Kääntäjän usko

Eräällä paikkakunnalla pidettiin tupaseuroja viime vuosituhannella. Paikkakunta oli pääosin ruotsinkielinen, joten saarnat tulkattiin. Vuorossa ollut saarnaaja oli alkanut ihmetellä miksi tulkkaus oli niin paljon pitempi? Hän sai vastauksen: Minä selitin vähän tarkemmin. Tulkit ovat joskus haastavassa tilanteessa. Muinoin N-liitossa asioidessa eräs tulki pähkäili, pitääkö tulkin eläytyä vai vain monotonisesti kääntää. Tulkit ovat tietysti luotettavia sivistynyt amerikkalainen uskoo, että venäläinen tulkki on luotettava ja niinhän hän on kunnes toisin todistetaan.

Hengellisellä alalla on monenlaista tulkkausta. Liikkuva puhuja saa joskus tulkin pysymään kuin totemipaalu paikallaan, kun taas joku toinen kulkee rinnalla ja eläytyy. Joskus käy niin, että molemmat huutavat yhtäaikaa eikä kukaan saa sanomasta oikein selvää. Se on siis taitolaji tuo kielen kääntäminen. Sitä se on varsinkin, kun Raamattua siinä tarkoituksessa käsitellään. Kävin aikoinaan raamattukurssin ja siinä yhteydessä jankin Uudentestamentin lyhyesti selitettynä. Eräänä päivänä otin sen käteeni ja se avautui 1.Kor 7:36 kohdalta. Hämmästyin ja jouduimme vaimon kanssa kriisiin hetkeksi. Oli pakko kaivaa muita käännöksiä ja tutkia, miten ajatusmaailma on kääntäjillä kulkenut.

1.kor 7:36 1992 käännös: 36 Joku ehkä arvelee menettelevänsä sopimattomasti morsiantaan kohtaan, kun hän tuntee tähän ylivoimaista halua eikä voi sille mitään. Hän saa kuitenkin tehdä niin kuin haluaa, se ei ole väärin, he voivat mennä naimisiin. 37 Mutta jos joku ei tunne voittamatonta pakkoa vaan hallitsee tahtonsa ja pysyy lujasti päätöksessään säilyttää morsiamensa koskemattomana, hän tekee oikein. 38 Se, joka menee morsiamensa kanssa naimisiin, tekee siis oikein, mutta se, joka ei mene, tekee vielä paremmin.

1.kor 7:36 33/38 käännös: 36. Mutta jos joku arvelee tekevänsä väärin tytärtänsä kohtaan, joka on täydessä naima-iässä, ja jos kerran sen pitää tapahtua, niin tehköön, niinkuin tahtoo; ei hän syntiä tee: menkööt naimisiin.
37. Joka taas pysyy sydämessään lujana eikä ole minkään pakon alainen, vaan voi noudattaa omaa tahtoansa ja on sydämessään päättänyt pitää tyttärensä naimattomana, se tekee hyvin.
38. Siis, joka naittaa tyttärensä, tekee hyvin, ja joka ei naita, tekee paremmin.

Onko tässä samasta kristinuskosta kyse?

19 kommenttia

  • Pekka Pesonen sanoo:

    Olisi mielenkiintoista lukea myös ne kysymykset, joihin Paavali tuossa vastaa. Todennäköisesti Korinttolaiset olivat lähettäneet hänelle kirjeen, jossa kysyeivät kaikenlaista.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Rauli Toivonen sanoo:

    Olen joskus ihmetellyt tuota samaista jaetta 38. Eikös ”morsian” (kuten myös sulhanen) ymmärretä meidän kielessämme kihlautuneeksi, jonka kanssa on sovittu avioliitosta? Ja sitten kihlasormusten vaihtamisen jälkeen olisikin parempi jatkaa vain kihlattuna parina? Kohtalaisen hyvä perustelu avoliitolle?

    Paavalin tarkoituksena lienee tässäkin kohdassa suositella samanlaista naimattomuutta kuin mitä hänellä itsellään on. Esimerkiksi jakeissa 32 ja 33 osoitetaan, että perheellisellä on sellaisia huolia, joita perheettömällä ei ole.

