin hyvän ja onnellisen elämän rakennusaineet on käsissämme.

Tältä pohjalta alan käsittää sitäkin, että lapsille ei saisi enää kertoa kumpaa sukupuolta he ovat.
Aikuistuttuaan he saisivat itse päättää siitä. Tai ehkäpä valita jokin muun. Ajatus on kuitenkin ristiriidassa peruslähtökohdan kanssa. Sukupuolisuuden valinta johtaa sukupuoleen liittyvään erotteluun. Josta juuri piti vapautua.

Pisa tutkimus on myös perustaltaan seksistinen. Siinähän erotellaan poikien ja tyttöjen tulokset.
Tulisi tietenkin tutkia ainoastaan oppilaiden tuloksia. Erottelematta heitä mitenkään. Näin voitaisiin lakata murehtimasta poikien huonommasta tilanteesta. Eikä sillä enää tarvitsisi vaivata tutkijoiden päitä.

Myös miesten varhaisemmat kuolinajat saataisiin siivottua tilastoista. Ei tarvitsisi meidän miesten enää siitäkään murehtia. Avioparitoimintakin helpottuisi melkoisesti. Enää ei tarvitsi ottaa lainkaan huomioon eri sukupuolien erilaisia tarpeita, tai odotuksia suhteen laadusta.

Jotkut lukijoistani ovat varmasti paljon paremmin perehtyneet siihen mitä seksismin poistamisella aikaansaadaan. Nämä hatarat käsitykseni voivat olla täysin virheellisiä. Olisi mielenkiintoista tutustua uuteen nimitykseeni paremmin.
Ehkäpä joku lukijoistani voi kertoa, miten sukupuoleen kohdistuvan erottelun lopettaminen tulee parantamaan elämämme laatua.

Edellinen artikkeli
Seuraava artikkeli
  1. Seksismiä nähdään herkästi sielläkin missä sitä ei todellisuudessa ole. Näin kävi minulle, kun otin esiin joitakin kokemuksiani naisten ja miesten erilaisesta tavasta suhtautua asioihin. Nämä kokemukset ja niiden pohjata syntyneet arveluni tuomittiin seksistisiksi. Syy tähän tuomioon tuli sen ansiosta että sanomani oli ehkä tulkittu aivan toisin , kuin mitä olin esittänyt. Siksi en oikein voinut ohittaa asiaa olan kohautuksella. Nyt toivoisin saavani vielä tarkempaa selkoa tuon käsitteen sisällöstä. Saattaahan olla että olen erehtynyt jossain kohdin.

    • Raja taitaa kulkea siinä, pidetäänkö erilaisuutta eriarvoisuutena. Silläkin on merkitystä, määritelläänkö yksittäiset ihmisten yleistysten mukaan.

  2. Joskus on hauska seurata toisten keskusteluja sivusta. Kerran kuuntelin erään miesporukan juttuja. Kesken kaiken mukaan tuli nainen. Puheen aiheet tuskin muuttuivat, mutta äänensävyt miehillä muuttuivat täysin toisiksi.

    Pyysin kerran päästä seuraamaan tyttökerhon toimintaa. Ohjaaja kielsi sen, koska on havainnut , miten tyttöjen käytös muuttuu heti, jos paikalle tulee joku mies.

    Tuskin näitä pikkutyttöjä voi syyttää seksismistä. Monessa muussakin toiminnassa on hyvä ottaa huomioon näitä tiedostamattomalla tasolla tapahtuvia muutoksia osallistujien käytöksessä. Jolloin erottelu sukupuolen perusteella on perusteltua.

  3. Pekka: Mahdoitko käsittää kommenttini piispa Särkiön taannoisessa Pisa-tutkimusta koskevassa blogissa väärin? Kirjoitin silloin sinulle: ”Sanoisin, että kommenttisi on ‘seksistinen’. Eivät kaikki pojat ole tyhmiä riehujia, eivät kaikki tytöt ole kilttejä nyhertäjiä.” En siis sanonut, että sinä olet seksistinen vaan että oma kommenttisi sisälsi ’seksistisiä’ elementtejä: jaottelithan pojat laiskoiksi tai tyhmiksi ja tytöt ahkeriksi ja kilteiksi. Tuollainen jaottelu ei minusta tee oikeutta kummallekaan sukupuolelle.

  4. Tuo minkä Pekka nosti esiin, eli sukupuolen sisäinen reaktio, kun vastakkainen sukupuoli on läsnä. On mahdotonta riisua ihmistä tuolta käytökseltä, tytöt reagoivat poikiin ja pojat tyttöihin juuri sukupuolisen erilaisuuden tähden. Käytös muuttuu selvästi, kun vastakkainen sukupuoli astuu kuvaan. Olisi myös vähän outoa jos me pyrkisimme muuttamaan tuota luonnollista käytösmallia jonkun oman ideologian mukaan.

