Missourisynodin kantaa Luomiseen käsiteltiin artikkelissa. Jäin miettimään niitä viittauksia Lähetyshiippakuntaan ja myös Inkerin kirkkoon ikävästi viitattiin. Ovatko uskovat jo niin rappeutuneet moraaliltaan, että takki käännetään heti, kun saadaan rahaa vaikka on iankaikkisuus asiasta kyse. En uskoisi vielä, vaikka kotimaassamme yritetäänkin ohjailla rahavirroilla herätyliikkeiden ja lähetysjärjestöjen työtä, ainakin uutiset ovat sellaista kertoneet.
Jälleen tulee kysymys Raamatun arvovallasta tunnustammeko sen sellaisennaan vai vain osittain. Jos emme ymmärrä jotakin järjellämme niin tohtori Lutherin ajatus sopii hyvin: Nostamme hattua ja menemme ohi.
Nyt kannattaa kysyä: Kumpi suuntaus tekee suurempaa karhunpalvelusta sekö, joka ottaa asiat kirjaimellisesti, vai sekö joka yhdistää luomisen ja evoluution? Meidän pitäisi muistaa, että on kyse uskon alueesta ei tiedosta, koska usko uskon koteeseen lahjaksi saatuna on pelastava momentti, ei koskaan tieto, jota tutkimalla saadaan aikaan. Meidän täytyisi ymmärtää, että elämme kuitenkin Jumalan maailmassa ja kaikki on luotu Hänen Sanallaan mitä näkyy tai on näkymätöntä ja kaikki pysyy pystyssa Sanan varassa. Ei pitäisi olla niin kiiren Sanan kumoamisessa järjen tuotoksilla.
Raamattu ei ole luonnontieteiden oppikirja.
Ei nähdäkseni ole mitenkään mahdotonta vaan jopa hyvinkin todennäköistä, että Jumala on luonut universumin meidän pienten ihmisten näkövinkkelistä katsottuna miljardien vuosien aikana. Hänhän toimii ajattomuudessa ja vain me ihmiset näemme ja laskemme kaiken vuosissa.
Eivät kai ne ”alkuihmiset” olisi edes ymmärtäneet, jos heille olisi joku alkanut kertoa alkuräjähdyksestä ja galakseista ja miljardeista vuosista, kun ne eivät oikein nykyihmisenkään tajuntaan mahdu. Siksi kai luominen esitetään Raamatussa hyvin yksinkertaisesti ja lyhyesti.
Tehdäämpä pieni rinnastus: Jumala sanoi tulkoon valo, nykykielellä. Ihminen napsuttaa katkaisijaa ja valo tulee? Oliko ihminen Jumalaa viisaampi? Ei ollut. Oikeassa hengellisessä taistelussa sanotaan: Kirjoitettu on! Näitä sanoja Jeesus käytti ja niissä oli voima! Ei mitään sinnepäin eikä lisää tai pois. Ei Jumalalle piempiä päiviä kuin ihmiselle. Hän sanoo luomiskertomuksen mukaan: Ja tuli ehtoo ja aamu ja tuli toinen päivä. Raamattu on minulle Jumalan tahto ja selitys mitä on ja miksi., jos se on jollekkin muulle saivaertelun aarreaitta, mikä minä olen sitä sulkemaan. On selvää, että alun ja lopun tietää vain tekijä ja Hän on saattanut ne sanalliseen muotoon ihmisten kautta. Ketä he olivat, en tiedä, koska se ei ole oleellista.
Jumala sanoi: Tulkoon alkuräjähdys. – Ihminen kysyi: Mikä se on? – Jumala selitti eikä ihminen ymmärtänyt. – Ihminen sanoi: Minä kirjoitan tähän, että ’tulkoon valo’. Sopiiko niin? – Jumala myöntyi: Mikäs siinä, kelpaavan tuo minulle.
