Kaksi kysymystä Jeesuksen kuolemasta

Kaksi kysymystä on pyörinyt mielessäni liittyen Jeesuksen kuolemaan. Ensimmäinen on, en nyt tiedä onko se outo, mutta silti mieltäni askarruttava: Mitä Jeesus teki kuoltuaan?

Tästä taitaa kertoa vain kaksi raamatunkohtaa Uudessa testamentissa.

Kärsihän Kristuskin ainutkertaisen kuoleman syntien tähden, syytön syyllisten puolesta, johdattaakseen teidät Jumalan luo. Hänen ruumiinsa surmattiin, mutta hengessä hänet tehtiin eläväksi. Ja niin hän myös meni ja saarnasi vankeudessa oleville hengille, jotka muinoin eivät totelleet Jumalaa, kun hän Nooan päivinä kärsivällisesti odotti sen ajan, kun arkkia rakennettiin. (1. Piet. 3:18-20)

Mutta he joutuvat tekemään tilin hänelle, joka on valmiina tuomitsemaan elävät ja kuolleet. Sitä varten niillekin, jotka ovat kuolleet, on julistettu evankeliumi, että he eläisivät hengessä, niin kuin Jumala elää, vaikka ruumiissaan ovat saaneet saman tuomion kuin kaikki ihmiset. (1. Piet. 4:5-6)

Ne muutamat päivät ja pari yötä Jeesus täydessä työn touhussa. Hänen pelastustyönsä ei siis keskeytynyt kuollessa, vaan hänen tehtävänsä kattoi sekä elävien että kuolleiden "maailman". Ne ihmiset, sielut, jotka olivat kuolleet ennen Kristusta, saivat kuulla hänen omakohtaisesti julistavan evankeliumia heidän luonaan. Tästä voinee sanoa sen, että odotusaika, joka on ihmisen kuoleman ja ylösnousemuksen välissä, on jollain tavoin tietoisena olemista. Toisaalta Jeesus meni siinäkin loppuun asti, että lähti etsimään kadonneita vielä kuolleiden joukosta. Evankeliumin ja Kristuksen pelastustyön vaikutus on todellakin kuoleman kestävä ja synnyttää elämää kuolleissa.

Se toinen kysymykseni kuuluu: Miksi Jeesuksen piti olla hetken aikaa kuolleena?

Eikö olisi riittänyt, että hän olisi ollut kuolleena vain hetken ja noussut mahdollisimman nopeasti kuolleista? Vaikka ihmisten silmin nähden?

Ehkä siinä tapauksessa Jeesuksen ylösnousemusta ei olisi pidetty vakuuttavana, vaan hän olisi ollut vain tajuton. Nähtävästi Jumala halusi Jeesuksen kuoleman olevan uskottava ja hänen piti olla kuolleena tarpeeksi kauan, että ylösnousemus uskottaisiin todelliseksi. Toisaalta, edellä kirjoittamastani paljastuu yksi lisäsyy: Jeesuksen piti saarnata kuolleille ihmisille, jotka odottivat Jumalan tuomion hetkeä.

Antaisiko sapatti yhden aspektin kuolinajan pituudelle? Perjantai oli Jeesuksen kuoltua jo kallistumassa sapatiksi, jolloin hautaus suoritettiin nopeasti ilman tavanomaisia juutalaisia rituaaleja, mm. ruumiin voitelua. Sapatti oli lepopäivä, jolloin työnteko oli kielletty ja ylimääräinen liikkuminen kai melko vähäistä. Jeesus kuitenkin käytti sapatin ajan saarnaamisen kuolleille sieluille tuonpuoleisessa, miten sapatti oli nähtävästi tarkoitettu käytettäväksi juutalaisillakin - jumalanpalvelukseen ja rukoukseen. Mutta sapatin jälkeen oli ylösnousemuksen aika. Viikko oli takana, sapatti oli takana ja uusi viikko alkamassa - uuden luomisen viikko. Voiko olla, että Jeesuksen ylösnousemus ajoittui sapatin jälkeiseen aikaan sen takia, että se toimisi symbolina vanhan jäämisestä taakse ja uuden liiton alusta?

