Kaikki kansat vai kaikki ihmiset?

Menkää siis ja tehkää kaikki ihmiset minun opetuslapsikseni – – (Matt. 28:19, mukaelma)

Miksi näin ei lue Raamatussa? Miksi lukee

Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni – –

? Mitä tuo on alkukielellä ja onko asioilla eroa? Onko jaetta tulkittu poliittisesti?

(Kysymykseen minut innoitti Manu Ryösön eräs kommentti. En kuitenkaan kerro tässä mikä, koska se voisi muuttaa keskustelun suuntaa.)

 

  1. Alkukielellä lukee ethnee, joka tarkoittaa kansoja, juutalaisessa kontekstissa nimenomaan pakanakansoja eli muita kuin juutalaisia. Näin äkkiseltään veikkaisin, että tuo pakanakansamerkitys on tuossa tekstissä ollut alunperin keskeisessä osassa – olennaista on viedä sanoma Jeesuksesta kaikkien pakanakansojen keskuuteen (Matteuksen evankeliumin kontekstissa juutalaiset näin kollektiivisesti ovat Jeesuksen jo nähneet ja yksittäisiä seuraajia lukuunottamatta torjuneet; vrt. Matt. 27:24-35).

  2. Minna on varmaan oikeassa, mutta ehti ensin. Matteus on evankeliumeista juutalaisin, siinä käydään esimerkiksi eniten linjanvetoa juutalaiseen lakiin ja kulttiin. Loppua kohden näköala laajenee, esimerkiksi vertauksessa viimeisestä tuomiosta ja lopun aikojen profetioissa. Lopulta lähetyskäsky avaa evankeliumn kaikille kansoille, jotka ennen olivat olleet ulkopuolisia.

    Se, ettei puhe ole ihmisistä, vaan kansoista, kuvaa hyvin UT:n ajan kollektiivista suhdetta uskoon verrattuna oman aikamme individualismiin.

  3. Kaiketi ”kansat” tai ”kansakunnat” tarkoittavat Matteuksessa kollektiivisesti kaikkia ei-juutalaisia ihmisiä. Tuskinpa Matteuksella oli viimeisen tuomion kuvauksessakaan näköpiirissä kansakuntien tuomio kollektiivisina yksikköinä, ikään kuin kansakuntien tekoja siinä arvioitaisiin, vaan kyse oli ihmisten tuomiosta. Samalla tavalla kaste- ja lähetyskäskyssä tarkoitetaan ei-juutalaisten ihmisten käännyttämistä, ei kollektiivista kansakuntien käännyttämistä.

    Viimeisen tuomion kuvaus on sikäli mielenkiintoinen, että jos kansakunnat tarkoittavat siinä ei-juutalaisia ihmisiä, mikä tuntuu luontevalta tulkinnalta, niin mitkä ovat sitten juutalaisten tuomion perusteet? N. T. Wright vedättää tosin tuomion kuvausta siihen suuntaan, että kyseessä oli juutalaisten ”heimojen” tuomio joka toteutui Jeesuksen parousiassa eli Jerusalemin tuhoutumisessa 70 jKr: pasifistisen Jeesus liikkeen seuraajat (lampaat) ja heidän sympatiseeraajat pelaistuivat Jumalan tuomiolta mutta kapinalliset (vuohet) ja Jeesus-liikkeen vainoajat tuhoutuivat.

  4. Tuskinpa Matteuksella oli viimeisen tuomion kuvauksessakaan näköpiirissä kansakuntien tuomio kollektiivisina yksikköinä, ikään kuin kansakuntien tekoja siinä arvioitaisiin, vaan kyse oli ihmisten tuomiosta. Samalla tavalla kaste- ja lähetyskäskyssä tarkoitetaan ei-juutalaisten ihmisten käännyttämistä, ei kollektiivista kansakuntien käännyttämistä

    Niin, onhan se noinkin, mutta kyllä raamatulliseen puhuntaan kuuluvat kokonaiset kansakunnatkin. Vanhassa testamentissa varsinkin profeetat osoittivat sekä tuomionsa että lupauksensa kokonaisille kansoille. Esimerkkijakeita tuskin tarvitsee etsiä. Ja eivätkös sinulle tutut Paavalin opetukset koko Israelin pelastumisesta ole kollektiivista puhetta?

  5. Kyseinen sana, ethnos, tarkoittanee kaikkia maailman etnisiä ryhmiä.

    ”Etninen ryhmä eli kansa tai kansallisuus on joukko ihmisiä, joiden voidaan katsoa muodostavan erillisen – usein vähemmistöllisen – ryhmän yleensä kieleen, uskontoon, alkuperämaahan tai kulttuurieroihin vedoten.” (Wikipedia)

    Esim. näissä Raamatun kohdissa käytetään samaa sanaa:
    ”Kansa nousee kansaa vastaan..” (Matt 24:7) eli lopun aikoina etninen ryhmä nousee toista etnistä ryhmää vastaan.
    ”Kaikki kansat kootaan hänen eteensä…” (Matt 25:32) kaikki etniset ryhmät (monikossa) kootaan viimeiselle tuomiolle.

    Olisiko kyse siitä, että kaikkien etnisten ryhmien tulee kuulla evankeliumi omalla kielellään? ”Kaikki pakanat” on paljon laajempi käsite, koska se pitää sisällään kaikki maailman etniset ryhmät poislukien juutalaiset.

  6. Näin maallikkovetoisen järjen avulla pohdin tätä Luuk. ja Mark. kautta. Itse pidän Raamattua kokonaisena kirjana, josta en pyri ottamaan irti mitään, vaan vertailen evankeliumeja ja sanomaa näissä samanaikaisesti.

    Luukaksen mukaan puhutaan kansoista ja Markuksen samainen kohta puhuu luoduista. Onko yksi uskova edustava hänen kansaa Luuk. vai Mark. edustaako yksi ihminen kaikkia luotuja(ihmisiä oletuksena). Mark. 16:15 Puhuu kaikista luoduista, ja se joka uskoo ja saa kasten on pelastuva. Kun nämä yhdistää ajatuksena, päädyn omissa pohdinnoissa siihen tilanteeseen, mitä me ristikunta on saavuttanut. Sanoma on julistettu, ken sen ottaa vastaan on pelatuva. Kaikki ei pelastu, mutta kaikilla on mahdollisuus pelastua.