Tiernapoika-näytelmässä ei saisi enää olla naamansa mustannutta murjaaneiden kuningasta – näin on, jos on uskominen Tiernapoikasäätiön omalla auktoriteetillaan suomalaisille antamia käyttäytymisohjeita.
Afrikan tähti -peli on kuulemma rasistinen, kolonalistinen ja sisältää ikäviä muistumia valkoisista etuoikeuksista. Näin on, jos uskomme tummaihoista saksalaista Helsingin yliopiston vaihto-opiskelijaa ja erästä tämän tulkinnan tueksi asettunutta yliopiston professoria, peräti varadekaania.
Syyllisyydellä hallitseminen
Syyllisyydellä hallitseminen ei kristinuskon historiassa ole mitenkään vieras käsite. Sillä on hallittu ja sidottu ihmisiä, kerätty aneita, rakennettu palatseja ja kirkkoja sekä alistettu ihmisiä.
Syyllisyydellä ratsastaminen on toimintatapa, joka löytyy mitä erilaisimmista järjestelmistä, koska se on hyvin tehokas keino ihmisten, suurten ihmisjoukkojen hallitsemiseksi ja ohjailemiseksi.
Katolisessa kirkossa tunnustetaan syntejä papille. Inkvisitiolle saatiin, kidutuksen rohkaisemina, tunnustaa harhaoppeja. Neuvosto-Venäjällä ihmiset saivat esittää itsekritiikkiä ideologisista virheistään. Järjestelmän nerokkuus oli siinä, että tämän prosessin kautta samalla tunnustettiin, että oli olemassa jokin yksittäistä ihmistä suurempi auktoriteetti, joka osoitti absoluuttisen valtansa antaessaan (ehkä) anteeksi tunnustajan ideologiset poikkeamat.
No, tolkun kristitty ihminen, vaikkei olisikaan protestantti, ymmärtää, että kristillisessä kontekstissa syntejä antaa anteeksi vain Jumala. Totalitaristisissa poliittisissa järjestelmissä on anteeksiantajana vain maallistettu Jumalan irvikuva, puolueheput, väkivalta, teloituksen uhka ja alistamisen kulttuuri.
Nykysyyllistäjät
Maailman ehkä onnistunein PR-kampanja on ollut hiilijalanjäljen keksiminen. Sen tuotti yleiseen tajuntaan, kuten Suomessakin on aiemmin kerrottu, BP eli Brittish Petrolium, suuri öjy-yhtiö.
Yksittäiset, herkän omantunnon ihmiset opastettiin laskemaan ja kompensoimaan ilmastorikoksiaan, omaa hiilijalanjälkeään. Tämän syyllisyydellä hallitsemisen loistavin tulos oli syyllisyyden siirto. Kukaan ei ikään kuin muista energiayhtiöitä, niiden osakkeenomistajia ja yhtiöiden saastuttamistoiminnan tuottamia suunnattomia voittoja.
Nyt ilmasto-ongelmia (kun vielä selviää mistä kaikesta on kysymys) ratkaisevat valtiot ja yksittäiset ihmiset. Missä ovat suuret yhtiöt, niiden taloudellinen vastuu omasta toiminnastaan? Pilakuvassa miljardööri nauraa jahdillaan hiilijalanjälkeään pienentävälle pikkuihmiselle.
Syyllistämisen sivujuonteet
Nykyään elämme kuin houruinhuoneessa, jossa milloin kukakin, somemaailman ja median vipuvarrella avustettuna, pyrkii saamaan erilaista valtaa syyllistämällä milloin ketäkin.
Jos ja kun me kaikki olemme kotoisin Afrikasta, mikään Tiernapoika-säätiö ei voi estää meitä mustaamasta naamamme tai estää meitä esiintymästä murjaanien kuninkaana. Afrikan perintö on meidän kaikkien perintö. Sehän, siis musta naama, on osa yhteistä perimäämme Afrikasta liikkeelle lähteneen ihmiskunnan jäseninä. Sen perinnön jaamme kaikkien nykyihmisten kanssa, nykyihonväristä riippumatta.
On surullista ja hyvin huolestuttavaa, että Saksasta Helsinkiin saapunut yksi mustaihoinen vaihto-opiskelija sai kommenteillaan aikaan julkisuusmyrskyn Afrikan tähti -pelistä, opiskelijoiden bileistä, jossa he olivat pukeutuneet kyseisen pelin hahmoiksi. Kyseinen syväloukkaantuja ei ollut edes paikalla tilaisuudessa ja olikin ymmärtänyt sen täysin väärin.