    Myös itse Jeesus Kristus arvosti naimattomuutta, kun sen tuomat edut käytetään Luojan kunniaksi. ”Taivasten valtakunnan tähden ovat ottaneet osakseen naimattomuuden, opetti Mestarimme. (Mat9: 9-12)

    Tässä vertailun vuoksi UM-käännöksen teksti esille ottamastasi kohdasta:

    ”36 Mutta jos joku arvelee menettelevänsä sopimattomasti neitsyyttään kohtaan, jos se on sivuuttanut nuoruuden kukoistuksen ja näin pitää tapahtua, niin tehköön mitä tahtoo; hän ei tee syntiä. Menkööt naimisiin. 37 Mutta jos joku pysyy sydämessään vakaana, eikä hänellä ole välttämätöntä tarvetta, vaan hänellä on oma tahtonsa vallassaan, ja hän on päättänyt omassa sydämessään säilyttää neitsyytensä, niin hän tekee hyvin. 38 Näin ollen sekin, joka antaa neitsyytensä avioliittoon, tekee hyvin, mutta se, joka ei anna sitä avioliittoon, tekee paremmin.”

    Tällä palstalla on alkukieleen perehtyneitä. Kenties heiltä saamme selitystä (sinulle meriselityksen) siihen, että KR92 mukaan on suositeltavaa, ettei morsiamen kanssa naimisiin mene.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • ismo malinen sanoo:

    Tuossa on hyvä ymmärtää juuri paikka ja aika, joka oli Jumalan Pojan pikaisen paluun odottamiseen aikaa. Myös se on tärkeää ymmärtää, että nuoret tyttäret ja nainen yleensäkin oli isän ja miehen elatukseen sidottu. Naimaton nainen eli siis isän elätettävänä, kunnes meni naimisiin. Ns. Itsenäisiä naisia, jotka olisivat elättäneet itsensä ei juuri ollut.

    Nuori nainen ei siis voinut mennä naimisiin (joka tarkoitti myös yhtymistä mieheen) Juuri tässä kirjeessä tulee hyvin esiin se, että naimisiin meneminen oli myös miehen ja naisen yhtymistä. Naimisiin meneminen tarkoitti sukupuolista yhtymistä. Ja Raskauden vaivoilta Paavali tahtoi nuoret naiset säästää ( 1.Kor.7:25-28 -1938 käännös) Joka on kauttaaltaan muutenkin parempi, kuin 1992 käännös.

    Meidän on vaikea käsittää, miten tuohon aikaan ajateltiin miehen ja naisen kuuluvan yhteen. Miehen ja naisen yhtyminen= naimisiin menemistä.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Minulle tuli ongelmaksi ysikakkosen tulkinta. Mies voi olla yhteydessä morsiameensa, jos on pakottava tarve, mutta sitten sanotaan: Tekee hyvin, jos menee naimisiin, mutta vielä paremmin, jos ei mene. Tämä käännös antaaluvan tehdä niinkuin lihallisuus haluaa, joka ei voi olla Raamatun henki alunperin.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Matias Roto sanoo:

    Tuon Korintton seurakunnan erityislaatuinen elämäntilanne on syynä siihen että on syntynyt tilanne, missä pelkällä käännöksellä ei päästä ratkaisuun, vaan missä pitää ymmärtää elämäntilanne, jotta asia tulee käsitetyksi.

    Jos olen oikein eri selittäjien ja oppineitten tulkintoja ymmärtänyt, niin taustalla on Korintton kaupungin asema meriväylänä Korintton kanavan suulla. Kaupungissa oli valtava määrä merimiesten seksuaalisuuden tarpeilla olevia itseään kaupittelevia naisia.

    Kun tässä tilanteessa seurakunnassa syntyi halu irtaantua ympäröivän kulttuurin moraalittomuudesta, niin sen sivutuloksena syntyi sellaisia liittoja, missä mies ja nainen elivät yhteisessä taloudessa ilman seksuaalista kanssakäymistä. He elivät kuin sisar ja veli vaikkeivat olleetkaan sukua keskenään. Tämän erityisen tilanteen vallitessa kuitenkin syntyi tilanteista, jolloin tämän tyyppiset saman asunnon jakajat alkoivat kiinnostua toisistaan myös miehenä ja naisena. Paavalin neuvo oli että jos nämä tahtovat mennä naimisiin niin he voivat tehdä sen, mutta jos he tahtovat jatkaa yhteistä elämää samassa asunnossa ilman että aloittavat avioelämää niin siinäkin he tekevät hyvin.