Lauri ja Pekka. Kyse on nimenomaan siitä, että Jumala on ilmoittanut luomistyönsä tietyn, ei-tieteellisen kielen avulla. Vastuullisessa raamatuntulkinnassa kyse ei ole siitä, että ensin ”luovutaan” kuuden päivän luomisviikosta ja sitten Aadamin ja Eevan historallisuudesta jne ja yritetään omaksua tieteellisiä näkemyksiä jotta epäuskoinen maailma hyväksyisi meidät edes jotenkin. Kyse on siitä, että yritetään aidosti ymmärtää, mitä Raamatun kirjoittajat (Pyhän Hengen ohjauksessa, tietenkin) ovat halunneet sanoa. Sitten voidaan ja pitää kysyä, miten kaikki suhteutuu historialliseen ja luonnontieteelliseen tutkimukseen. Luomistekstien tulkinnasta on olemassa vino pino hyvää kirjallisuutta. Joku kirkkoisä totesi hyvin: ”Raamattu on kuin joki, jossa elefantti voi uida ja karitsa kahlata”. Se, joka ymmärtää yksinkertaisesti, saa tehdä niin. Se, joka tutkii syvällisiä, saa tehdä niin. Pointti on siinä, että Raamatun luomistekstit ovat samanaikaisesti yhdistelmä kertovaa, historiallista, runollista ja mytologista kieltä. Ja tällaisena Jumalan ilmoitusta ja sanaa. Nykymaailmassa emme voi vain sivuuttaa luonnontieteellisiä kysymyksiä, vaikka arkielämässä on aika lailla yhdentekevää, onko vaikkapa evoluutio totta vai ei. Vastuullinen raamatuntulkinta palvelee tietysti myös saarnan ja sielunhoidon tarpeita.
Ainoa fakta tässä tapauksessa on se mitä on kirjoitettu, muu on tulkintaa. Siitä Raamattu sanoo Ilm 22: 18
Minä todistan jokaiselle, joka tämän kirjan profetian sanat kuulee: Jos joku panee niihin jotakin lisää, niin Jumala on paneva hänen päällensä ne vitsaukset, jotka ovat kirjoitetut tähän kirjaan; 19
ja jos joku ottaa pois jotakin tämän profetian kirjan sanoista, niin Jumala on ottava pois sen osan, mikä hänellä on elämän puuhun ja pyhään kaupunkiin, joista tässä kirjassa on kirjoitettu.
Kokeilemaan pääsee vain kerran. Kysymys kuuluu: Olisiko sittenkin parempi sanoa Jeesuksen sanoin. Kirjoitettu on älä kiusaa Herraa sinun Jumalaasi.
Esimerkiksi Raamatun kuvaus strutsista (kamelikurjesta) ei ole tieteellistä faktaa. Sen voi ymmärtää arolla hevosen selästä ilman kiikaria lintua tarkkailleen havainnoiksi. Nykyisin suomalainen strutsifarmarikin voi kertoa, miten huolellisesti emot hoitavat poikasiaan.
Minulle kristittynä ihmisenä on mahdotonta luottaa enemmän jonkin tiedemiehen tai kirkkoisän sanaan raamatun vahingoksi. Ja vaikka Missourisynodi tekisi luterilaisuudesta minkälaisen narrin, niin kannattaa katsoa mitä varten alkaisi tekemään kompromissia. Pitääkö puolustaa luterilaisuutta luopumalla kirjoitetusta sanasta vaikka vain tavun verran.
Lauri, Denis Alexander, konservatiivinen baptisti ja biologi, toteaa että suuri osa kristityistä evoluutiokriitikoista sisällyttää termiin ”evoluutio”paljon sellaista, mikä poikkeaa siitä evoluution määritelmästä, mitä sen tutkijat itse käyttävät. En itse todellakaan pidä kaikista Alexanderin esittämistä Raamatun tulkinnoista, vaikka hän on vakavasti yrittänyt yhdistää Raamatun ilmoituksen ja nykytieteen käsitykset. Raamatun sanasta ei pidäkään poiketa. Mutta pitää kysyä, mitä seurauksia sillä on, että Jumala on halunnut ilmoittaa luomisen uskonkohdan tietyn aikakauden edellytyksillä ja ilmaisutavoilla. Eihän Raamattu sisällä mitään vaikkapa sellaisista meille tärkeistä asioista kuin bakteereista, viruksista, sähköstä tai ydinvoimasta. Yritykset ymmärtää eivät ole sama asia kuin kompromissien teko epäuskoinen maailman miellyttämiseksi.
Lauri,
Raamatussa on paljon kuvakieltä, runoa, vertauksia, analogioita, sananlaskuja, laulutekstejä, ilmestyksiä ym.
Kaikkea ei voi mitenkään ajatella niin, että ne olisivat kirjaimellisesti ja konkreettisesti juuri niin kuin on kirjoitettu, mitään silti teksteistä pois ottamatta.
