Menkää siis ja tehkää kaikki ihmiset minun opetuslapsikseni – – (Matt. 28:19, mukaelma)
Miksi näin ei lue Raamatussa? Miksi lukee
Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni – –
? Mitä tuo on alkukielellä ja onko asioilla eroa? Onko jaetta tulkittu poliittisesti?
(Kysymykseen minut innoitti Manu Ryösön eräs kommentti. En kuitenkaan kerro tässä mikä, koska se voisi muuttaa keskustelun suuntaa.)
Antiikin maailmankuva ei ole ihan noin simppelisti kerrottu. Pythagoras kirjoitti 600-luvulla eKr pyöreästä maapallosta, mutta hänen esisokraattiset oppilaansa esittivät arvioita litteästä maasta. Erastothenes 300-luvulla eKr oli vakuuttunut maan pyöreydestä ja laski sen ympärysmitankin aika tarkasti. Ensimmäisellä vuosisadalla jKr maan pyöreys oli yleisesti hyväksytty, esimerkiksi Ptolemaioksen kartat kuvaavat maan pallorelaationa. Vanhan testamentin kolmikerroksinen maailma oli perua mesopotamialaisten kirjallisista rakenteista ja apostolien aikaa paljon vanhempi. (Sumerit, assyyrialaiset, babylonialaiset). Suuri osa Vanhaa testamenttia syntyi siinä kulttuuripiirissä ja edusti sen maailmankuvaa.
”Ihminen keksi vasta vuonna 1472, että Lähi-Itää vastapäätä pallolta löytyy Amerikan manner. ”
Mantereiden alkuperäisasukkaat olivat myös ihmisiä, minkä kirkko välittömästi myös teki selväksi niille, jotka silloin muuta ajattelivat:
http://www.papalencyclicals.net/Paul03/p3subli.htm
Kiinnostavia, valaisevia ja ajatuksia herättäviä kommentteja monilta. Harvemmin tulee miettineeksi Raamatun tapahtumia pelkästään tällaisesta selkeästä aikaperspektiivistä aikajanan omaisesti. Aikajanallinen pohdinta auttaa suhteuttamaan Raamatun kertomukset tämän päivän tietämykseen maailmankaikkeudesta. Tietystikään ei voi välttyä huomaamasta ristiriitaisuuksia Raamatun tekstien ja oman maailmankuvan välillä. Raamatun kirjoitukset tulisikin mielestäni muistaa aina suhteuttaa omaan aikaansa ja silloiseen tietämykseen. Sitä suuremmalla syyllä Raamatun kirjaimellinen sana sanalta siteeraaminen ja tulkinta on parempi jättää kokonaan tekemättä.
Hyvä kysymys ja siitä virittynyt vielä hienompi keskustelu! Pakko tykätä siitä, että meidän valtakunnanateistin blogissa käydään näin tasokasta eksegeettistä keskustelua
Yksinkertaiset kalastajat, kuten Pietari, joka puhui Pyhän Hengen voimassa tuhansille kaukaakin Jerusalemiin tulleille, eivät olleet mitään ”maailmanvalloittajia”, jotka olisivat halunneet itselleen kansoja hyötyäkseen niistä. He puhuivat henkilökohtaisesti kohtaamastaan Jeesuksesta, joka oli ollut heidän kanssaan usean vuoden ajan, ja oli opettanut heitä. Tämä Jeesus ristiinnaulittiin, mutta nousi ylös kuolleista opetuslasten ja lukuisten muiden todistuksen perusteella. Ylösnoussut Jeesus oli antanut heille kutsun viedä eteenpäin evankeliumin sanomaa, ja myös lupasi lähettää omilleen Pyhän Hengen vahvistaakseen tuon kutsun ja antaakseen rohkeuden lähteä liikkeelle.
Jerusalemiin kokoontuneet (Apt 2. luku), eri tahoilta tulleet ihmiset lähtivät varmasti helluntaijuhlilta kotiseudulleen voimakkaasti kosketettuina Pyhässä Hengessä, heidän omalla kielellään julistetun evankeliumin voimasta, ja heistä tuli itsestään sen eteenpäin viejiä. Näin sanoma Kristuksesta lähti moninaisesti liikkeelle.
Mielenkiintoinen kysymyksenasettelu Jori. Tuossa (oikohan se nyt?) elatiivimuodossa suhteessa nominatiiviin on ideaa.
Kun työkseni olen käyttänyt enemmän tuota ”värssykirjaa”, niin virsi 164 säkeistö kaksi ilmaisee asian juuri ajattelemallasi tavalla: ”Kansoista kooten yhteen…” – Kurkkaapas muuten tekstiä!
Virsi kuuluu jumalanpalveluselämän alueeseen ja osa-alueeseen Kristuksen seurakunta.
Teemun sanoitus valaisee asiaa sen ajan ajattelusta käsin käsittääkseni hyvin.
PS. Tai tietysti ’oikaisin’ tässä kommentissa kysymyksenasetteluasi, kun jo suoraan tulkitsin sanan ”ihmiset” käyttöä elatiivisesti. Ymmärrät, mitä ajoin takaa, joka tietysti ilmenee tuossa 164 virressä.