    Tämä siis oli Paavalin vastauksen ydin kaupungissa missä ihmiset olivat päässeet eroon seksiorjuuden kahleista, mutta eivät vielä olleet saaneet elämäänsä järjestymään vakiintuneempien olosuhteiden tavanomaisempiin parisuhderatkaisuihin.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Nyt tätä esiin nostamaani kohtaa joko kierretään tahallisesti tai sitten ei ymmärreetä.

    Siinä on kyse siitä, että mies voi yhtyä morsiameensa, jos ei pysty olemaan yhtymättä. Sitten todetaan, että on hyvä jos menee naimisiin, mutta on parempi, jos ei mene. Tämä antaa ymmärtää, että irtosuhteet ovat avioliittoa suosileltavampia.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Teemu Kakkuri sanoo:

      Mistä tähän nyt irtosuhteet saatiin? Paavali kirjoitti siinä käsityksessä, että Herran tulo ja maailmanajan loppu on lähellä. (ahdingon aika j 25, aika käymässä vähiin j 29). Siksi jokaisen olisi hyvä pysyä entisellään (j 26). Aika loppuu kuin tiimalasin viimeiset hiekat, siksi poikkeusoloissa on elettävä niiden mukaan. Ajan loppuminen on myös vainojen aikaa, josta Paavalilla oli jo kokemusta, ja johon hän halusi korinttilaisiakin valmistaa.

      Sitten luetellaan erilaisia tapauksia, mitä vainoihin joutuminen merkitsee. Viimeisenä niistä on kihlaparit. Jakeessa 36 on parthenoi, joka edellisessä Kirkkoraamatussa suomennettiin neitsyiksi ( j 25) tai tyttäriksi (j 36). Nykyinen Kirkkoraamattu käyttää sanaa morsian, joka on asiayhteyteen nähden varsin hyvä sana. Jakeessa 25 se on suomennettu nykyään naimattomiksi naisiksi, mikä merkinnee melko samaa.

      Jos miehellä siis on morsian, eikä pysty vainojenkaan uhatessa pidättelemään haluaan, menköön naimisiin, ei hän silloin syntiä tee, vaikka olisikin viisaampaa olla menemättä, koska vainojen lähestyessä se tuo vaikeuksia. Jakett 36-38 kuvaavat ongelman ja sen vastauksen aika hyvin.

      Suurin osa eri käännöksistä tulkitsee parthenos-sanan käytön noin. Siis morsiamensa, ei tyttärensä.

      Sitten on toinen tulkinta, jota noudattaa vähemmistö käännöksistä, mutta sekin on mahdollinen. Sen mukaan jakeiden 36-38 ohjetta ei anneta kihlaparin sulhaselle, vaan morsiamen isälle. Kannattaako tytärtä enää antaa kenellekään vaimoksi, kun vainot ovat tulossa ja aikojen loppu lähellä? Ohjeen mukaan niin voi tehdä, koska se ei ole syntiäkään, vaikka ei nyt juuri erityisen viisasta.

      Molemmissa tapauksissa on kysymys naimisiin menemisestä, sana on gameoo, jonka juurena on gamos eli häät, vihkiminen.

      Toivottavasti tuli selvemmäksi, eikä vain epäselvemmäksi 🙂

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Reijo Mänttäri sanoo:

      Yleensä kohdat Raamatusta selkenee Raamattua lukemalla. 92-laitosta lukemalla ei mikään selkene, niinkuin tämä Korintolaiskirjeen kohta sen osoittaa.

      Jos ”jollain miehellä on neitsyt” ei mielestäni mitenkään viittaa jonkun miehen morsiameen, vaan tyttäreen, joka on neitsyt, mutta halukas mennä naimisiin.

      Katsoin useammasta erikielisestä käännöksestä, ynnä kreikankielisistä laitoksista. Tätä morsian-juttua ei esiinny.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Teemu Kakkuri sanoo:

      Tyttären kanssa ei yleensä mennä naimisiin, mutta morsiamen kylläkin. Jos kysymys olisi tyttären naittamisesta, verbi olisi ekgamizoo. Tässä ei kuitenkaan ole puhe kenenkään päästämisestä naimisiin ekgamizoo, vaan naimisesta gameoo.