Ei jonkun tiedemiehen tai kirkkoisän tai kenenkään muunkaan ihmisen tulkinta asioista ole mitenkään Raamatun tai Jumalan vahingoksi, ne ovat vain tulkintoja teksteistä ja elämästä. Eikä ne Jumalan totuutta miksikään muuta, ihminen vain voi ymmärtää tuota ikiaikaista totuutta monella tavalla.
Raamatun kuvakieli, runo, vertaukset, analogit, sananlaskut, laulujen tekstit ja ilmestykset, ovat kaikki siellä selventämässä Itse Asiaa. Ne eivät ole kompia tai arvoituksia, joiden avaus vaatii inhimillistä, korkeampaa ymmärtämistä. Jumalan tilanne on juuri päinvastainen. Sen Jeesus yksiselitteisesti selventää Matt. 11:25,
” Minä ylistän sinua, Isä, taivaan ja maan Herra, että olet salannut nämä viisailta ja ymmärtäväisiltä ja ilmoittanut ne lapsenmielisille.”
Ei ole kysymys mistään salaseurasta, kuten vapaamuurarit, vaan ilmoituksesta, joka on annettu koko ihmiskunnalle. Jumala tahtoo, että kaikki ihmiset kaikkialla pelastuisivat. Kuitenkin pelastus on salattu niiltä, joita se ei miellytä, eli niiltä, jotka eivät alistu pelastettavaksi, eli nöyrry, kun Isä vetää Jeesuksen luo pelastukseen.
Ahtaan portin, eli pelastuksen edusta on tallatuinta ’maa-aluetta’. Tällä alueella on sielunvihollisella oma toimistonsa, joka jakaa järkeenkäypiä perusteita luomisihmeen turhentamiseksi. Tässä ’toimistossa’ työskentelee teologit, muotojumaliset, jehovalaiset, mormoonit jne, eli kaikki sellainen voima, mikä on alhaalta. Tämä pelastuksen portin edustalla olevalla toiminnalla on tartuntapintansa ihmisen lihaan, eli kaikkeen siihen, mikä on ihmistä, katoavaa.
Tämä edellisen tiivistät hyvin: ”Ei jonkun tiedemiehen tai kirkkoisän tai kenenkään muunkaan ihmisen tulkinta asioista ole mitenkään Raamatun tai Jumalan vahingoksi, ne ovat vain tulkintoja teksteistä ja elämästä. Eikä ne Jumalan totuutta miksikään muuta, ihminen vain voi ymmärtää tuota ikiaikaista totuutta monella tavalla.”
Ongelmana evoluutio ajattelussa on, että sitä pyritään tuomaan esiin faktana, vaikka se on vain oletus. (Hypoteesi) Raamattu taas ei esitä mitään oletuksena, vaan sen kertomus Luomisesta perustuu Jumalan ilmoitukseen. Tämän sanoin vain sen tähden, ettei mitään muutakaan selitystä ole vielä löytynyt. Tiede ei ole vielä ratkaissut kaiken alkua, eikä myöskään pystynyt todistamaan evoluutiota kaiken syntymekanismiksi. Tämä on totuus, joka pitää jokaisen ymmärtää.
Niin kauan kuin evoluutiosta käytetään oletuksen kuvaamaa sanaa: ”jos” niin ollaan terveellä pohjalla. Asioita saa tutkia ja pitääkin tutkia, mutta jos evoluutiota aletaan pitämään faktana, ollaan uskonnon ja uskomusten puolella.
Kristitty voi pitää Raamatun ilmoituksesta hyvillä mielin kiinni, kunnes tosin todistetaan.
Evoluutioteoriaa on tukemassa lukematon määrä faktoja. Yhtään teorian kumoavaa ei ole.
Tuolla edellisessä viestissäsi Marko Sjöblom viittasit Joosuan kirjaan, jossa todetaan auringon ja kuun pysähtyneen. Mielestäni huolimatta siitä, millainen maailmankatsomus tuhon aikaan oli kaiketi voidaan todeta, että jotain varsin poikkeuksellista tuolloin tapahtui. Joosuahan puhui Herralle ja sanoi Israelin silmien edessä: ”Aurinko, seiso alallasi Gibeonissa, ja kuu Aijalonin laaksossa. Eikä ole ollut sen päivän vertaista, ei ennen eikä jälkeen, jona Herra näin kuuli ihmisen ääntä; sillä Herra soti Israelin puolesta.”