Karmeaa oli, että ideologisista ja valkoisen rodun virheistä syyllistetyt Helsingin yliopiston opiskelijat pyysivät anteeksi Afrikan tähti -hahmojaan (!) ja yliopiston professori (!), tiedekuntansa varadekaani, myös lankesi tähän syyllistämisen ansaan. Sen sijaan, että hän olisi puolustanut opiskelijoita yhden, asioita ymmärtämättömän syyllistäjän järjettömiä väitteitä vastaan, tämä Samuli Siltanen liittyi syyllistäjien kuoroon.
Kristitty parantaa omat virheensä
Niin kuin ihmisen vallassa on, kristityn tehtävä on ensisijaisesti huolehtia omien virheidensä korjaamisesta. Muut sen sijaan näyttävät, milloin mistäkin lähtökohdista, olevan ensisijaisesti kiinnostuneita muiden virheistä.
Kun me suomalaiset olemme, jos nykytiede on alkuperästämme oikeassa, taustaltamme yhtä afrikkalaisia kuin mustin murjaani, älköön kukaan tulko neuvomaan meitä miten suhtaudumme tähän esi-isiemme perintöön. Se on meidän asiamme.
Meillä kristityillä on pitkän historiamme ansiosta monenlaista kokemusta syyllisyydellä hallitsemisesta. Siksi meidän pitäisi olla vastavoima nykyajan valtaa hamuaville syyllistäjille.
Kirkko nimenomaan on kiinnostunut muiden ”virheistä”. Piispa syyllisti juuri rokottamattomat, joista osa lähti kirkosta. Kirkonhan pitäisi olla syyllisten lasaretti. Kun rahat alkavat loppua, pitää löytää uusia syyllisyyden muotoja (ilmastosyntikin alkaa maistua puulta). Synti on jo vanhanaikaista, varsinkin kun kaikki ovat syntisiä, sekä kirkossa, että ulkopuolella. Siitä ei irtoa enää mitään uutta. Synti on synonyymi ihmiselle. Ja omalle ihmisyydelleen kukaan ei voi mitään. Ennen tumma ihonväri kertoi synnistä, ei siihen muuta tarvittu. Piti lähteä käännyttämään. Sitten ne tulevat tänne opettamaan.
Laulun aiheesta
Suuri Herodes ei elänyt enää piltin pienen syntymän aikana, hän kuoli jo vuonna 4 eKr. eikä historia tunne Betlehemin lastenmurhaakaan, Onkin sanottu, että vaikka Herodes oli hyvin julma kuningas, hänet muistetaan vain siitä tapauksesta, jota hän ei tehnyt, eli Betlehemin lastenmurha. Laulussa kuningas lähettää tappamaan kaikki kaksivuotiaat ja sitä nuoremmat poikalapset.
Roomalaisten suorittama väestönlaskenta ja verollepano tapahtuivat nekin vasta vuonna 6 jKr. Herodes oli ollut haudassa jo kymmenen vuotta, ja tutkimusten mukaan kenenkään ei tarvinnut matkustaa kauas kotoa väestönlaskennan takia , joten Marian ja Joosefin Betlehemiin meno tästä syystä, ei sekään pidä paikkaansa.
Usko on todistamatta päteväksi katsottua huuhaata. Ihmisiä on helpompi huijata, kuin saada heidät uskomaan, että heitä on huijattu. ( laina lauseita )
Tiernapoikien laulu, ei ole meidän esi-isien perintöä, se on tuontitavaraa sekin.
Olemassaolon realismin ymmärtäminen on onnellisen elämän perusta.
Rasismi on käsitteenä hämärtynyt. Oikeasti rasismia on vain etnisin perustein tapahtuva väkivalta, sortotoimet ja syrjintä. Niiden, jotka tunkevat rasismisyytöksiä joka paikkaan, sietäisi käydä Auschwitzin keskitysleirimuseossa katsomassa mitä rasismi pahimmillaan voi olla. Murjaanien kuninkaan nimittäminen murjaanien kuninkaaksi ei todellakaan ole rasismia. Laulaahan hän itsekin: ”Hoo jos minä olen musta, olen minä kaikilta tunnettu…olen minä hyviltä kaivattu.”
