Kaksi rakentajaa
Kaksi rakentajaa
Jeesus puhui vertauksen kahdesta rakentajasta. Toinen on ymmärtäväinen, toinen tyhmä.
Ymmärtäväinen rakensi kallioperustalle ja hänen talonsa pysyi pystyssä.
Tyhmä rakensi hiekalle ja talo kaatui rankkasateen tullessa.
Jeesuksen aikana Pyhän maan ympäristössä tämä vertaus puhuu eri tavoin kuin suomalaisessa maisemassa nykyaikana.
Viisaan miehen rakennus
Kalliopohja oli ylös korkean mäen tai matalan vuoren laelle rakentaminen. Siellä oli kaupunki. Siellä oli muitankin ihmisiä. Viisas mies rakensi koetulle maaperälle. Hän asettui asumaan toisten yhteyteen. Hän rakensi kaupungin muurien sisälle.
Turvallisuussyistä kaupungit olivat korkealla. Vihollisen oli vaikea päästä niihin. Ne myös näkyivät. ”Ei voi ylhäällä vuorella oleva kaupunki pysyä kätkössä.”
1) Muuri suojasi vihollisten tuloa vastaan.
2) Ahdasta porttia oli helppo puolustaa. Yhtä sisään tunkeutuvaa hyökkääjää vastassa oli sisäpuolella monta vastassa.
3) Kapea tie luikerteli vuoren rinnettä kaupunkia kohti. Tulijat näkyivät jo kaukaa. Sekin lisäsi turvallisuutta.
4) Kaupunkien omista asukkaista pidettiin asukasluetteloa. (Kirkonkirjojen pito ei ole mikään uusi keksintö.)
5) Jokaisella kirjoissa olevalla oli täydet kansalaisoikeudet kaupungin asioista päätettäessä. (Jeesus sanoo että saamme iloita, että nimemme ovat kirjoitetut taivasten kirjaan.)
6) Portin takana oli kaupungin tori. Siellä oli vilinää ja vilskettä.
7) Portin luona kokoontui kaupungin hallitus. (Esim. arabit nimittivät omaa hallintoaan yhdessä paikassa ”Kultaiseksi portiksi”.)
8) Kalliopohjalle perustaminen on siis yhteisöön perustamista. Hengellisesti se on Kristus portin kautta kirkon yhteydessä yhteisestä elämästä osallisuutta ja sen kokonaisuuteen mukaan tulemista.
Näemme että Jeesuksen vertauksen viisas mies asettui elämään koko väen kanssa yhteistä elämää. Kristinuskossa yhteisöllisyys on ollut perustavaa laatua jo alusta alkaen. Uskomme Jeesukseen on kirkon yhteydessä elämistä, Jumalan kansan kanssa yhteistä elämää yhteisessä uskossamme.
Tyhmän miehen rakennus
Pyhässä maassa on wadiksi kutsuttuja jokia. Ne ovat osan aikaa vuodesta kuivana. Useinkin niiden uomassa on sekä kiviä että hiekkaa. Jeesuksen aikana talot rakennettiin useinkin kivistä, koska kiviä oli paljon ja niitä oli helppo saada. Muurilaastia ei käytetty.
Vertauksen tyhmä mies ajatteli pääsevänsä helpolla. Hän teki talonsa kuivana kautena wadi -joen pohjalle.
9) Talo tuli valmiiksi nopeasti. Kiviä ja hiekkaa oli lähellä. Hän vain kasasi niitä ja talo oli hetkessä melkein valmis. Lisäksi vain katetta ja kaikki oli kunnossa.
10) Kulkuyhteydetkin näyttivät vaivattomalta. Wadi luikerteli kahden vuoren välistä, laaksossa tai solassa. Vuorten välinen kuilu oli avara portti. Siinä eivät seinät olleet lähelläkään joen uomaa.
11) Kuivana kautena wadi oli lavea tie. Se kulki eteenpäin – ja saattoi päätyä autiomaahan. Siellä oli kuivaa, siellä yksinäistä, siellä jano ja nälkä: lopulta kuolema.
12) Kuiva kausi päättyi. Saapui sadeaika. Vuorten rinteiltä valuivat vedet. Tulivat wadiin virtaavina röykkiöinä. Heittäytyivät taloa vastaan valtaisana vyörynä. Kivistä kyhätty talo huuhtoutui vesimassojen mukana.
13) Koko tienoo muuttui. Se oli yhtä orvon näköinen kuin ennenkin. Kivet yhtä hajallaan ja epäjärjestyksessä kuin alkuaankin. Hiekka yhtä lailla wadin pohjaa peittämässä kuin ennen rakentamistakin. Talo: ”Se sortui ja sen sortuminen oli suuri.”
