Kannabispäivä - kansanjuhla?

Yhdysvalloissa vietetään tänään pilvenpolttopäivää, joka on kansanjuhla kannabiksen vapauttaneissa osavaltioissa - ehkä muissakin. Hesarin mukaan 4/20 on kannabiskulttuurissa vanhastaan tunnettu koodi. Lukiolaiset kokoontuivat San Franciscon lähellä polttelemaan pilveä klo 16.20 (HS 20.4.).

Asenteet mietoja huumeita kohtaan ovat muuttuneet yhä myönteisemmiksi etenkin nuorten parissa, eikä vuoden 1969 Woodstock-sukupolvikaan pane sitä pahakseen kuten ei kovempiakaan huumeita. Hesari on viime aikoina käsitellyt rock-muusikoiden huumeiden käyttöä, mikä on ollut selvä kulttuurinen ilmiö.
_ _ _
Miksi en innostu huumeiden vapauttamisesta? Yhtä vähän innostuisin ajatuksesta, että vuoden joku päivistä omistettaisiin vaikkapa väkevien viinojen juomiselle. Se ei tietäisi hyvää huomiselle. Päihteet ovat nimittäin tärkeänä syynä sairastuvuuteen, onnettomuuksiin, väkivalta- ja omaisuusrikoksiin sekä kuolleisuuteen.

Pilvenpolton vapauttamiseen houkutellaan puheella miljardibisneksestä ja piristysruiskeella taloudelle. Myös Kolumbian kokaiini tai Afganistanin amfetamiini ovat miljardibisnestä. Pelkkä bisnes ei vielä ole peruste vapauttaa huumeita. Imagoa koetetaan kirkastaa myös puhumalla viihdekäytöstä. Kukaan tuskin aloittaa tieten tahtoen ongelmakäyttöä. Ongelmakäyttäjäksi päädytään nk. viihdekäytön kautta. Samoin tie kovien huumeiden käyttäjäksi kulkee usein mietojen huumeiden kautta. Silloin viihde muuttuu vakavaksi.
_ _ _
Suomessa on perusteltu mietojen huumeiden vapauttamista sillä, että hallussapito- tai käyttörikoksista tuomitut joutuvat kärsimään merkinnästä rikosrekisterissä ja siitä seuraavasta rikollisen leimastaan, joka saattaa johtaa syrjäytymiseen. Lisäksi vedotaan siihen, että suuri osa nuorista on kokeillut huumeita - eihän niin moni voi syyllistyä rikokseen? Siksi oman käytön pitäisi olla sallittua.

Samoilla perusteilla ylinopeuden tai päihtyneenä ajon rangaistavuudesta pitäisi luopua. Niin monet tekevät sitä. Minun mielestäni teon rangaistavuutta pitäisi harkita sen haitallisuuden perusteella. Lahden poliisipäällikkö Ilkka Koskimäki on todennut, ettei huumeen hallussapidon rangaistavuudesta pitäisi luopua. Kauppiaalla saattaa olla hallussaan vain pieniä määriä myytävää huumetta. Kuinka silloin voidaan erottaa aineen hallussapito omaan käyttöön ja toisaalta huumeiden myynti toisistaan?
_ _ _
Helsingin kaupunginvaltuustossa vihreät ja vasemmistopuolueiden edustajat ovat esittäneet turvallisen tilan, nk. piikityshuoneen varaamista suonensisäisten huumeiden käyttäjille. Narkomaaneilla olisi siellä käytössään puhtaita neuloja ja mahdollisesti neuvontaa hoitoon pääsystä. Ajatus on humaani, mutta samalla ongelmallinen. Johtaisiko tämä myös keskusteluun suonensisäisten huumeiden käytön dekriminalisoinnista? Muutenhan näyttäisi siltä, että piikityshuonetta ylläpitävä kaupunki tukee rikollista toimintaa.

Entä voisiko huumeiden piikityshuoneesta käynnistyvä salliva ja humaani suhtautuminen johtaa siihen, että tuodaan neulojen tavoin myös aineet käyttäjille? Tätä voidaan perustella haittojen minimoimisella: annetaan käyttäjille puhtaita aineita, ettei heidän tarvitse ostaa kalliilla - mahdollisesti likaisia ja vaarallisia aineita - ja rahoittaa riippuvuuttaan rikoksilla tai prostituutiolla.
_ _ _
Huumeet ovat kuoleman vakavan asia. Yhdysvalloissa valkoihoisten eliniän odote on kääntynyt dramaattiseen laskuun runsaiden huumekuolemien vuoksi kuten Saska Saarikoski on raportoinut. Siksi puhe karnevaalista, kansanjuhlasta ja kannabiksesta samana päivänä on makaaberia.

