Näkökulma
Näkökulma työperäiseen maahanmuuttoon. Ne, jotka kovasti ajavat sen lisäämistä, pitävätkö he Suomen omia työttömiä ja eläkeläisiäkin niin vähä-älyisinä ja syrjäytyneinä, ettei heistä voisi esim. koulutuksella tehdä myös huippuosaajia!?
Tietenkin tarvitaan aina jonkin verran työperäistäkin maahanmuuttoa. Mutta ajattelevatko työnantajat ruohon olevan paljon vihreämpää aidan toisella puolella eli ulkomailla kuin omassa maassa? Väitän, että Suomessa on paljon työttömiä ja eläkeläisiäkin, jotka vain katsotaan kelpaamattomiksi työelämään eri syistä.
Joidenkin esim. vain katsotaan olevan niin hankalia tapauksia, että heidän ajatellaan pilaavan vaikka työpaikan ilmapiirin, jos heitä palkattaisiin. Esim. "liian" uskovaista ei aina haluta palkata, vai mitä? Palkataan mieluummin vaikka vapaa-ajattelija, saatananpalvoja tai muslimi myös ulkomailta.
20 kommenttia
Hyvästi haastava blogi.
Käytännön todellisuudessa tarvitsemme maahanmuuttoa.
Kotoperäisen Ihmisen asia tulee haastavaksi useamman työttömyysvuoden jälkeen vaikka pätevyyttä olisi koulutuksesta hankittuna.
Haastava aika on neljän ja viidenkympin puolivälissä jolloin hyvin koulutuksella saataisiin kantaihmisistäkin kelpo ammattilaisia.
Tähän tarvitaan sopivaa motivointia, ei kiristämistä, vaan ehtaa luokse tulemista polun näyttämisessä eteenpäin.
Näen ainakin kolme ongelmaa, joita kotoisat työmarkkinat eivät pysty ratkaisemaan:
1) Tietyillä matalapalkka-aloilla yhteiskunnan maksama työttömuustuki voi olla riittävän lähellä työstä maksettavaa palkkaa, jolloin suomalainen valitsee jäädä kotiin. Palkkojen nosto ei ole automaattinen ratkaisu, koska se siirtäisi työpaikat ulkomaille.
2) Kaikki eivät ole valmiita liikkumaan työn perässä. Meillä on alueita, jotka kärsivät työvoimapulasta ja samaan aikaan alueita, joilla on korkea työttömyys. Lisääntynyt etätyö ei ratkaise tapauksia, joissa töitä pitäisi tehdä työpaikalla.
3) Korkean omaamisen tehtävissä uudelleenkoulutus ei ole ratkaisu. Yleensä sihteeristä ei tule lääkäriä tai ohjelmistosuunnittelijaa millään järkevällä koulutusmäärällä.
Työttömyysaste ei ole mielestäni toimiva mittari työperäisen maahanmuuton tarpeen arvioimiseen. Parempi mittari on seurata, täyttyvätkö avoimet työpaikat. Jos työnantajat eivät löydä suomalaisilta työmarkkinoilta tekijöitä avoimiin tehtäviin, on syytä kysyä, miksi työttöminä olevat ihmiset eivät työllisty näihin tehtäviin.
Rukoilkaamme elämän parannuksesta.
O Jumala, Pyhä Henki! joka meidän sydämmemme kaikkinaisella lohdutuksella ja ilolla täytät, valmista itselles minunkin sydämmessäni asuinsia; varjele minua kaikista pahoista ajatuksista, puheista ja töistä; ylösvalaise minua oikialla jumalisuudella, että minä joka päivä kristillisissä avuissa kasvaisin. Sinun jumalallinen armos suojelkoon, ylöspitäköön ja hyvästi siunatkoon minua, että niinkuin minä päivä päivältä ajallista kuolemaa likemmäksi ja likemmäksi lähenen, mahtaisin myös joka päivä minun elämäni parantaa, olla harras rukouksissa ja kiitoksissa, ja aina autuaalliseen eroon itseäni valmistaa. Kuule minua, minun Jumalani, Jesuksen Kristuksen tähden. Amen.
Vanha Suomalainen Virsi- ja Evankeliumi-Kirja, s. 724, Vasta uudesti ojennettu 1857, Raumalla 1963.
LOTTOVOITTOKIN KALPENEE
Käy mitättömäksi lottovoitto, sen arvo pienempi katinkultaa, kun kaikuu kuolinkellojen soitto, ja kolmesti arkulle heitetään multaa. Vain ylösnousemusaamun koitto tuon kuolemanhetkemme kultaa.
Matti Vuolanne, Hovinarri, s. 7.
Mahtavien armeijan askelten kaikua vielä mahtavampi on aate, jonka hetki on tullut. Victor Hugo (1802-1885)
Nainen kaatui ja mursi jalkansa kolmesta kohtaa. Hän oli jo iäkäs, joten lääkäri sitoi huolellisesti hänen raajansa.
”Muistakaa nyt, että jalan paraneminen kestää pitkään”, lääkäri varoitti. ”Te ette saa ryntäillä portaita pitkin ylös alas. Teidän tulee kaikin keinoin välttää portaita.”
Kuukautta myöhemmin lääkäri tuli katsomaan naista ja totesi, että jalka oli parantunut hienosti.
”Hienoa!” nainen huudahti. ”Minä tunnenkin itseni aivan hölmöksi kiivetessäni ränniä pitkin ylös alas.”
Ilmoita asiaton kommentti