    Normaali sukupuoleen sidottu käytös malli on oikeastaan koko elämämme elinehto.

    Seksismi on taas kokonaan toinen juttu, jos lasta kohdellaan hänen sukupuolensa huomioon ottaen, niin se ei voi koskaan olla seksistä käytöstä.

    Kenestäkään ei saisi puhua alentavasti, eikä vähättelevästi, se kuuluu hyviin käytöstapoihin sukupuolesta riippumatta. Ylimielinen käytös sukupuolen mukaan on sivistymätöntä ja ikävää kuunneltavaa, harmikseen sitä joutuu kuuntelemaan miehiltä ja naisilta tasavertaisesti.

  5. No juu Seija. siitä komentista asia lähti mielessäni rullaamaan. seksitisen mielipiteen omaavaa kutsutaan seksistiseksi.Joten omin sen nimityksen itselleni, vaikka et minua suoranaisesti sellaiseksi kutsunut. En kuitenkaan väittänyt, että riehuminen olisi jotenkin tyhmää. Pojilla vain on enemmän tarvetta siihen. Koulu ei siihen anna suuria mahdollisuuksia. Mielestäni en jaotellut tyttöjäkään ahkeriksi ja kilteiksi. Nämä määreet keksit itse ja siten sait aiheen syyttää minua.

    • ”Seksismillä (lat. sexus, engl. sex, sukupuoli) viitataan katsantokantaan, joka korostaa sukupuolten välisiä eroja ja niihin perustuvaa sukupuolten eriarvoisuutta.” Näkemykseni mukaan siis silloinen kommenttisi korosti sukupuolten välisiä eroja. Näin kirjoitit: ”Pojille tärkeää riehumista pyritään kaikin keinoin rajoittamaan. Samalla pojat joutuu kilpailemaan kilttien tyttöjen kanssa. Viksut pojat eivät pidä lukemista tärkeänä, koska pärjäävät ilmankin. Lintsaamisen taitoja pojat keskenään arvostavat suuresti.”

      Anteeksi, jos tulkitsin kommenttisi väärin.

  6. Tosi kiva kun tulit mukaan. Toivoisin oikeasti ja asiallisesti päästä käsittämään mitä seksismi tarkkaanottaen on. Muutoin mikä tahansa sukupuolisuuteen liittyvä mielipide voidaan nähdä seksistisenä. Toisaalta jos kaikki on sitä, niin käytännössä termi menettää täysin merkityksensä.

    Olen perehtynyt kiusaamiseen ja niissä ympyröissä havainnut sen että, jos sitäkään termiä ei tarkasti määritellä, niin mikä tahansa käytös voidaan tulkita kiusaamiseksi.
    Tällöin myös termi ”kiusaaminen” menettää merkityksensä. Koska siihen ei enää kyetä puuttumaan, kun sitä ei voi enää määritellä.

    Seksismi omalla paikallaan on varmasti tärkeä käsite. Sen leimaava käyttäminen kuitenkin pilaa koko termin. Ehkäpä on jo pilannut.

    • Tulkintoja tulee ja menee. Olihan siellä kiltit tytötkin näköjään. Ei nyt kompastuta näihin vääriin tulkintoihimme. Onko siis seksismiä jos, kyse on pelkistä eroavuuksista? Eikä lainkaan eriarvoisuudesta. Mitä tekemistä eriarvoisuudella on silloin kun pohditaan sitä miksi poikien tulokset on heikompia?

      Seuratessani peruskoulun oppitunteja olen havainnut sen miten poikiin ja tyttöihin suhtaudutaan usein aivan eri tavoin. Mikä jo sinänsä aiheuttaa suurta haittaa oppimiselle. Poikia saatetaan suoranaisesti suosia tyttöjen kustannuksella.
      Tytöt pakotetaan näin itseojatuviksi, mistä he hyötyvät lopulta paljon. Olisikohan tässä yksi syy poikien huonoon tulokseen?

  7. Menee ehkä vähän ohi aiheen, mutta olen huomannut, että koulussa pärjäävät parhaiten ne , jotka lukevat kokeisiin ja muistavat mitä pitää muistaa. Opittu asia ei ole niin tärkeää, kuin kokeissa pärjääminen. Olen kuullut usealta hyvin koulussa pärjänneeltä, etteivät he ymmärrä yhtään, mitä ovat lukeneet, mutta muistavat ne asiat, jotka kokeisiin pitää muistaa. Tarkoittaa sitä, että osaa pärjätä kokeissa, mutta ei lopulta ymmärrä mitään koko asiasta.

    Syy tyttöjen pärjäämiselle kokeissa johtunee paljolti tunnollisuudesta ja ulkoa opitun muistamisesta. Onkin hyvä kysyä miten koulujen pitäisi muuttua, että pojat pärjäisivät myös.