Puolustusvoimilla on nollatoleranssi huumeiden käytölle, koska huumeet - myös kannabis - altistavat arvaamattomalle käytökselle. Se on huono yhdistelmä, kun toimitaan aseiden ja räjähteiden parissa

7 kommenttia

  • Teemu Kakkuri sanoo:

    Pääsiäisen aikoihin tuli radiosta (Yle Puhe) neurobiologian professorin haastattelu. Hän kertoi uusista tutkimuksista, joiden mukaan kannabiksen käyttö ja eräs, ei kovinkaan harvinainen, geeniyhdistelmä voi laukaista pysyvän psykoosin, josta paraneminen voi kestää useita vuosia.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Tuula Hölttä sanoo:

    On rakennettu poliittinen järjestelmä, jossa perheen, suvun ja muiden luonnollisten yhteisöjen tehtäviä on siirretty valtiolle, joka jatkuvasti vain ”katsoo pahan olon ilmennystä, ei sitä mistä paha olo johtuu”. Uskotaan, että ongelmat hoidetaan nimittämällä julkiselle sektorille aina vaan turhia uusia verovaroilla kustannettuja poliittisia ”valtuutettuja” esiin tulevien ongelmien vuoksi. Mistä johtuu huumeiden käyttäjien paha olo, jota he turhaan yrittävät karkottaa huumeiden avulla?

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Seija Rantanen sanoo:

    Olen piispan kanssa samaa mieltä, että huumaavien aineiden kanssa ei kannata leikkiä.

    Kumminkin esimerkiksi joissakin tapauksissa kannabiksesta voisi olla hyötyäkin. Itselläni on suvun perintönä glaukooma, johon kannabis näyttäisi tepsivän: https://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/tutkimus-laakekannabis-saastaa-terveydenhuollon-kuluja-ja-vahentaa-reseptilaakkeiden-kayttoa/6002580#gs.GnL=EhY .

    En ole koskaan huumeita kokeillut, mutta nyt ajattelen, että jos kannabis estäisi minulta sokeutumisen, voisin kokeilkakin.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • kimmo wallentin sanoo:

    Seija: ”Olen piispan kanssa samaa mieltä, että huumaavien aineiden kanssa ei kannata leikkiä.”

    Olen samaa mieltä, mutta ei kannabis ole yhtään sen kummallisempi tai vaarallisempi huumaava aine kuin etyylialkoholikaan, jonka kanssa suurin osa suomalaisistakin joka päivä leikkii. Alkoholi on hermomyrkky, joka maksaa yhteiskunnalle monin verroin enemmän kuin vaikkapa kannabiksen käyttö ja jos alkoholi keksittäisiin nyt, se kuuluisi kiellettyjen huumeiden joukkoon siinä kuin kannabiskin.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Kari-Matti Laaksonen sanoo:

      Niinpä. Millään tavalla puolustamatta tai hyväksymättä kannabiksen käyttöä, on sanottava, että päihteenä/huumeena alkoholi on monin tavoin vaarallisempi. Tämä ei tietenkään poissulje sitä, että kannabiksen käytöllä ja psykoosiherkkyydellä on todistettu olevan paljonkin tekemistä toistensa kanssa. Alkoholi on huumeista yksi vaarallisimpia hermomyrkkyjä, joskin jostain kummallisesta syystä kulttuurisesti hyväksytty. Takavuosina ainakin armeijan niin sanotut kapiaiset olivat varsin tunnettuja kosteista illoista upseerikerhoilla. Omana armeija-aikanani puolet kantahenkilökunnasta täytti vaivatta millä mittarilla tahansa mitattuna alkoholin suurkuluttajan kriteerit. En osaa sanoa, onko käytös alkoholin vaikutuksen alaisena yhtään vähemmän arvaamatonta kuin pienessä kannabispöllyssä..?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Tuula Hölttä sanoo:

      Kari-Matti Laaksonen :”Alkoholi on huumeista yksi vaarallisimpia hermomyrkkyjä, joskin jostain kummallisesta syystä kulttuurisesti hyväksytty. ”

      Olisiko ”kulttuurinen hyväksyminen” seuraus siitä, että ”kulttuurin tarjoajat” ovat halunneet pysyä ”kukkona tunkiolla” punaiset liperit liehuen kuten kukolla kuuluu olla?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Särkiö sanoo:

      Alkoholinkäyttö PV henkilökunnan parissa on vähentynyt aiemmista vuosikymmenistä ja nykyisin on nollatoleranssi palvelusjuopumukseen.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Pekka Särkiö

    Kenttäpiispa ja Vanhan testamentin eksegetiikan dosentti. Harrastan mehiläistarhausta ja maatiaiskanojen kasvatusta, esteratsastusta ja nykyaikaista viisiottelua. Minulle tärkeitä asioita ovat luonto ja sen elinvoiman turvaaminen, ekologinen elämäntapa, historian tuntemus sekä kestävän yhteiskunnan puolustaminen.