”Kansa seisoi ja katseli”

”Kansa seisoi ja katseli.”

Olemme taas kerran ajanjaksossa, jolloin hengessä kokoonnumme Pyhälle paikalle, Golgatan ristin juurelle.Evankeliumit kuvaavat Jeesuksen ristintietä. Saamme, Raamatun sanassa, Pyhän Hengen kirkastamana, kulkea Jeesuksen seurassa Hänen kärsimyksen ristintietään. Kohotamme katseemme ennen kaikkea keskimmäiselle ristille, katsomme, mitä Kristus tekee ja kärsii Golgatalla.
Joudumme hengessä tekemään samaa, mitä Jerusalemin asukkaat tekivät todellisuudessa. Joudumme katselemaan rakasta Vapahtajaamme ”kirottuna ristinpuussa” ”Kirottu on jokainen, joka on puuhun ripustettu” – (Gal.3:13) Mitä tämä näky vaikuttaa, mitä se vaikutti silloin, mitä nyt?
Lk. 23:35 ”Ja kansa seisoi ja katseli. Ja hallitusmiehetkin ivasivat häntä ja sanoivat: ”Muita hän on auttanut; auttakoon itseänsä, jos hän on Jumalan Kristus, se valittu.“
Raamatun tekstien valossa voimme todeta,että vähän oli niitä,jotka olivat murheissaan ja itkivät Jeesuksen ristin kuoleman toteuttamista. Jeesuksen ristiinnaulitsemista katselevien enemmistön ajattelussa toteutuivat psalmin sanat:”Mutta minä olen mato enkä ihminen, ihmisten pilkka ja kansan hylky. Kaikki jotka minut näkevät, pilkkavat minua, levittelevät suutansa, nyökyttävät ilkkuen päätään.”
Tänään kysymme:Onko Suomen kristikansan tila samanlainen vai erilainen, kuin oli juutalaisen kansan tila runsas 2000 vuotta sitten Jerusalemissa?
Tuskin on paljonkaan eroa! Enemmistö kansaamme tekee samoin kuin juutalaiset Golgatalla. ”Ja kansa seisoi ja katseli” Pääsiäisen kauhunäytelmää katsellaan ajankuluksi kuin elokuvaa,kylmin sydämin. Jumalanpilkkaa on monenlaista Sanasta luopuneen kristikuntamme enemmistöllä.
Tosin on niitäkin,joihin Ristiinnaulitun katseleminen herättää uskon. Näin tapahtui jo silloin todellisuudessa. Muistamme roomalaisten sotilaiden upseerin.”Totisesti,tämä oli vanhurskas mies.”
Ristin ryöväri:”Jeesus,muista minua,kun tulet valtakuntaasi.”
Luther neuvoo meitä:”Kristuksen kärsimistä tutkittaissa on tärkeintä, että huomataan ja muistetaan Kristuksen kärsineen kuuliaisuudesta taivaallisen Isänsä tahdolle ja meidän hyödyksemme ja hyväksemme, että raamattu täytettäisiin. Meidän siis tulee tarkoin muistaa, minkälaatuinen se lunastus on, jolla Kristus meidät lunasti, että se, näet, ei ole mikään ajallinen lunastus Egyptin orjuudesta, vaan ijankaikkinen lunastus synnistä, kuolemasta ja helvetistä.
Samoin tulee vielä tarkoin ajatella, mitkä suuret kivut Kristus meidän edestämme kärsi ja kuinka katkeraa hänen oli olonsa, kun hän hikoili verta, kruunattiin, pilkattiin, syljettiin, ruoskittiin, ristiin naulittiin ja pistettiin meidän tähtemme.”
Edelläsanotusta kolme asiaa:”Pyhä kaste on nyt merkki niille kaikille ,jotka ovat sen saaneet,siitä että Kristuksen verimeri on niellyt heidän syntinsä.” (Kotihartaus Walther s.170) Toiseksi samasta kirjasta s.274:”kun lähestymme alttaria,olkaamme maailman edessä Ristiinnaulitun tunnustajia, oikeita hengellisiä pappeja, jotka julistavat sen hyviä tekoja, joka on kutsunut meidät pimeydestä ihmeelliseen valkeuteensa. Kokoontukaamme tämän uskon lipun ympärille-ei väärään kirkkoon-vaan sinne, missä tosi Kristus, hänen koko evankeliuminsa tunnustetaan ja saarnataan puhtaana, lyhentämättömänä ja ilman lisäyksiä.” Kolmanneksi:Uskon veljemme Sakari Korpinen on tiivistänyt tämän asian näin:” Tulee etsiä oikeat saarnatuolit ja alttarit.”