Uskon näkökulma tyhmän miehen touhuun. Rakentaja perusti uskonsa yhteisen uskon ulkopuolelle. Hän rakensi omien kuvitelmiensa varaan. Hän rakensi hengelliseen eristäytymiseen. Hän oli muun yhteisön ulkopuolella oleva, yhteisen kaupungin ulkopuolelle rakentava. Hänen uskonsa rakentui kristillisen yhteisön ulkopuolelle.
Yhteenvetoa Jeesuksen vertauksesta
Tässäkin vertauksessa Jeesus opettaa uskon yhteyttä. Kirkon usko on yhteinen usko. Yhteyden perustana on Kristus.
Vertauksessaan Jeesus siis puhuu siitä että hänen sanansa puhuvat Jumalan kansan yhteisestä elämästä yhteisessä uskossa Jeesuksen sanan voimasta. Evankeliumi on yhteisen kirkon elämänyhteydestä osallisuutta.
79 kommenttia
Oppi-isämme Martti Luther teroittaa Isossa Katekismuksessa kolmatta uskonkappaletta selittäessään, minkälainen on ja minkäaisista ihmisistä on rakennettu Pyhä seurakunta.
”Minä uskon, että maan päällä on pieni pyhä joukko ja yhteisö, joka koostuu pelkistä pyhistä ihmisistä. Sillä on yksi pää, Kristus, ja Pyhä Henki on kutsunut sen koolle. Sillä on yksi usko, yksi mieli ja ymmärrys. Sillä on monenlaisia armolahjoja, mutta se on yksimielinen rakkaudessa, puolueita ei siinä ole eikä hajaannusta. Siihen minäkin kuulun, olen sen osa ja jäsen, osallinen sen kaikista aarteista ja keskinäisestä yhteydestä. Pyhä Henki on vetänyt minut siihen ja liittänyt sen jäseneksi antamalla minun kuulla Jumalan sanaa, jota edelleenkin saan kuulla.”
Luther kirjoittaa myös: ”Kuinka voisinkaan tulla Kristuksen tykö, ellen tietäisi, missä hänen omansa ovat.” ?
Pyhää seurakuntaa on verrattu Vanhan testamentin Saara-äitiin, joka rakastaa lapsiaan äidin tavoin. Kirkkoisä Cyprianus kirkastaa niin, että jolla ei ole Jumalan seurakuntaa äitinä maan päällä, sillä ei ole Jumalaa Isänä taivaassa.
Matias, Olisi erittäin hyvä, että laittaisit viitteen Raamatusta, eli ko. raamatunkohdan.
Kuitenkin ymmärrän, että raamatunkohta alussa olisi saattanut muodostua ongelmaksi tulkinnoillesi.
Oli kaksi rakentajaa, jotka rakensivat samanlaisen talon. Heillä oli identtiset olosuhteet kun tulva tuli. Eli kummankin talo koeteltiin samalla tavalla. Oli vain yksi seikka, mikä erotti rakennukset toisistaan. Se oli perustus, Kallio, jonka päälle viisas mies rakensi. Viisas mies kaivoi syvään, kallioon asti.
Jeesus kertoi vertauksen osoittaakseen kuinka tärkeä on tehdä niinkuin on Kirjoituksissa, perustuksessa. Kysymys on henkilökohtaisesta rakentamisesta eli henkilökohtaisesta suhteesta kuultuun, kirjoitettuun Sanaan, eli kuultuasi teetkö niinkuin kehällinen, Raamatun ulkopuolinen “viisaus” opastaa.
Kirkko ei pelasta. Siihen kuuluminen ei ole yhtäkuin autuutus.
Uusi Testamentti opettaa selkeästi Seurakunnasta, uskovien yhteydestä tässä ajassa. Kuitenkaan tämä vertaus ei kerro, mitä sinä, Matias, kerrot. Tämä vertaus selventää sen minkä Jeesus sanoo: “Miksi te huudatte minulle, “Herra, Herra” ettekä tee, mitä minä sanon? Jokainen, joka tulee minun tyköni ja kuulee minun sanani ja t e k e e niiden mukaan, minä osoistan kenen kaltainen hän on”.
Jeesus puhuu uskosta, kun Hän sanoo tehkää Taivaallisen Isän tahto. Uskokaa, Jumalan Poikaan. Tämä on se mistä Jeesus puhuu.
Jokainen joka tekee Taivaallisen Isän tahdon, uskoo Evankeliumin.
Tästä on kysymys. Kaikki muu on harhaa.