Ylösnousemuksessa Jeesuksen ruumiis luotiin uudeksi - uusi luominen alkoi alusta ja vanha jäi taakse. Kuoleman kautta ihminen siirtyy lopullisesti uuden liiton täyteyteen. Samalla Jeesuksen ylösnousemus juuri sapatin jälkeen on symbolinen merkki uuden liitonajan alkamisesta, kun vanha liitto on jäänyt taakse. Uhri annettiin vanhan liiton aikana ja uusi liitto alkaa Jeesuksen ylösnousemuksessa, jossa vanha ja uusi liitto punoutuvat yhdeksi ketjuksi.

Ja sitten tarvitaan myös se käytännöllinen syy: Vasta sapatin jälkeen saapui haudalle ihmisiä todistamaan ylösnousemusta ja tyhjää hautaa.

Avataanpa keskustelu aihepiiristä. Joskus tällaisten tavallaan sivujuonteiden näprääminen on vain kivaa.

30 kommenttia

  • Kimmo Jaatila sanoo:

    Minä näen symboliikan juuri siinä, että Jeesuksen ylösnousemus tapahtui juuri ensimmäisenä luomistyön päivänä. Hänen ylösnousemuksensa merkitsee uuden luomakunnan syntyä. Siinäkin näen symboliikkaa, että Jeesus kuoli ihmisen luomisen päivänä eli perjantaina. Uusi Aadam lunasti vanhan Aadamin jälkeläiset. Ja sapatin päivänä Jeesuksen ruumis lepäsi haudassa esikuvana tulevasta pysyväisestä sapatin levosta.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Ville Hassinen sanoo:

      Kiitos Kimmo. Voi olla, että sivujuonteiden näprääminen laajentaa ymmärrystä pelastustyöstä. Joistain se voi olla turhaa, mutta silti se on mielenkiintoista. Syvempi ymmärrys yksityiskohdista avaa kiinnostavia tulkintalinjoja.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Aurinko, jonka kautta aika voitin alkaa vuorokausina manpäällä laskea, luotiin vasta 4. päivä, joten oikea kuudes päivä ei ole perjantai.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Anita Ojala sanoo:

    Minäkin olen pohtinut näitä kysymyksiä. Lepäsikö Jeesus todella kuolleena haudassa sapatin ajan vai kävikö hän saarnaamassa eli tekemässä työtä Tuonelassa, niinkuin perinteisesti ajatellaan?

    Luther kirjoittaa:”Haudassa maatessaan Kristus piti oikeata sapattia kaikista teoistaan leväten: hän ei näe, ei nuku, ei valvo, ei syö eikä juo, ei liikuta kättä, ei jalkaa, ei kieltä, ei suonta.” (Mannaa Jumalan lapsille, 1948.) Ei siis liikuta kieltäkään eli saarnaa.

    Olen itsekin ajatellut, että samoin kuin Isä Jumala lepäsi sitsemännen päivän kaikista teoistaan niin Kristuskin lepäsi oman työnsä täytettyään sapatin ajan. En siis oikein pysty ajattelemaan, että hän silloin olisi käynyt Tuonelassa saarnaamassa.

    Milloin hän sitten kävi? Mahdollisuuksia on useita: sapatin päättymisen ja ylösnousemuksen aamun väliin jäi aikaa lähes kellon ympäri. Mahdollista aikaa ovat myös ne 40 päivää, jotka hän viipyi “jossain” ennen taivaaseen paluutaan. (Mikäli ajalla on enää ollut merkitystä kuoleman tuolla puolen.)