Edellisellä ei ole tekemistä suoraan Raamatun pelastussanoman kanssa, mutta kuitenkin se panee ajattelemaan, kuinka pitkälle olemme valmiit uskomaan Jumalan sanaa silloin, kun se ylittää ihmisen käsityskyvyn ja on tieteen kanssa ristiriidassa?
Mielestäni Lutherin laaja selitys 1.een Mooseksen kirjaan ei myöskään luomisen osalta ei ole niitä kaikkein huonompia.
Kosti, Lutherin Genesiskommentaari on hieno teos. Mutta sen käsitykset niin VT:n ajan uskonnoista ja luomistyön tulkinnat ovat puutteelliset, jopa virheelliset. Yksinkertaisesti siksi, että Luther tai kukaan muukaan ennen 1800-luvun puoliväliä ei tuntenut VT:n ajanhistoriaa ja kulttuurihistoriallista taustaa. Olen samaa mieltä siitä, että ao. Joosuan kohta puhuu Jumalan suvereenista maailmanhallinnasta. Mutta kyseinen kohta oli todellakin yksi keskeinen peruste sille, että auringon katsottiin kiertävän maata ja koska kohta on Raamatussa niin kyse oli samalla Jumalan ilmoittamasta luonnontieteellisestä totuudesta.
Marko, en toki kiistä sitä, että Lutherin luomistyön tulkinnat ovat puutteellisia. Oikeastaan voisiko toisin ollakkaan, kun aivan sinne alkulähteille on hankala päästä. Mielelläni toki tietäisin, kun Raamatun historialliskriittinen tutkimus sai alkunsa, niin kenen tai keiden arvelisit päässeen parhaisiin tuloksiin tutkimuksissaan vaikkapa luomistyöstä, kun VT:n kulttuuri- ja ajanhistorian taustaa on selvitelty.
Voisitteko hyvät ihmiset sanoa, mikä olisi se etu nimenomaan minulle, että muuttaisin mieleni? Koska kenenkään sanat eivät vahingoita minua eikä minun tarvitse selata Raamatun ulkopuolisia lähteitä.
Lauri, kiitos blogistasi. Mielestäni ei kannata vaihtaa totuutta hömppään. Jos antaa pikkusormen Pirulle, niin se vie lopulta ihan koko käden. Luopuminen tapahtuu askel askeleelta. Porttiteoria sopii tähänkin vallan mainiosti.
Lipilaareille (ei sinulle Lauri)voisin sanoa. Älä ole lipilaari, vaan ole uskovainen.
Kosti Vasumäki. Termi historialliskriittinen Raamatun tutkimus on mielestäni usein väärin ymmärretty, vaikka sitä on toki käytetty hirvittävällä tavalla väärin. Itse pyrin soveltamaan konservatiivis-tunnustuksellista luterilaista ja kulttuurihistoriallista raamatuntulkintaa. High view on Scripture (Raamatun suuri luotettavuus) on lähtökohta. Risto Heikkilän kirjat ovat mielestäni hyvä johdanto. Anglosaksiselta puolelta evankelikaali ja muuten Chicagon julkilausumaan l. Raamatun erehtymättömyyteen käsittääkseni sitoutuneen John H. Waltonin The Lost World of Adam and Eve sekäThe Lost World of Genesis One tarkastelevat Raamatun luomistekstejä kulttuurihistoriallis-teologisesti. En ole muuten evankelikaalisen teologian ystävä, mutta näissä näkyy mielestäni hyvä ote ja pyrkimys nousta poteroista ja kohdata realistisesti nykytilanne. Kyse on siis tulkintahorisontista: luomisteksteihin ei lueta jälkikäteen meidän tietämistämme (kuten kreationismi yrittää) vaan lähdetään niiden omasta kirjoittamisajasta käsin. Tämä ote sai muuten alkunsa jo 1600-luvulla, kun alettiin sovittaa toisiinsa Raamattua, modernia kosmologiaa ja löytöretkien mukanaan tuomia haasteita.
Kiitos Marko Sjöblom vastauksestasi. Risto Heikkilän kirjat ovat tuttuja minullekin. Nuo muut eivät niinkään. Mielenkiintoisia toki. Saksa sujuu kuitenkin paremmin. Eikö periaatteessa ole niin, että kaikki tekstien ymmärtäminen on kirjaimellista. Kuten VT:n alussa todetaan, että ”Alussa Jumala loi taivaan ja maan.”
