Kaikki joutuvat helvettiin

"Kaikki pääsevät taivaaseen" kirjan kirjoittaja, pastori Antti Kylliäinen on aivan oikein huomauttanut, ettei Jumalan oikeudenmukaisuutta ja armollisuutta voi loppujen lopuksi sovittaa yhteen. Jos joku on syyllinen, oikeudenmukaisuus vaatii hänen rankaisemistaan, ja armahtaminen on sen vastakohta. Kristinuskon jumalakäsitykseen kuuluu kuitenkin sekä oikeudenmukaisuus että armollisuus.

"Oikeaoppinen" luterilainen teologia ratkaisee ongelman opilla sijaisrangaistuksesta, jossa Jumala rankaisee synnitöntä Kristusta muiden synneistä voidakseen sitten armahtaa ihmisiä. Synnittömän rankaiseminen ei kuitenkaan ole oikeudenmukaista, eikä armollisuuskaan oikein toteudu, kun puhdasoppisen luterilaisuuden Jumala ei lopulta armahdakaan suurta enemmistöä ihmiskunnasta. Helvettiin joutuvat edelleen kaikki ei-uskovat (ja väärin uskovat!), vaikka Kristus kuinka jo kerran kärsi heidänkin rangaistuksensa.

Kylliäinen valitsee helpon tien ja hylkää Jumalan oikeudenmukaisuuden. Hän valitsee puhtaan armollisen Jumalan, joka päästää kaikki taivaaseen. Tätä nynnyratkaisua ei kuitenkaan sovi hyväksyä. Miksi meissä on ylipäänsä oikeudentaju? Miksi Raamattu toistaa kerta toisensa jälkeen, että Jumala on oikeudenmukainen ja että hän tuomitsee kaikki heidän tekojensa mukaan? Kylliäinen heittää roskakoriin sietämättömän suuren osan inhimillisestä kokemuksesta ja jumalallisesta ilmoituksesta. Jännitteiset elementit ilmoituksessa on osattava ottaa tasapuolisesti huomioon. Valikointi on syntiä.

Ongelman ratkaisu

Kun kerran sekä luterilainen puhdasoppisuus että Kylliäisen universalismi on hylättävä, jää jäljelle vain karun totuuden kohtaaminen. Kun Raamattua lukee kokonaisuutena, ja kun sitä vertaa ihmiskokemukseen, on päädyttävä siihen johtopäätökseen, että kaikki joutuvat helvettiin. Ymmärrän, että tämän sanominen kuulostaa hullulta tai julmalta, mutta ei pidä pelätä uida vastavirtaan, kun kyse on totuudesta. Raamattu opettaa, että viimeisellä tuomiolla Kuolema ja Tuonela tyhjennetään tuliseen järveen (Ilm. 20:14). Tämä tarkoittaa kaikkia: "Jokaisen ihmisen osana on kerran kuolla ja sitten joutua tuomolle." (Hepr. 9:27) Joku haluaa tietysti esittää vastalauseeksi, että Raamattuhan myös kertoo joidenkin pääsevän ikuiseen elämään, toisten taas joutuvan ikuiseen rangaistukseen (Matt. 25:46).

Katsotaanpa tarkemmin tuota Matteuksen kohtaa. Siinä kerrotaan, että "vanhurskaat" pääsevät ikuiseen elämään, kun taas loput menevät ikuiseen rangaistukseen. Nyt täytyy muistaa Raamatun lukeminen kokonaisuutena: kuka on Raamatun mukaan vanhurskas? Paavali vastaa tähän selvästi: "Ei ole yhtäkään vanhurskasta... ei ole ketään, joka tekee hyvää, ei ainoatakaan" (Room. 3:10-12).

Kyllä, Paavali julistaa Jumalan armahtavaisuutta, mutta tämä on ymmärrettävä oikein: Jumala antaa meille armonaikaa niin kauan kuin elämme, hän on hyvä ja kärsivällinen (Room. 2:4), hän on armollinen "nyt meidän aikanamme" (Room. 3:26). Mitä viimeiseen tuomioon ja ikuisuuteen tulee, siihen mennessä olemme kartuttaneet Jumalan vihaa melko lailla, ja koska sisimmässämme emme tahdo kääntyä, tuomiomme on oikeudenmukainen (Room. 2:5-6).