      ja jos olisi kysymys tyttäristä, Paavali käyttäisi sanaa thugater. Nyt siinä kuitenkin on parthenos, joka on sama sana kuin Luukkaalla neitsyt Mariasta. Ymmärtääkseni Maria ei ollut Josefin tytär, vaan kihlattu morsian.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Olenko minä jotenkin hullu, kun minä luin sen niin: Jos mies ei pysty olemaan koskematta morsiameensa niin tehköön mitä haluaa. Sitten sanotaan, että on hyvä jos menee naimisiin, mutta vielä parempi jos ei mene. Eli yhtyy ja jättää menemättä naimissin n iin tekee hyvin sen paikan mukaan.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Teemu Kakkuri sanoo:

      Et sinä hullu ole, mutta tässä annetaan lupa mennä naimisiin (gameitoosan), ei yhtyä ilman naimisiin menemistä. Se ’tehköön mitä haluaa’ on juuri ’menkööt naimisiin’. Näissä jakeissa ei ole yhtymistä merkitsevää sanaa, mutta avioitumista merkitsevä sana on.

      Mitä sitten tarkoittaa naimisiin menemättä jättäminen kihlattunsa kanssa? Se tarkoittaa vainojen takia kihlauksen pitkittämistä. Paavalin yleisohje on, että kukin pysyy entisellään. Jos on kihlautunut, pysyköön siinä. Mutta jos ei pysty, tehköön halunsa mukaan ja menköön naimisiin.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Kysymys on siis siitä, että me ummikot olemme sen varassa täysin mitä kirjaan on räntätty. Minua ei lohduta yhtään se, että asiaa selitellään vaikka sadalla kielellä. Minulle siinä on vain se mitä siinä on. Kysymys kuuluu: Onko kyse huonosta käännöksestä vai tahallisesta harhaanjohtamisesta. Jos on pisarakin jälkimmäistä, niin tulevia käännöksiä tuskin voi pitää luotettavampina. Voiko olla todella niin, että Jumalan sanaa kääntävät henkilöt, jotka näkevät siinä vain proosaa ja lyriikkaa?

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Teemu Kakkuri sanoo:

      Kääntäminen ei olekaan ihan helppoa ja yksinkertaista. Kukaan kääntäjä ei tee sitä kuitenkaan yksin eikä ensimmäistä kertaa. Käännökset tehdään ryhmätyönä ja niitä arvioivat ja hiovat kontrolliryhmät. Käännökset sijoittuvat maailmanlaajuiseen joukkoon vaihtoehtoja, joita on tehty eri maissa historian mittaan.

      Ongelmallisuus lähtee siitä, etteivät alkutekstitkään ole samanlaisia. Varhaiset kopioijat tekivät korjauksia, selityksiä ja parannuksia niihin. Aikakin on tehnyt tepposia, eikä kaikkia antiikin ilmaisuja enää tunneta tai ymmärretä. Jotkin sanonnat ovat olleet vaikeaselkoisia jo omana aikanaankin.

      Raamatun perusasioiden ymmärtäminen ei kuitenkaan ole pelkkää arpapeliä. Sanasta saa pääasiassa suomeksikin aika hyvin selvän.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Rauli Toivonen sanoo:

    Lauri Lehtiselle kiitos sellaisen kesksutelun avauksesta, joka näyttää etenevän mallikkaasti ilman turhia pöyhistelyjä ja röyhistelyjä. Ja sitten asiaan.

    Lauri Lehtinen: ”Me ummikot olemme sen varassa täysin mitä kirjaan on räntätty.” Olen tästä hiukan eri mieltä. Tässäkin keskustelussa olemme saaneet monipuolista tietoa siitä, mitä Raamatun tekstiin liittyvää kielitieteellistä ja kulttuuriin on otettava huomioon. Meidän ”ummikoiden” on luotettava siihen, että kyllä Raamatusta riittävässä määrin opastusta tulee, samalla kun pohdittavaa piisaa.

    Olen myös käännösten suhteen olen Lauria optimistyisempi: nykyiset kääntäjäthän ovat aivan eri asemassa kuin vaikkapa Martti Luther, joka heikoilla resursseilla teki varsin kelvollisen oman aikansa käännöksen.

    Ymmärrän aika pitkälti Teemu Kakkurin tavoin Paavalin sanoman. Paavalin aikana todellakin odoteltiin isoa muutosta – mutta teksti korinttilaisille lienee ihan yleispätevää koko kahdentuhanne vuoden kuluneelle ajalle? Aihekokonaisuuteen liittyy oivallisesti maininta: ”Naimisissa olevat joutuvat kuitenkin elämässään ahtaalle, mistä haluaisin teitä säästää.”(jae28)

    Poikamies (tai leski) Paavalin kanssa voin rehellisesti olla samaa mieltä – yli neljänkymmenen onnellisen avioliittovuoden jälkeen.