Väärien opettajien karttaminen voi mennä liian pitkälle. Kun jokainen ihminen Jeesusta lukuunottamatta on ollut ja on edelleen viheliäinen ja raadollinen, arvostetuistakin opettajista löytää hakemalla monta vajavaisuutta ja erehdystä. Silloin joutuu ennen pitkää hylkäämään kaikki opettajat seuraajineen. Yksinään ei kuitenkaan voi olla Kristuksen kirkko. Yksi lammas ei ole lauma, yksi verso ei ole viinipuu eikä yhdestä kivestä voi rakentaa temppeliä.
Matias Roto, lausahdat seuraavaa kyseessä olevasta vertauksesta:
”Yllä olevassa tekstissä puhun nimenomaan evankeliumiin sanomasta, en höpise omiani. Vertaus kahdesta rakentajasta puhuu nimenomaan yhteyden puolesta ei toisten yhteyden ulkopuolella häärääjän erinomaisuudesta. Omien juttujensa kanssa häärääjän kyhäelmä sortui. ”
Rakentaja vertauksessa puhutaan vain ja ainoastaan yhdestä henkilöstä kerrallaan, siis molemmista henkilökohtaisesti ja siitä kuinka he suhtautuvat kuulemaansa Jeesuksen Sanaan, tekivätkö niinkuin Jeesus Sanoi vai ei. Miten tähän voi liittää kirkon?
Takaisin rakentamiseen.
”Sillä jokainen huone on jonkun rakentama, mutta kaiken rakentaja on Jumala.” Hebr.3
Raamatussa puhutaan paljon huoneista ja taloista vertauksin, kuten myös tiestä ja vaeltamisesta. Näiden hengellinen ulottuvuus, on yleensä rakennusainetta, juuri siihen yhteiseen uskoon, jonka Jumala on synnyttänyt Sanallaan. Mooses oli saamansa lain kautta, perustaja siihen, minkä Jeesus saattoi loppuun, kun Hän täytti lain kirjoituksen täydelleen ja tuli niiden esikuvaksi, jotka perustavat huoneen hallinan uskolle, eikä laille, kuten Mooses teki. Onkin varottava tekemästä Jeesuksesta Moosesta.
Rakentajan kunnia on suurempi kuin rakennuksen, siksi meidän kerskaus on siinä, että me annamme kaiken kunnian Jumalalle, joka tehnyt meidät, omiksi huoneikseen, jossa Jumalan asuu uskon kautta. Sanoohan Paavali: ”Ettekö tiedä, että te olette Jumalan temppeli ja että Jumalan Henki asuu teissä? Jos joku turmelee Jumalan temppelin, on Jumala turmeleva hänet; sillä Jumalan temppeli on pyhä, ja sellaisia te olette. Älköön kukaan pettäkö itseään. Jos joku teidän joukossanne luulee olevansa viisas tässä maailmassa, tulkoon hän tyhmäksi, että hänestä tulisi viisas.” 1.Kor.3
Huoneen haltijan tulee tietää kenen rakentama on rakennus jossa asuu, eikä niin, että pitää rakennusta omanaan. Koska on saanut huoneen tästä talosta. Seurakunta on Herran ruumis ja rakennus.
Matias Rot valotat taasen ajatuksiasi seuraavasti:
”Tällaisten erillisten ajatuspesäkkeiden välinen yhteydenpito on kuin aavan meren atolleiden asukkaitten asunnoissaan yksinään asuvien kaukainen huuto atollilta toiselle keskenään toinen toiselleen ilman että aallokon tyrskyiltä koskaan pääsevät kohtaamaan toisiaan ihan oikeasti ja ihan oikeasti elämään toinen toisensa kanssa yhteisen kansan yhteistä elämää.”
Minä uskon että kaikilla niillä jotka rakentavat Jeesuksen Sanalle on täysin sama mieli eli Jeesuksen.
Tässä voisi kysyä kuinka kirkossa on asian laita eli onko yksi yhteinen mieli, otetaampa esimerkiksi homot, naispapit, avioliitto, aviorikos jne….?
Otetaan esimerkki ihan yksinkertainen elävästä elämästä, siis mille nuori voi rakentaa elämänsä.
Jeesus Sanoo että tulee kunnioittaa isää ja äitiä, no kun sanotaan rippikoulun käynyt nuori kohtaa esim viinan ja huumeet niin josko vanhemmat varoittavat tai jopa kieltävät käyttämästä niitä niin kuinka käy jos nuori kunnioittaa vanhempiaan ja näin tekee Jeesuksen Sanan mukaan, ei huumeet ja alkoholi saa otetta hänestä.
Entä Jeesuksen Sanat elä tee huorin, siis kun nuori kuulee nämä Sanat ja tekee niiden mukaan niin eikö silloin kaikki seksi kuulu vasta avioliittoon?