    Mutta tämähän on vain kiinnostava teologinen kysymys, uskomme ja pelastuksemme kannalta merkityksetön. Mutta voihan sitä pohdiskella. Tuskin saamme tässä ajassa yksiselitteistä vastausta, mutta itse olen Lutherin näkemyksen kannalla.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      MitenJeesus valitis ne kuolleet joile Tuonelassa saarnasi vai ehtikö saarnaamaan kaikille ihmiskunna miljoonavuotisessa historiassa kuoleille sadoille miljoonile ennen häntä eläneile ihmisille?:

      Uutinen: Tämän aamun (19.5.2017) Helsingin Sanomien Lasten tiedekysymykset –palstalla viisivuotias Vilma Kallonen kysyi: Montako ihmistä maailmassa on, jos kuolleetkin lasketaan? Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Emma Terämä vastasi, että ajanlaskumme alussa (2000 v. sitten) maailmassa oli arvioiden mukaan noin 250 miljoonaa ihmistä. Vuonna 1000 noin 350 miljoonaa, ja miljardin raja meni rikki 1800-luvun alkupuolella. Kasvu kiihtyi sitten ja vuodesta 1 tähän päivään laskenta-arvio on noin 50 miljardia. Tämän lisäksi ovat ajanlaskuamme edeltäneen ajan ihmiset, heitä voisi arvioida olleen 10.000 vuoden aikana saman verran kuin viime 2000 vuotena.

      ”Näin laskettuna maapallolla olisi kaikkiaan siis elänyt noin 100 miljardia ihmistä. Mukavan pyöreä luku”, vastaa Emma Terämä, erikoistutkija.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Ville Hassinen sanoo:

      Seppo, voi olla, että kysymys kuuluu, että onko tuonpuoleisessa aikaa? Ajattomuus voi tuntua hetkeltä kenties.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Ville Hassinen sanoo:

      Anita, voisiko pelkkä läsnäolo jo saarnata? Usein Jumala puhuu juuri hiljaisuudessa.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Siis että Jeesus saarnasi 250 miljoonalle ihmiselle Tuonelassa ’ajattomuudessa’ joka manpällä otti vuorokauden tai pari….? Ja luku 250 miljoonaa on alkantissa koska laskettu 50 000 voden mukaan mutta: ”Noin 1,8-1,7 miljoonaa vuotta sitten maapallolle ilmestyivät ensimmäiset ihmiset, joilla oli samanlainen pystyrakenne kuin meillä. Nämä pystyihmiset kehittivät uudenlaisia kiviesineiden valmistusmenetelmiä, alkoivat metsästää kookkaita eläimiä ja levisivät eri puolille Afrikkaa, Aasiaa ja myöhemmin myös Eurooppaa. Myöhemmin pystyihmiset kesyttivät myös tulen.”

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Ville Hassinen sanoo:

      En nyt hoksaa, mitä ajat takaa Seppo. Ajattomuudessa ei ehkä ole aikaa, jolloin hetki on ajassamme miljoonia vuosia ja nekin silti minuutin tai pari.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Jaa tarkoitako Ville että Jesus sitten ehti siellä ’ajattomuudessa’ saarnata noille kaikille sadoille miljoonille Tuonelan asukaille. Ja antaa siellä uskonlahjan keille tahtoi.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Ville Hassinen sanoo:

      Jeesuksen olo tuonpuoleisessa on vaikea ajallisesti laskea. Joka tapauksessa se riitti siihen, että hän saarnasi vankeudessa oleville hengille. Sen enempää asiasta ei voi sanoa.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Reino Suni sanoo:

    Tutkijoiden mukaan ennen Jeesusta noin 200 000 vuoden aikana on elänyt 60 miljardia ja Jeesuksen aikana ja jälkeen 40 miljardia, siis yhteensä 100 miljardia ihmistä.

    Jeesus kuoli ristillä Pontius Pilatuksen aikana silloisen oikeussysteemin mukaan toiminnastaan yhteiskunnan lakia ja järjestystä vastaan. Jeesuksen veli Joosef sai ottaa Jeesuksen ruumiin ja hän todennäklisesti unohti kertoa Jeesuksen elämän kumppanille Maria Magdaleenalle ruumiin uuden sijaintipaikan. Siitä saivat sitten perimätiedon kuviot alkunsa. Jeesuksen elinaikana ei kirjoitettu sanaakaan hänen toiminnastaan, ja ensimmäinen kirjoitettu teksti on Markuksen evankeliumi noin 20 vuotta Jeesuksen kuoleman jälkeen. Se ei tuntenut neitseellistä syntymää eika ylösnousemusta.