Jos murjaani ( siis kuka se oli, joka kumarsi Herodesta ) laulaisi valkoisesta Zombista, joka on haudasta ylösnoussut, se kyllä olisi rasismia, ja loukkaavaa, vaikka lauletaakin, että Musta Saarakin muuttuu valkoiseksi taivaassa, kun kääntyy kristityksi.
”Musta Saarakin muuttuu valkoiseksi taivaassa, kun kääntyy kristityksi.” Mustan Saaran sanat on uudistettu jo vuosia sitten: ”Karitsan veri puhtahaksi sai pienen Saaran kokonaan.”
Komppaan Yrjö S:aa ja ymmärrän Martti P:ä. Tiernapoikien nykyversio taitaa sisällön tietyistä yksityiskohdista päätellen olla jostain 1860-1870-luvulta ja eri kielikuvat ovat lisäksi päällekkäisiä ja oman aikansa päivänpolitiikkaa sekä käsityksiä. Kuten tuo legendaarinen laulu mustasta Saarasta. Minun mielestäni voidaan todellakin pohtia, pitääkö meidän rasismin vuoksi tosiaan luopua Laku-Pekasta ja neekerinpusuista tai Peppi Pitkätossun neekerikuninkaasta. Tuo kielikuva mustasta Saarasta palautuu muuten Raamattuun. Korkeassa Veisussa eli Laulujen laulussa puhutaan Kuninkaan eli Kristuksen morsiamesta, joka on Veriylkänsä silmissä ihana, vaikka onkin musta eli syntinen. Rasismia ja piilorasismia kukaan meistä ei taida tukea.
Sudet lampaiden vaatteissa ovat niitä, jotka pyrkivät syyllistämään kristittyjä. Niitä susia kristittyjen tullee varoa aina. Valheveljiä ja hyviksi kristityiksi tekeytyviä on riittävästi. He luulevat muiden syyllistämisen olevan jopa Jumalan tahto. Kristityt nimittäin tuntevat jatkuvasti oman syyllisyytensä muutenkin, eikä heitä tarvitse lainkaan siitä muistuttaa. Siksi kristityt tarvitsevat jatkuvasti kuulla anteeksiantamuksesta ja siitä armosta, joka Vapahtajallamme on heille tarjolla.
Se on se taivaasta tullut ruoka, jota jokainen todellinen kristitty jatkuvasti kaipaa. Eikä voi edes elää ilman sitä.
Kulttuuri muuttuu ja elää. Sen mukaan elää käsityksemme siitä, mikä on sopivaa ja mikä ei.
Varmaan kenellekään ei tulisi mieleenkään tänäpäivänä tehdä mainosta, jossa imurin tai sähkövatkaimen kerrotaan helpottavan pikkurouvan arkiaskareita kun hän huolehtii kodin siisteydestä tai ruoan valmistamisesta perheelle.
Mielestäni on typerää toimia sopimattomasti tai muita loukaten ja perustella sitä pelkästään sillä, että näin on ennenkin toimittu. Sehän tarkoittaisi, että emme kykene oppimaan ja kehittymään.
Mikko, Tiernapoika-kuvaelma on vähän eri juttu kuin mainonta. Edellinen on tietoisen nostalginen ja vanhahtava. Jälkimmäinen elää ajan hermolla, jotta kauppa kävisi.
Eikös Suomessa ollut aikoinaan kärhämä siitä, että kirjastoissa oli tarjolla Aku Ankkoja ja Akulla ei ole housuja? Voisi ajatella, että tuo huoli olisi nykyaikana vielä isompi.
”Eikös Suomessa ollut aikoinaan kärhämä siitä, että kirjastoissa oli tarjolla Aku Ankkoja ja Akulla ei ole housuja?” ’Akulla ei ole housuja’ taisi olla vitsiksi tarkoitettu heitto, kun ihan muusta syysä lopetettua Aku Ankan tilausta kysyttiin. Letkautus päätyi sattumalta julkisuuteen ja herätti muistaakseni huomiota ulkomaillakin. Kärhämästä ei ollut kysymys.
Martti P. Ylen elävässä arkistossa kerrotaan tuosta tapauksesta ja Aku Ankan 1970-luvulla herättämästä poliittisesta sekä moraalisesta paheksunnasta.
Kohuhan se oli, mutta oliko kärhämä? Joka tapauksessa kärpäsestä tuli härkänen.