Eikö tämä sitten tee kristinuskosta huonoa sanomaa sen sijaan, että se olisi hyvä sanoma eli evankeliumi? Jeesushan julisti hyvää sanomaa Jumalan valtakunnasta eikä huonoa sanomaa kaikkien kadotuksesta! Kyllä, mutta Kristuksessa Jumalan valtakunta on täällä keskellämme (esim. Luuk. 11:20, 17:21) - mitään ei luvata taivaaseen pääsemisestä kuoleman jälkeen.

Taivaaseen pääseminen on yksinkertaisesti mahdottomuus, koska taivaaseen ei Jumalan ilmoituksen mukaan päästetä mitään epäpuhdasta (Ilm. 21:27). Kyllä, Kristuksessa saamme pukeutua vanhurskauteen ja maanpäällisessä elämässämme Henki voi vaikuttaa hyviäkin hedelmiä, mutta silti tuomiopäivänä Jumalan oikeudenmukaisuuden edessä olemme vain saastaa, koko vanhurskautemme on vain "tahrainen riepu" (Jes. 64:5).

Käytännön sovellus

Mitä tästä seuraa? Ennen kaikkea se, että meidän on käytettävä hyvin se aika, joka meillä on maan päällä jäljellä. Lopullinen kohtalo helvetissä on lopullista oikeudenmukaisuutta, se ei saa vähentää sitä totuutta, että vaivannäkömme "ei ole turha Herrassa" (1. Kor. 15:58). Meidän on rakastettava lähimmäistämme niin kauan kuin pystymme ja nautittava maanpäällisestä pelastuksestamme. 

Viimeinen kysymys kuuluu tietysti, kuinka kauan voimme odottaa saavamme nauttia maanpäällisestä pelastuksesta ennen tuomiopäivää. Raamatun elävä sana antaa onneksi tähänkin vastauksen. Ilmestyskirja kertoo, että pelastuksen aika kestää 1000 vuotaa, ennen kuin on tulijärvirangaistuksen vuoro (Ilm. 20:6-10). Voimme tämän ja muutaman muun vihjeen perusteella laskea tuomiopäivän päivämäärän. Raamattu nimittäin sanoo: "juuri nyt on pelastuksen päivä" (2. Kor. 6:4). Jos juuri nyt, juuri tänään eli 1.4.2013 on pelastuksen päivä, voimme arvioida, että viimeisen tuomion päivämäärä koittaa tasan 1000 vuoden päästä eli 1.4.3013. Ainoastaan sitä Raamattu ei kerro, ehtiikö tuolloin kukaan juoda kuravettä, mutta se lienee vähemmän olennainen sivuseikka. 

19 kommenttia

  • Matti Hernesaho sanoo:

    Onnistuit .

    Hyvä esimerkki myös siitä, kuinka taitavalla retoriikalla Raamatulla voi perustella mitä vaan.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Markku Hirn sanoo:

    Jos uskontunnustus pitää pikkansa niin tuonela tai helvetti on meidän toinen mahdollisuutemme. Kuoltuaan Jeesus laskeutui tuonelaan . Se tarkoittaa sitä että jokainen kuollut kohtaa hänet siellä. Kuolemassa ei jatketa luodussa ajassa vaan luomattomassa iankaikkisuudessa jossa jokainen hetki on samaa hetkeä.

    Siis kaikki kuolleet ja kuolevat ”elävät” yhdessä samaa aikaa ja siinnä ajassa toimii Jeesus läsnäollen tuonelassa oleville. Miitä tämä merkitsee ihmisen pelastukselle on itsestään selvää. Siellä kaikki kohtaavat hänet ajasta ,paikasta ja maallisesta vaelluksesta riippumatta. Meillä ei ole ilmoitusta siitä missä määrin tuonelassa olevilla on tietoisuutta tai millainen olemus siellä olevilla on mutta voi olettaa, että kyseessä on jonkinlaiset henkiolemukset jotka sellaisenaan täytyy olla sukua sille sielulle joka ihmisiin istutettiin luomisessa ja joka on Jumalan olemusta. On siis mahdollisuus että tuonelassa meidän olemuksemme palaa Jumalaolemuksen yhteyteen Jeesuksen läsnäolon kautta ja tämän täytyy koskea kaikkia sielläolevia huolimatta siitä missä ajallisuutensa on tai tulee viettämään.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Petri Kuusela sanoo:

    Ilm.20:12-15 ”Ja minä näin kuolleet, suuret ja pienet, seisomassa valtaistuimen edessä, ja kirjat avattiin; ja avattiin toinen kirja, joka on elämän kirja; ja kuolleet tuomittiin sen perusteella, mitä kirjoihin oli kirjoitettu, tekojensa mukaan. Ja meri antoi ne kuolleet, jotka siinä olivat, ja Kuolema ja Tuonela antoivat ne kuolleet, jotka niissä olivat, ja heidät tuomittiin, kukin tekojensa mukaan. Ja Kuolema ja Tuonela heitettiin tuliseen järveen. Tämä on toinen kuolema, tulinen järvi. Ja joka ei ollut elämän kirjaan kirjoitettu, se heitettiin tuliseen järveen.”

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Martti Vaahtoranta sanoo:

    Anteeksi sivistymättömyyteni ja yksinkertaisuuteni, mutta en ole tähän mennessä ikinä ajatellut opin Kristuksen toimittamasta täydellisestä sijaissovituksesta olevan mikään ”luterilainen” oppi, vaan osa sitä yhteistä, katolista uskoa, jota tunnustamme. Ymmärsinkö väärin, mitä kirjoitit, Emil, vai oletko sinä ymmärtänyt jotakin väärin?

    Tämä sen sijaan on mitä ihaninta luterilais-ortodoksista opetusta. Kiitos siitä! Lihavointi minun.

    ”Taivaaseen pääseminen on yksinkertaisesti mahdottomuus, koska taivaaseen ei Jumalan ilmoituksen mukaan päästetä mitään epäpuhdasta (Ilm. 21:27). Kyllä, Kristuksessa saamme pukeutua vanhurskauteen ja maanpäällisessä elämässämme Henki voi vaikuttaa hyviäkin hedelmiä, mutta silti tuomiopäivänä Jumalan oikeudenmukaisuuden edessä olemme vain saastaa, koko vanhurskautemme on vain ’tahrainen riepu’ (Jes. 64:5).”

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Katja Sallinen sanoo:

    Niin, Vahtoranta. Voihan sitä 1.4. kuravedellä yrittää sammuttaa 3013 tulisen janon siltikin, vaikka yhteinen on tie, vaikka jompaan kumpaan suuntaan lie tie vie.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Tauno Wikström sanoo:

    Oliskohan vaan yksinkertaisinta uskoa ylösnousseeseen Jeesukseen ja olla onnellinen ilman aprillia, sillä aprillipäivänäkin aprilli on pelkkää aprillia, kuolema ja Elämä todellisuutta.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Martti Vaahtoranta sanoo:

    EMIL!!

    Onnistuit narauttamaan vanhan! Voihan aprillipäivä !

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Matti Nissinen sanoo:

    Kuravettä juotit! Hernesaho kirjoittaa, että taitava voi Raamatulla perustella mitä vain. Totta, lukeehan pirukin Raamattua. Näin yksinkertainen maallikko kyllä ajattelee, ettei kaikkea siinä kirjassa ole ohjeeksi tarkoitettu, vaan myös nuhteeksi ja ojennukseksi. Niiden erottamiseen ei taida pelkkä fiksuus riittää? Sanokaa, te oppineet, mitä muuta!

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Emil Anton sanoo:

    Martti, en kyllä edes tajunnut tuosta ekasta kommentistasi ettet tajunnut pilaa. Luulin vain että sivuutit sen ja halusit selvyyttä sovituskäsitykseeni. Huomaa, että kirjoitin sijaisrangaistus, en sijaissovitus. Tiedäthän, että sovitusteorioita on useita, ja Luther muokkasi Anselmin teoriaa niin, että Kristus itse tulee Jumalan vihan kohteeksi ja rangaistuksi. Tältä osin lut.oppi ei ole yhteistä katolista uskoa. Asia on tietysti hyvin monimutkainen mutta näin lyhyesti tiivistettynä nähdäkseni.

    Ilmoita asiaton kommentti