Jukka Teininen
Forssa

    • Eikö kirkon missionäkemys voisi auttaa myös näitä hairahtuneita suomalaisia äitejä lapsineen, onhan sen asian todettu tuovan kirkkomme jäseniksi kastettuja Suomessakin. Toki täytyy olla oma halu ja tunnustus tehdyistä päätöksistä.

      Ovatko nämä Ihmiset jollain tavoin erilaisia Suomessa jo oleviin.

    • Suomen kansalaisuus tähän asti on ollut kunnioitettu asia oikeuden katsomisessa henkilölle jonka on katsottu rikoksiin syyllistyneen. Kuuluvatko Hänen lapsensa samaan asiaan.

    • Heinilä, Aivan varmasti haluan auttaa syyttömiä lapsia ,niin kuin se on minulle mahdollista .Esimerkiksi haluan haastaa kaikki nuo kostoa huokuvat mielipiteet ,joiden mukaan on oikein jättää orpoontuneet lapset hunnigolle koska heidän vanhempansa ovat tehneet mitä ovat tehneet. Nyt on kyse siitä että koskeeko lakisääteinen yhteisvastuu näitkin lapsi? Onneksi laki koskee ja suojaa heitäkin . Laki on hyvä olla olemassa ,muuten tunteet ovat sitä luokkaa että niiden tyydyttämiseksi jotkut ovat valmiit uhraamaan syyttömiä. Betlehemin lastenmurhassa on jotain ajattelemista.

    • Markku, tulee mieleen Jeesuksen vertaus, jossa toinen sanoi totta kai teen, muttei tehnyt. Toinen oli vastahankoinen mutta teki. Puhua pälpättää voi kaikki, mutta toista on myös tehdä.

    • Toista on tehdä ja toista on kertoa julkisesti tekemisistään. Eikö meitä kehoteta tekemään hyvää niin, ettei vasen käsi tiedä, mitä oikea tekee?

    • Sovitettuina meidät kutsutaan jakamaan autuuttamme ja rauhaamme niille, joilla on siitä huutava puute. Kristuksen kärsimys on edelleen totta.

    • Juha Heinilä :”Olemme autuaat, koska Herra Jeesus Kristus sovitti syntimme ja saimme rauhan Jumalan kanssa.”

      Meillä on erilainen käsitys kulttuurievoluutiosta. Henk. koht. olen joutunut monta kertaa päivässä erityisesti lasten esittämien kysymysten kohdalla kuuntelemaan omatuntoani, että en vastaisi heille väärin ja loukkaisi heidän oikeuttaan kasvamisen rauhaan. Itselleni on vieras ajatus, että ihminen saisi syntinsä anteeksi tekipä hän lopun elämänsä aikana mitä hyvänsä. Tästä syystä jätin elämäni ensimmäisen kerran äänestämättä vaaleissa ja tulen tekemään niin jatkossakin ainakin siihen asti, että myös Suomeen saadaan Single Transferable Vote- täsmävaalijärjestelmä, jotta äänestäjät saisivat edustajikseen todella kansalaisten eikä vain puolueiden tai muiden korporaatioiden asioita ja etuja ajavia edustajia.

      ”Notre nuits sont plus belles que votre jours.” (Fête des dormeurs)

Kirjoittaja

Jukka Teininen
Jukka Teininen
Saarnaaja (eläk.) Hengellinen työ Forssan Ev.lut. Srk Kirkkokuoro 1966 - 1978 Lähetyssihteeri 1975-1998 Forssan ev.lut. Srk oto Lähetystyön kannatusrenkaan ja Forssan Kristillisen Työväenyhdistyksen perustamiset 1996 Kirkon saarnalupa 1978-1995 .Piispa Kortekankaan peruutus 02.08.1995 Seppo Suokunnaksen ”tarpeettomuuslausunnon”avulla.(haamukirjoittaja) SLEY:n saarnalupa 1987 Seppo Suokunnaksen tekemä ”hyllytyspäätös” 08.05.1996 Taloudellinen tappio kirjoista 2.500 mk SRK-mestarin sijainen 1.8.1978-31.03.1985 Forssa ev.lut. Suomen Kristillisen Työväen liitto  oto saarnaaja 1979- Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys piirisihteeri 1990-eläkkeelle 1.2.1995 - Concordia r.y yhdyshenkilö 1995- Luther-säätiön perustamisasiakirja säädekirja 27.10.1999 Perustajajäsen. Luther säätiö , toimintavaltuutettu 2001-? Kirkkovaltuuston jäsen 1979-1982 Seurakuntaneuvoston jäsen 1983-1986 , 1995-1998