    Jos Jeeksessa olisi ollut jumaluutta niin ei hän olisi yhteiskuntavastaisella toiminnallaan antanut esimerkin maallisesta elämästä tarkoituksesta. Jos Jumala, taivasten valtakunta, on olemassa niin hän on lähimmäisen rakkaus positiivisella ihmisarvostuksella.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Jari Haukka sanoo:

    Oletteko koskaan pohtineet miksi evankeliumeissa kerrotaan niin tarkkaa käärinliinoista?

    ”Simon Pietari tuli hänen perässään, meni hautaan ja katseli siellä olevia käärinliinoja. Hän huomasi, että Jeesuksen kasvoja peittänyt hikiliina ei ollut käärinliinojen vieressä vaan erillään, omana käärönään.” (Joh 20:6-7)

    ”Pietari lähti kuitenkin juoksujalkaa haudalle. Kurkistaessaan sisään hän näki ainoastaan käärinliinat, ja hän lähti pois ihmetellen mielessään sitä, mikä oli tapahtunut.” (Luuk 24:12)

    Olisi loogista ajatelle, että käärinliinat säilytettiin todistuskappaleina. Tästä on tietysti kiistelty paljonkin, mutta mistä ei olisi.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Eikös Jeesus ollut itse todistuskapale tavatessaan sitten lihana ja verenä opetuslapsiaan. Ja olisiko Hän itse jäänytkäärinliinoja paikalleen viikkaamaan vai olisko asialla olleet kenties ne valkopukuiset nuoret miehet,jotka eräässä taulussa auttavat kuunvalossa elävää Jeesusta pois luolasta?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Anita Ojala sanoo:

      En koe, että Jumalan olisi tarvinnut jättää mitään todistuskappaleita. Jeesuksen teot ja opetukset ovat riittävä todistuskappale.

      Sillä, että Raamatussa on näin yksityiskohtainen maininta käärinliinoista, on ymmärtääkseni muu merkitys. Niitä ei ollut kääritty auki, kukaan ei siis ollut päästänyt Jeesusta niistä vapaaksi. Hikiliinakin oli sillä paikalla, jossa ruumiin pää oli sijannut. Jeesus nousi kuolleista taivaallisessa ruumiisssa, joka ei ole fyysisen todellisuuden vanki. Hän kulki suvereenisti tämän- ja tuonpuoleisuuden välillä. Samoin kuin hän kulki lukittujen ovien ”läpi”, hän oli noussut myös kuolleista kääriinliinojen ”läpi”. Ja ne lysähtivät kokoon sillä paikalla, jossa ruumis oli maannut. Tämä on nähdäkseni tuon maininnan merkitys.

      Mitä sittemmin käärinliinoille tapahtui, on arvoitus. En pidä oleellisena esim. Torinon käärinliinoja. Ne kertovat tietysti jotain sen ajan ristiinnaulitsemistavoista ja ovat siinä mielessä mielenkiintoista tietoa. Mutta sillä, olivatko ne Jeesuksen vai jonkun muun, ei ole uskon kannalta merkitystä. Usko ei synny eikä säily tällaisten asioiden varassa.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Anta Ojala,käärinlinoja oli käsitelty koskapa hikiliina ei ollut enää siinä misä se ihmeen kyseessä ollen olisi pitänyt olla. Kertomus ei sano tarkemmin miten ja missä Pietarin näkemät liinat lojuivat: ”Miehet menivät yhtä matkaa, mutta se toinen opetuslapsi juoksi Pietaria nopeammin ja ehti haudalle ensimmäisenä. 5 Hän kurkisti sisään ja näki käärinliinojen olevan siellä, mutta hän ei mennyt sisälle. 6 Simon Pietari tuli hänen perässään, meni hautaan ja katseli siellä olevia käärinliinoja. 7 Hän huomasi, että Jeesuksen kasvoja peittänyt hikiliina ei ollut käärinliinojen vieressä vaan erillään, o m a n a k ä ä r ö n ä ä n”