    Kysyisin Teemulta (tietenkin muiltakin) nyt perusteluja tuolle sanan ”morsian” käytölle. Sana parthenos merkitsee saamieni tietojen mukaan myös miestä, jolla ei ole seksuaalista kokemusta.(https://www.blueletterbible.org/lang/lexicon/lexicon.cfm?Strongs=G3933&t=KJV) Siksi olisi paljon loogisempaa, että Paavali kehottaa yksinkertaisesti naimattomia pysymään asemassaan eikä kohdista ohjeistusta erityisesti niihin, jotka jo ovat melkoisen ratkaisevan askeleen kohti avioliittoa ottaneet.

    Raamatun kommentaattori Matthew Henry toteaa varsin mielekkäästi: ”Mielestäni apostoli jatkaa tässä edellä käsittelemäänsä aihetta ja neuvoo, mitä sellaisten naimattomien, jotka voivat noudattaa omaa tahtoaan, pitää tehdä; miehen neitsyellä tarkoitetaan hänen neitsyyttään.” (Matthew Henry’s Commentary on the Whole Bible, 1976, III osa, s. 1036.)

    Käännös KR92 on mielestäni vähän harhaanjohtava opettaessaan, ettei kihloissa olevan(morsian) olisi soveliasta avioitua vaikka ”lopun aika” kuinka olisi mielessä. Kyllähän Raamattu annettuihin lupauksiin yleensä kehottaa suhtautumaan vastuuntuntoisesti.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Tuula Hölttä sanoo:

    Lauri Lahtinen :” Kysymys kuuluu: Onko kyse huonosta käännöksestä vai tahallisesta harhaanjohtamisesta.”

    Subjektiivinen käsitys: kysymys on siitä, että Raamattua voimme ymmärtää vain niillä vajavaisilla kyvyillä , jotka meille on kulttuurievoluution tässä vaiheessa annettu.

    Ajanlaskumme alussa Jeesusta ja hänen opetuslapsiaan vainottiin. koska 2. korinttolaiskirjeen mukaan heidän sanomansa lähtökohta ei ollut roomalainen (eikä mikään muukaan yhteiskunnallinen) laki , vaan he ”julistivat Jeesusta Kristusta, häntä, joka on Jumalan kuva.” He olivat saaneet oppia tuntemaan taivasten valtakunnan salaisuudet (mysterion, latinaksi sacramentum), joita silloinen yhteiskunta ei ymmärtänyt. He eivät ”katsoneet näkyväisiä, vaan näkymättömiä, sillä näkyväiset ovat ajallisia, mutta näkymättömät iankaikkisia.”

    Jeesuksen sanojen mukaan ”Sillä paatunut on tämän kansan sydän, vain vaivoin he kuulevat korvillaan ja silmänsä he ovat ummistaneet, jotta he eivät silmillään näkisi, eivät korvillaan kuulisi eivätkä sydämellään ymmärtäisi, jotta he eivät kääntyisi enkä minä parantaisi heitä.”

    Taivasten valtakunnan salaisuudet haluttiin pitää vainoavilta pakanoilta piilossa, että ne säilyisivät myös tulevien sukupolvien omalletunnolle ja kertoisivat totuuden siitä valtakunnasta ”joka ei ole tästä maailmasta”. Vainoilta heidät (ja meidät, jos niin haluamme) pelasti Jeesus Kristus, ”joka on Jumalan kuva”.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Lauri Lahtinen

    Olen eläkkeellä sotilasammatista. Vanhemmiten ovat hengelliset asiat tulleet tärkeiksi. Olen tuottanut päivänsanakirjan: Muruja Herran pöydästä. Agape-kodin pastorina tuotan joka torstai klo 12.00 noin puolentunnin live-lähetyksen, kun kokoontuminen ei nyyt onnistu kasvotusten.... Olen värkännyt tuubisivun ja siellä julkaisen viime vuosituhannen lopulta juttuja, kun Inkerin kirkon yhteydessä toimittiin. @laurillahtinen

    Kirjoittajan viimeisimmät blogit

    Kirjoittajan luetuimmat blogit

    Kirjoittajan kommentoiduimmat blogit