Tämän tekstin takana on jokin ajatus, perimmäinen syy, mitä kirjoittaja haluaa tekstillä ilmaista. Sitten astuu kuvaan mukaan tulkinta ja siihen vaikuttaa moni tekijä. Mitä teksti meille kertoo, kun maailmankuvamme on avartunut ja tietämyksemme laajentunut jne. Huomaan kyllä sen, että itsekkin tulkitsen Raamattua tietystä esiymmärryksestä ja varsinkin pelastusta uskosta käsin, jonka olen sitonut ”Aabrahamin uskoon.”
Monet laskelmat, joita tehdään Raamatun pohjalta vievät harhapoluille. Raamatussa ei mainita mitään 24 tuntisista vuorokausista. Ensimmäisten vuorokausien mittaaminen tulee näin vähän hankalaksi, kun aurinko luotiin vasta neljäntenä päivänä.
Alussa ja lopussa Hän itse on valo. On ollut alussa ja on luvannut olla lopussa, eikö siinä ole meille kyllin?
Pekka on monien muiden tavoin ymmärtänyt, että aurinko luotiin vasta neljäntenä päivänä. Tämä perustuu varmaankin siihen, että jakeessa 16 lukee ”Jumala teki kaksi suurta valoa, suuremman hallitsemaan päivää ja pienemmän hallitsemaan yötä, sekä tähdet.”
Itse asiassa on järkevää päätellä, että kyllä meidänkin Aurinkomme tehtiin siinä samassa tuoksinassa, kun ”Alussa Jumala loi taivaan ja maan”. Ja miksi näin?
Monet käännökset ovat huomioineet, että verbit ”luoda” ja ” tehdä” ovat hiukan eri asioita. Heprealainen Raamatun teksti käyttää tuossa kohdassa.( jae16) ”teki” verbiä ”asah”. Kun ensimmäisessä jakeessa puhutaan auringonkin ”luomisesta”, verbi on ”bara’”.
Ilmeisesti neljännen luomisjakson aikana avaruudessa jotakin muutettiin siten, että Aurinko erottui ääriviivoiltaan hajavalon tilasta. Ja tietenkin asiaa tarkasteltiin tämän Telluksen suunnasta, sehän on Raamatun tietojen kohdeplaneetta, vaikkei se maailmankaikkeuden avaruudellista keskus olekaan.
Puhun vertauksin: Jos Raamattu olisi vaikkapa tammitukki ja joku esittelisi sen ihmisille, niin ihmiset tulisivat sitä katsomaan. Katsojista hyvin monella olisi kädessään joku työkalu. Joku haluaisi sahata sen laudoiksi ja rakentaa niistä itselleen talon. Kovin moni ei olisi niin radikaali, että tekisi siitä polttopuita, mutta hyvin monella olisi mukanaan pieni höylä ja haluaisi hiukan poistaa rosoja. Jos esittelijä ei sallisi koskea millään työkalulla, niin porukka poistuisi päätään pudistelleen, olipa hullu. Jos esittelijä sanoisi, että käsittelijät jonoon. Annetaan tämän olla, mutta hommataan jokaiselle oma tukki ja pidetään kilpailu kuka saa aikaan sellaisen kuvan, jota jokainen ihailee. Parhaan suosion saisi hän, joka valmistaisi siitä puuseen, koska jokainen sellaista tarvitsee ja haluaa toimia siellä yksin.
Lauri,
Tämä minun täytyy kuulla. Itse en näin täydellistä vertausta keksisi.
Erinomaista!
Olipa erinomainen kuvaus, kiitokset Lauri. Tuollaiseen käytökseensä meillä on kovasti taipumusta.
Onko Raamattu mielestänne sittenkin Jumalan itsensä omin käsin kirjoittama ”tammitukki”, jonka Hän on luovuttanut jo Aadamille kenties ja sen jälkeen siihen ei ole kukaan koskenut? Millähän kielellä se on kirjoitettu ja miten ihminen on siitä jotain ymmärtänyt ja missä se on nyt?
Jos näin ei ole, niin sitten sen on kenties pitänyt ihmisten kirjoittaa jossain historian vaiheessa jollain kielellä joidenkin muistelmien ja kertomuksien mukaan, joita on keräilty eri tahoilta pikku hiljaa kenties tuhansien vuosien aikana.
Vai onko olemassa muita vaihtoehtoja?
Kertokaa ihmeessä jos on.