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Seppo Heinola sanoo:

    Tässä mielenkiintoisessa maalauksessa, joka on nähtävissä Rennes Chateaun kirkossa, Jeesusta ei kanneta hautaan vaan sieltä pois. Asian näyttää maalauksessa oleva kuuutamo ja Jeesuksen vaate, sillä hautaan vietäessähän hän olisi ollut jo kokonaan käärinliinoissa:

    https://www.bibliotecapleyades.net/merovingians/images2/renneschateau03_163.jpg

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Anita Ojala sanoo:

    Seppo H. Pohdit, miten on mahdollista, että Jeesus saarnasi valtavalle ihmisjoukolle ja kuinka paljon sellaiseen meni aikaa.

    Transsendenttista todellisuutta ei kannata yrittää mitata immanenenttisilla mittareilla. Kun minä kirjoitan kysymyksen Googlelle, se antaa vastauksen muutamassa sekunnissa. Samaan aikaan miljoonat muut ihmiset kysyvät jotain muuta asiaa Googlesta ja saavat yhtä nopean vastauksen.

    Ja meidän Jumalamme on paljon suurempi kuin Google.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Seppo Heinola sanoo:

    Anta Ojala,käärinlinoja oli käsitelty koskapa hikiliina ei ollut enää siinä misä se ihmeen kyseessä ollen olisi pitänyt olla. Kertomus ei sano tarkemmin miten ja missä Pietarin näkemät liinat lojuivat: ”Miehet menivät yhtä matkaa, mutta se toinen opetuslapsi juoksi Pietaria nopeammin ja ehti haudalle ensimmäisenä. 5 Hän kurkisti sisään ja näki käärinliinojen olevan siellä, mutta hän ei mennyt sisälle. 6 Simon Pietari tuli hänen perässään, meni hautaan ja katseli siellä olevia käärinliinoja. 7 Hän huomasi, että Jeesuksen kasvoja peittänyt hikiliina ei ollut käärinliinojen vieressä vaan erillään, o m a n a k ä ä r ö n ä ä n”

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Anita Ojala sanoo:

    Seppo H. Ei Tuonelaa ymmärretä kristillisessä uskossa konkreettisena paikkana, en ainakaan itse ole koskaan niin ajatellut. Se on kuoleman valtakunta tuonpuoleisuudessa. Laskeutuminenkin voi olla täysin kuvaannollinen termi, ei sitä tule ymmärtää konkreettisesti. (Viittaan piispa Huovisen saarnaan 1.4. Tuomasmessussa.)

    Ilmaisun ”omana käärönään” minä ymmärrän niin, että se oli juuri sellaisena käärönä kuin se oli kasvojen ympärillä ollutkin, käärinliinojen jatkona, ei vieressä. Mutta kun en ole alkukieliin perehtynyt, en voi tarkkaan tietää, mitä kyseiset termit ilmaisevat. Voi olla, että tämän maininnan merkitys on jokin muukin. Enpä ole tullut perehtyneeksi niin tarkkaan asiaan, että tietäisin, mitä selityksiä eri tekstitulkinnat tästä antavat. En väitä omaa näkemystäni ehdottoman oikeaksi, mutta näin itse asian ymmärrän.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Anita Ojala 02.04.2018 21:22 ”Seppo H. Ei Tuonelaa ymmärretä kristillisessä uskossa konkreettisena paikkana,”

      Olenaista on, että evankelistat ovat sitä sellaisena pitäneet, sen kuviteltiin olevan maan alla, jonne ’astuttiinalas’. Uskomuksessa heijastuu antiikin Kreikan maan alainen Haades. Jotkut fundikset ovat kuulleet myös – ei kauankan sitten – maanlaisen helvetin syvvyykistä valituksia…

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Kyllä kertomus antaa selvästi ymmärtää, että vieressä olisi olut pääliinan oikea paikka. Ei sitä olisi tarvinnut muuten erikseen mainita. Ja liinä oli laitettu uudestaan käärölle.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Anita Ojala sanoo:

    Jumalan sana on tarkoitettu kaikkien aikojen ihmisille. Sen tulkinnassa ja ymmärtämisessä saa käyttää apuna sitä tietoa, mikä ajan myötä on ihmisille karttunut. Eivät VTn kirjoittajatkaan ymmärtäneet kirjoittavansa Jeesuksesta, esim. Jesaja kirjoittaessaan lukua 53. Meillä myöhemmän ajan kristityillä on edellytyksiä ymmärtää asioita tarkemmin. Me emme kuvittele Tuonelaa minnekään maan alle – noista fundiksista en tiedä, joista kirjoitit. Meitä on moneksi.

    Tämä käärinliina-asia ei ole pelastuskysymys. Ainoastaan, jos siitä tekee johtopäätöksen, että ruumis oli varastettu, se ilmaisee, että kristillistä uskoa ei ole. Jos joku olisi varastanut ruumiin, miksi ei vienyt käärinliinoineen? Miksi olisi riisunut ruumiin haudassa ja jättänyt ne paikoilleen? Tarkistin vielä, mitä alkukielten asiantuntija Erkki Ranta kirjoittaa: ”Käärinliinojen ja hikilinan asema ja asento osoittivat, ettei ruumista ollut varastettu. Kreikan verbi ”keimena” on emfaattinen (?) ja ilmaisee käärinliinojen makaavan haudassa siinä muodosssa kuin ne olivat Jeesuksen ruumiin ympärillä. Aikaisemmin Lasarus oli noussut kuolleista käärinliinoihin kiedottuna. Nyt oli tapahtunut jotain paljon suurempaa. Jeesus oli noussut käärinliinojen läpi kirkastetussa ruumiissa.” (Valo loistaa pimeydessä, s. 373)

    Itselleni tämä tieto käärinliinoista on viesti, että ruumista ei ollut varastettu tai siirretty minnekään. Jeesus jätti kaiken tähän maailmaan kuuluvan tänne ja poistui uudenlaisessa ruumiissa. Lasarus sen sijaan nousi kuolleista vielä entisessä, tämänpuoleisessa ruumiissa, joten oli käärinliinojen sisällä.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Anita Ojala sanoo:

    Pikku lisäys vielä. Seuraavassa jakeessa kerrotaan, kuinka Johannes meni sisälle hautaan, näki käärinliinat ”ja uskoi”. Mitä uskoi?

    Hän oivalsi käärinliinoja katsoessaan, että ei ruumista ollut minnekään viety, koska käärinliinoja ei ollut purettu. Hän ymmärsi, että Jeesus oli poistunut niiden sisältä.

    Tämän vuoksi tämä käärinliina-asia on Raamatussa kerrottu: että Johanneksen tavoin uskoisimme. Ei sitä ole rautalangasta väännetty, mutta kun syventyy kirjoitettuun niukkaan tekstiin, voi tehdä johtopäätökset.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Uskoi että uutinen elävästä Jeesuksesta on totta. Jos jäykistyneet käärinliinat olisivat jääneet ihmeen jälken koskemattomaksi koteloksi, niin eihän olisi voitu nähdä, että niistä olisi poistuttu… Ja vebimuoto keimena (maata,olla, olla pantu’) voidaan kääntää ’näki käärinliinat yksikseen asetettuina’ Ei verbi edellytä objeltilta jotain muotoa.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Ville Hassinen

    Kuopiolaissyntyinen, reilu nelikymppinen puolikieppeillä oleva seurakuntapappi ja sivutoiminen tutkijanplanttu. Aikansa Pohjois-Karjalan laulumaita kierreltyään olen palannut kotiseuduilleni vaatimattomien (ja niitten oekeetten) ihmisten pariin Savoon Kuopion kupeeseen. Kirjoittelen osin seurakuntatyön näkökulmasta, milloin sitten eksyn naputtelemaan pohdiskellen ja sukeltelen syvempiin uomiin.