Miten kirkkossa rakennetaan näissä asioissa eli tuodaanko esille Jeesuksen Sanat?
Mielenkiintoisia kommentteja. Kalliolle rakentaminen ja hiekalle rakentaminen linee selvää kaikille, toinen tapa ei pysy ja toinen pysyy. Kristus kallio lienee se, jolle meidän jokaisen tulisi rakentaa, eli perustaa elämämme. Sille on perustettu myös kansojen Pelastus.
Kun puhutaan kansojen Pelastuksesta, täytyy ymmärtää Raamatun ilmoituksesta muutama selkeä asia. Ensinnäkin Kristus on koko maailman syntien sovitus. Toisena täytyy ymmärtää, että Kristus on minun ja sinun syntien sovittaja. Näitä ei saa sotkea, kuten ei lakia ja evankeliumiakaan. Ne kulkevat Samassa ruumiissa, mutta toinen on vasen ja toinen oikea käsi. Kristus on Oikean käden Poika, sillä istuu Jumalan oikealla puolella.
Emme siis voi perustaa rakennusta omiin tekoihimme, vaan tälle meidän ulkopuoleta tulevalle Kalliolle joka ei sorru. Tämä lienee kaikille selvää ja löytyy Raamatusta kirkkaana
Seurakunta on samaan aikaan näkyvä ja näkymätön sen tähden ettemme alkaisi tekemään seurakunnan perkaamista jyviin ja akanoihin lihan mukaan. Hyviä tekoja voi näet teeskennellä ansio mielessä, mutta juuri sentähden seurakunta on syntinsä tunnustava, ettei kukaan eksyisi kerskumaan omista teoistaan. Eriseurat ja lahkot ovat syntyneet aina sinne, missä on aloitettu synnittömän seurakunnan rakentamista lihan mukaan.
Kun me tunnustamme yhteisen seurakunnan uskontunnustuksessa, niin me emme sano: ”Me näemme yhteisen seurakunnan”, vaan me sanomme: ”Me uskomme yhteisen seurakunnan”
Ennenkaikkea Kristuksen ruumis on uskonvaraan rakennettu, sillä sen perustuksena on Jumalan Pojan Usko, jota me seuraamme ja tunnustamme.
Jeesuksen Sanat ovat puhdistaneet meidät, jotka uskomme ja joiden kautta olemme saaneet myös kaiken muunkin. (Joh.15:3)
”Armo ja rauha lisääntyköön teille Jumalan ja meidän Herramme Jeesuksen tuntemisen kautta. Koska hänen jumalallinen voimansa on lahjoittanut meille kaiken, mikä elämään ja jumalisuuteen tarvitaan, hänen tuntemisensa kautta, joka on kutsunut meidät kirkkaudellaan ja täydellisyydellään, joiden kautta hän on lahjoittanut meille kalliit ja mitä suurimmat lupaukset, että te niiden kautta tulisitte jumalallisesta luonnosta osallisiksi ja pelastuisitte siitä turmeluksesta, joka maailmassa himojen tähden vallitsee, niin pyrkikää juuri sentähden kaikella ahkeruudella osoittamaan uskossanne avuja, avuissa ymmärtäväisyyttä, ymmärtäväisyydessä itsenne hillitsemistä, itsenne hillitsemisessä kärsivällisyyttä, kärsivällisyydessä jumalisuutta, jumalisuudessa veljellistä rakkautta, veljellisessä rakkaudessa yhteistä rakkautta. Sillä jos teillä on nämä ja ne yhä enenevät, niin ne eivät salli teidän olla toimettomia eikä hedelmättömiä meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen tuntemisessa. Jolla sitävastoin ei niitä ole, se on sokea, likinäköinen, on unhottanut puhdistuneensa entisistä synneistänsä.
Pyrkikää sentähden, veljet, sitä enemmän tekemään kutsumisenne ja valitsemisenne lujaksi; sillä jos sen teette, ette koskaan lankea; sillä näin teille runsain määrin tarjotaan pääsy meidän Herramme ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen iankaikkiseen valtakuntaan.” 2.Piet.1
Kirjoittaja
Matias Roto
Eläkkeellä oleva rovasti. Entinen Kamerunin lähetti. Sotainvalidien veljespappi Kanta-Hämeessä. Vuoden somerolainen 2012. Kepun Varsinais-Suomen piirin kirkollisasiain toimikunnan puheenjohtaja. Puoliso prinsessa Colette on Someron seurakunnan kirkkovaltuutettu. Fb Tauno Matias Roto Puh 040 - 356 06 25
Kiitos Ismo selkeästä tekstistä.
Ilmoita asiaton kommentti