    • Vaikka sinä, Ari Pasanen, ymmärtäisikään sinulle vastaukseksi lainattuja raamatunkohtia, se ei tarkoita, etteikö niitä olisi valittu huolellisesti harkiten. Ne saattavat valaista pitkänkin kristillisen kilvoituksen myötä kirkastuneita Hengen avulla saatuja oivalluksia. Yritä päästä tuosta ylimielisyydestäsi ja avaa silmäsi ja korvasi.

  8. Tosi surkeaa, jos vuoden paras keskusteluni seksismistä pilataan. Kerrankin kun olen päässyt asiallisesti keskustelemaan kysymyksestä asiantuntijoiden kanssa.

    Käsitteen tarkkailu Pisa tutkimuksen valossa voisi olla hyvinkin hedelmällistä. Onhan suurin osa opettajista naisia. Heidän suhtautumisensa poikiin saattaa hyvinkin olla erilaista, kuin tyttöihin. jolloin kyse on nimenomaan seksismistä.

    Seurasin sivusta kotitaloustuntia. Opettaja antoi ohjeet ja oppilaat ryhtyivät työhön. Ensimmäisen työvaiheen jälkeen pojat tulivat kysymään mitä sitten piti tehdä, jne. Tytöt sen sijaan saivat tehdä ruokiaan itseohjautuvasti. Joku pyyntö sieltäkin puolelta tuli. Opettaja kävi vai hyvin lyhyesti vilkaisemassa sitä. Poikien neuvomiseen sen sijaan hän käytti paljon aikaa. Kysyin tunnin jälkeen; miksi hän menetteli näin. ”Ne pojat ovat niin suloisia”: oli vastaus.

    Matikan tunnilla opettaja oli mies. Hän taas puhui miltei pelkästään pojille. Aivan kuin tyttöjä ei luokassa olisi ollut lainkaan.

    • Täsmentäviä kysymyksiä: Milloin teit tämän kouluvierailun? Minkä ikäisiä opettajat olivat?

  9. Noista tilanteista on jo aikaa reilusti. Opettajat ovat varmaan jo eläkkeellä nyt. Olivat silloin jossain 40-5o välillä. Kerroin nuo tilanteet vain siksi, että ymmärtäisin itse paremmin miten seksismi voisi haitata nykypäivänkin kouluopetusta.

    Poikien suhtautumien naisopettajiin on todennäköisesti myös seksististä. mikä seikka vaikuttaa heidän oppimistuloksiinsa, Tuskin seksuaalisuuden merkitystä opetustilanteessa voidaan millään estää. Sen asian tiedostaminen on varmasti merkityksellistä.

    Oudolta tuntuu vain se että, jos juuri tämän kaltainen erilaisuuden huomioimien tuomitaan seksismiksi. Eli seksuaalisuuden luonnollinen ilmeneminen kanssakäymisessä tahdotaan kieltää. Samaan aikaan hyväksytään luonnon vastainen seksuaalisuus.

    • Pekka: Kielitoimiston sanakirja määrittelee seksismin näin: ”katsantokanta, joka korostaa sukupuolten välisiä eroja ja niihin perustuvaa sukupuolten eriarvoisuutta”. Se ei siis ole synonyymi sanoille seksuaalisuus, seksi tai seksualiteetti. Kannattaa pitää käsitteet kirkkaana mielessä, ettei synny epäselvyyksiä ja väärinkäsityksiä.

    • Jatkan vielä omaan kommenttini: erilaisuus ja eriarvoisuus eivät myöskään ole synonyymeja.

      Jatkokysymyksenä vielä tuli mieleeni: Miten Pekka määrittelisit naisellisuuden ja miehekkyyden?

Kirjoittaja

Pekka Pesonen
Pekka Pesonen
En osaa olla huolissani kirkon kriisistä. Sisältyyhän jokaiseen kriisiin aina myöskin mahdollisuuksia. Yllättäviä käänteitä kirkkohistoriamme on täynnä. Odotan jotain hyvää tästäkin vielä tulevan. Luovana ja jääräpäisenä tyyppinä koluan kaikki vaikeimmat tiet. Helpommalla pääsisi, kun osaisi olla hiljaa, mutta kun en osaa. Kova pää on jo saanut monta kovaa kolhua. Luulisi niiden jo riittävän. Verovirkailijan ura on takana ja siitäkin uskaltaa jo mainita. Eläkeläisenä ei näköjään saa sitäkään aikaan, mitä työelämässä sai, kun oven illalla sulki. Mitä kaikkea sitä on silloin ehtikään: puheenjohtamisia, , nuorisotyötä, lähetyssihteeri, raamattupiirejä, saarnoja ja Avioparitoimintaa. Siinä ehkä rakkaimmat vapaaehtoistehtävät. Kaikkea tuota ja paljon muuta on takana. Nyt kuluu aika näissä pohdiskeluissa. Eikä tiedä voiko edes itseään ottaa kovin vakavasti.